Omat Projektit – Uusiutuvaa Energiaa – Valmis
Viime talvena tilasin omakotitaloomme aurinkolämpökeräimet, savukaasukierukan sekä energiavaraajan (siis käyttövesivaraajan). Projekti ei mennyt ihan putkeen, mutta alkaa vihdoin olla valmis. Mutta kerrotaanpa tarina tarkemmin.
Miten se toimii?
Meidän järjestelmä rakennettiin vanhan sähköllä varaavan käyttövesi-järjestelmän lisäksi. Kylmä vesi tulee kaivosta uuteen energiavaraajaan. Tässä sitä esilämmittää joko aurinkokeräimistä tuleva lämpö (kevät, kesä ja syksy) tai savukaasukierukasta saatava lämpö (lämmityskausi eli loppusyksystä alkukevääseen). Systeemissä on anturi, joka valitsee sen kohteen josta paremmin lämpöä saa. Molemmista ei tässä vaihtoehdossa saa lämpöä samaan aikaan, joskin sellainenkin kytkentä on mahdollinen. Tosin silloin kun aurinko lämmittää, ei meillä enää ole juurikaan tarvetta lämmittää leivinuunia, joten tämä vaihtoehto kelpaa meille hyvin.
Kun vesi on esilämmitetty, johdetaan se vanhaan sähkökäyttöiseen vesivaraajaamme, jossa sitä tarpeen mukaan lämmitetään (yösähköllä) vielä lisää, ja josta se jatkaa matkaansa käyttövedeksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut vaihtaa nykyinen lämminvesivaraaja kokonaan uuteen, mutta tällöin vanhasta olisi pitänyt päästä eroon. Noh, jos/kun vanha varaajamme joskus siirtyy eläkkeelle (lvi-urakoitsija antoi sille vielä muutaman vuoden elinaikaa), se voidaan poistaa käytöstä kokonaan, sillä uudessa energiavaraajassa on myös sähkövastus. Plussana pitkienkään sähkökatkojen aikana vesi ei varsinaisesti lopu kesken, sillä varaajissa on sitä yhteensä noin 700 litraa, ja ainakin uuden varaajan tyhjennys onnistuu varsin helposti.
Mutkia matkassa
Sain keräimien telineet kasattua suht ongelmitta, ja kiinnitettyä katollekin. Sitten alkoi LVI-urakoitsijan metsästys, joka osoittautui oletettua haastavammaksi. Lopulta sain erään kiinni, joka lupasi tulla kunhan saavat sovitut urakat tehtyä. Kyseessä on Etelä-Päijänteen LVI, joka asentaa paljon esimerkiksi maalämpö-järjestelmiä, mutta tämä oli ensimmäinen aurinko/savukaasu-järjestelmä jonka asensivat.
Seuraavat ongelmat tulivat puutteellisen toimituspaketin muodossa, sillä siitä puuttui yksi lämmönsiirto-putki. Laitetoimittaja (Runtech Energy) toimitti putken pikavauhtia, ja hommat pääsivät jatkumaan parin päivän päästä. Seuraavat harmaat hiukset eivät olleet kuitenkaan kaukana, sillä kävi ilmi että uusi energiavaraaja oli viallinen ja vuoti. Voi vitun vittu. Noh, ei auttanut muuta kun ottaa yhteyttä laitteiston toimittajaan, jotka lupasivat uuden varaajan ja noudattivat vanhan pois kuleksimasta, kunhan se oli ensin tyhjennetty ja irroitettu. Paha kyllä, samanlaista varaajaa ei heillä ollut enää hyllyssä, joten saimme tilalle erityyppisen, jossa oli tietysti potkien ja kierukoiden liittimet aivan muissa paikoissa. Niinpä LVI-porukka pääsi asentamaan putkia uudestaan, sitten kun se kiireiltään taas ehti. Laitetoimittaja oli kuitenkin skarppina ja lupasi kysyttyäni maksaa ylimääräisestä työstä aiheutuneet kulut.
Mitä se maksoi?
Asennus maksoi veroineen noin 1300 euroa. Tuotepaketti energiavaraajalla maksoi noin 5500 euroa, josta energiavaraaja haukkasi noin 2000 euroa, ja asentajien lisäosat kuten messinki-liittimet, unipipe-putket sun muut maksoivat noin 1500 euroa.
Kokonaissummaksi tuli siis reilu 8000 euroa. Hain tähän aikanaan jotain energiasäästö-investointi-avustusta, jota en kuitenkaan jostain syystä saanut (kaikki hakuprosessissa olleet olivat sitä mieltä että avustuksen saa, mutta byrokraatit olivat toista mieltä). Mielenkiinnolla odottelen mikä on koko järjestelmän takaisinmaksuaika; alle 10 vuotta? alle 15 vuotta? Maksaako koskaan itseään takaisin?
Vihdoin valmista
Lopulta joulukuun alussa koko hoito alkoi olla asennettu. Hurraa! Vielä kun osattiin laittaa oikeat putket auki ja kerran vaihdettiin sensoreiden kytkennät toisin päin, niin saatiin laitos käyntiin, päivämääränä 12.12.2011.
Koko järjestelmän tehokkuus selviää sitten kun aurinkokin alkaa paistaa ja saadaan mittaustuloksia hieman pidemmältä ajalta ja toisaalta päästään seuraamaan tapahtuuko sähkönkulutuksessa mitään muutoksia. Ohjausyksikössä on varsin kivat mahdollisuudet seurata toteutuneita arvoja ja käyttöaikaa, joten sieltä voi nykäistä jonkin ajan kuluttua keskiarvo-lukemia.
Niitä odotellessa. Ai niin, niitä odotellessa tilasin itselleni syntymäpäivälahjaksi sähkönkulutus-näytön Fortumilta (vaihdoin sähkön Fortumin tuulisähköön tässä syksyllä joten sain 40 euron alennuksen tuosta). Uuden etäluettavan mittarin avulla kulutusta pääsee seuraamaan varmaan netistäkin joskus, kunhan Lahti Energia saa palvelun käyttöön, mutta tuo tarjoaa tiedon välittömästi reaaliajassa. Jospa se auttaa säästämään itsensä joskus takaisin?
ps.
Ihan tämänkaltaista projektia en suorilta suosittele nykyisellä tuotteistuksella kovinkaan monelle. Laitoin parannusehdotuksia tuotteen toimittajalle, joka lupasi perehtyä niihin. Yllätyksiä, usein hintalapulla varustettuja tai viivästyksiä aiheuttavia, tuli hieman liikaa. Tosin tiesin että kyseessä on nuori teknologia varsinkin savukaasukierukan osalta, sillä niitä on ollut markkinoilla vasta pari vuotta. Kannattaa myös varmistaa asennuspalvelu mahdollisimman ajoissa urakkaan, sillä kaikki LVI-yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita tämänkaltaisista urakoista. Kaikesta huolimatta, nyt kun järjestelmä on valmis ja toimii, on olo kuin lapsella jouluna kun seurailen veden lämpenemistä energiavaraajassa samalla kun varaavassa leivinuunissa palaa tuli joka lämmittää myös asunnon. Sähkönkulutusta tullaan seuraamaan jatkossa myös, jotta nähdään missä määrin säästöt realisoituvat
Kaikenhuipun blogi 
Putitilpehööri on uskomattoman kallista, varsinkin Suomesta ostettuna. Rajan pinnassa väki hakee messinkitavaransa Venäjältä jossa hinta on 20%-90% alempi kuin meillä. Yksittäiseen projektiin ei toki kannata moisia tuoda, mutta talon kokoisissa työmaissa ero jo tuntuu. Oraksen hanatkin saa kolmasosalla k-raudan pyynnöistä.
Siis putkitilpehööri, meni Putin änkeämään väliin!
Nostan hattua. Sinulla siis ihan käytännössä asennettuna toimivaa ja uusiutuvaa energiaa tuottava laitos – se on huimasti enemmän kuin aie, suunnitelma, kirjoitus tai mielipide!
Oletko edes arvaillut takaisinmaksuaikaa? Paljonko teillä kuluu energiaa (varmaan tiedät sen ja nykyisen hinnan) ja paljonko tuon systeemin pitäisi tuottaa – kai sitäkin voi jotenkin laskea.
Kiipeä vaikka katolle ja mittaa paljonko aurinko tuottaa x keräimien tuotto/hyötysuhde.
Kaipa poltetut motitkin voi aika tarkasti ynnätä ja muuttaa wateiksi.
Arvio voi olla arvokas, nyt sen voi vielä tehdä. Kohtahan on sitä tilastotietoakin, johon voisi sitten verrata ja jälkiviisastella …
Investoinnin arvon voi tietää vasta jälkeenpäin, mutta kannattaahan tuo aika varmasti kun tähyillään täältä peak oilin huipulta kohti fossiilisten oikeita hintoja. Jos vaan systeemi toimii, ei tule enää yllätyksiä ja varaosiakin saa sitten joskus kun niitä tarvitaan.
Toivotaan kuitenkin parasta. Tuo on monen haave ja tavoite – saa kutistettua energiayhtiö laskua ja vielä kestävän kehityksen oppien mukaisesti. Ainakin suunta on tasan oikea, hieno suoritus kaikenkaikkiaan kaikenhuipulta 🙂
Jyri_, niinpä, kiitos tsemistä. Tämä projekti ei ehkä mennyt (vähemmän yllättäen) niin lutjakkaasti kuin olisin ennalta toivonut, mutta meni se lopulta läpi.
Mitä tuossa nyt olen tuota polttelua seurannut, niin varaajan vesi (400 litraa käyttövettä ja ilmeisesti jokin toinen säiliö sen alla jossa varsinainen kierukka…?) lämpenee 5-7 astetta per leivinuunin lämmitys, jossa poltellaan yleensä ehkä reilu tunti puita. Maalaismitoilla pari-kolme pesällistä, tai ehkä hiukan vajaa ”kanto-astiallinen” eli noin 15 klapia? Näitä on vähän vaikea arvioida kun pelkkä klapien koko vaihtelee, ja kosteus jnejne. Veikkaisin kuitenkin että jokunen kilowattitunti siis jää piipusta talteen, samalla kun leivinuunin muuriin jää muutama lisää. Parasta tässä on se, että tätä tehdään talvella, kun suomessa ainoa liikkeellä oleva energia on etanolia ihmisten verisuonissa… 😐
Takaisinmaksuajasta… noh, koska jouduin ostamaan tuon kokonaan uuden energiavaraajan, niin veikkaisin että se heittää ajan yli 10 vuoteen, kun ilman sitä oltaisiin päästy reilusti alle. Siitä kun tuli aika paljon myös noita putkitöitä (itse asiassa suurin osa putkitöistä tuli tuosta lisävaraajasta). Tosin sillä lisävaraajalla on jonkinlaista arvoa myös sen kannalta, että kun vanha hajoaa niin ei tarvitse ostaa sen tilalle sitten uutta…
Täytyis varmaan laskeskella (kun taas ehätän) vähän noita potentiaalisia tulevia aurinko-watteja. Tällä hetkellä sähköä on mennyt noin 20 000 kwh vuodessa, isoimpana plussana ehkä se, että vaikka perhe (ja talo+lisärakennukset) on lisääntynyt niin kulutus ollaan pystytty pitämään samoissa mitoissa. Tässä on mulla ehkä ollut kolme päälimmäistä motivaatiota:
– Ilmastonmuutos (siis hiilellä tuotetun sähkön käytön vähentäminen)
– Peak oil/energia ja niiden tuoma potentiaalinen kohonnut energian hinta ja muut mahdolliset ongelmat jatkossa
– Mielenkiinto siihen että onko tällaisista mihinkään. Toimiiko ne muutenkin kuin kampanja/mainospuheissa. Jos tämä toimii, niin ei tarvitse enää selitellä. Jos tämä ei toimi, niin sittenkään ei tarvitse selitellä. Tämän jälkeen ei tarvitse katsella mahdollisia takaisinmaksuaikoja tai tuottolupauksia esitteestä. Voin katsoa ne suoraan sähkölaskusta. Ja kerron ne sitten muillekin.
Jes, aivan loistavaa että olet päässyt sanoista tekoihin toisin kuin minä itse viimeaikoina 🙂
Tulevat käyttökokemukset kiinnostavat kovasti. Hienoa, että kerroit rehdisti asennuksen vaikeuksista.
Kiitos Energiapihi. Joo, tarkoitus on kokemuksia laittaa jakoon, ja jos ei ala kuulumaan niin muistutelkaa, sillä elämä vie välillä ja muistikin pettää… Itseäni kiinnostaa seuraavana ”etappina” talven kokonaissähkönkulutus verrattuna edellisiin sillä se tarjoaa ehkä realistisimman kuvan. Tosin nyt mennään aika leudossa meiningissä verrattuna pariin edelliseen talveen, mutta kuitenkin. Ja joo, asennus ei tosiaan mennyt niinkuin olisi toivonut. Parasta siinä on se, että nyt se on vihdoin valmis. 🙂 (ja minä lepyn nopeasti)
Mielenkiintoinen projekti. Ymmärsinköhän tämän oikein, siis että talon varsinainen lämmitys nojaa siihen leivinuuniin, ja tuota aurinko/savukaasupataa käytetään käyttövedelle.
4-henkisellä perheellä käyttöveteen yleensä sanotaan menevän 4000 kWh/a. Siis noin 500 e. Jos arvioi järjestelyn pudottavan sähkönkulutuksen puoleen, tulee silti takaisinmaksuaika pitkäksi – ainakin jos jotain korkoa haluaa laskea sijoitetulle pääomalle. Toisaalta, ei isojen poikien lelujen aina tarvitse olla 2- tai 4-pyöräisiä 🙂
Sittenhän tuo hipoo täydellisyyttä, kun veden lopullisen kuumentamisen (oikea termi lienee tulistaminen) tekee varaajalla, jota voi lämmittää sähkön lisäksi suoraan puilla. Voisi olla kannattavaakin, viimeistään sitten, kun kuluttajasähkössä siirrytään reaaliaikaiseen hinnoitteluun ja maksetaan helmipakkasilla pörssihintaa.
Periaatteessa on siis suora sähkölämmitys, mutta pyrimme käyttämään sitä mahdollisimman vähän. Patterit on käytännössä pois päältä, mutta esim saunatiloissa pidetään lattialämmitystä ihan jo kuivumisen edistämiseksi. Lämmityskautena lämmitämme varaavan leivinuunin käytännössä päivittäin, eli siinä mielessä se on pääasiallinen lämmitysmuoto, vaikka ”papereissa” onkin suora sähkö.
Ja nyt siis leivinuunin hormissa olevalla savukaasukierukalla otetaan lämpöä käyttöveden esilämmittämiseen. Lisäksi on sitten aurinkokeräimet. Ja tosiaan, voi olla että takaisinmaksu kestää, varsinkin kun tuli tuo toinen varaaja hankittua samalla. Ja Jevonsin paradoksin (oliko se se?) mukaisesti kesällä voi käyttää lämmintä vettä aurinkoisina päivinä aika huoletta lasten kylpemiseen. 🙂
Ja todellakin, tässä vehkeessä lienee ainakin 5 pyörää 🙂
Rakenna uima-allas? Lapset ainakin tykkää 🙂
Meillä on sellainen puhallettava pieni uima-allas jossa ovat kylpeneet. Viime kesänä lämmitettiin sen vesi puukiukaan vesisäiliössä ja pitkissä letkuissa pihanurmikolla, joskin muutama ämpäri haettiin myös talon omasta hanasta suoraan lämmintä. Noista pihaletkuista tuli mieleen että ehkä jotkut tyhjiöputket voisi olla suht tehokkaita, jos aurinkoisella kelillä joku letkun vesi lämpenee polttavan kuumaksi parissa tunnissa. 🙂
Aikeena on laittaa myös pesukoneelle sekoittajalla varustettu hana, jolloin sinne voi laittaa sopivan lämmintä vettä valmiiksi niin ei tarvitse sen koneen sitä lämmittää… Säästö se on pienikin säästö.. 🙂
Mutta joo, mielenkiintoista nähdä miten tällainen varsin tyypillinen talous pystyy vähentämään sähkönkulutustaan ”kohtalaisilla” investoinneilla. Alunperinhän tuohon piti saada osa laitteistojen hinnasta valtion energia-investointitukea tms, joka olisi napannut varsin kookkaan potin pois hinnasta, ja lisäksi osan töistä voi vähentää kotitalousvähennyksessä. Varsinkin tuo avustus olisi laskenut systeemin hinnan huomattavasti alemmas, mutta byrokraattien mielestä hanke ei kelvannut. Vitutti.
Takaisinmaksusta: Miksi on niin, että kaikille talon energiaremonteille lasketaan takaisinmaksuaika, mutta ei esim. auton ostolle tai etelän lomalle. Mielestäni tuo takaisinmaksukäsite joutaa romukoppaan öljyhuipunjälkeisessä maailmassa. Rakenna vielä, kun kaikki on suht halpaa.
Mikko, totta. Olen tuota itsekin kelaillut, mutta en ole onnistunut pukemaan sitä sanoiksi ihan noin selkeästi. Kiitos.
Ehkä tuossa on myös se, että näitä hankkeita joutuu perustelemaan itsensä lisäksi usein myös muille, kuten sukulaisille ja tuttaville, ja tällöin on helpompi sanoa että se maksaa itsensä takaisin jossain ajassa, kun taas koko öljyhuipun ja sen lukemattomien mahdollisten vaikutusten ja ongelmien selittämiseen menee monta päivää, ja oikeastaan se on kesken vielä itsellekin.
Jos tähän haluaa lisänäkemyksiä esim kansantaloudelliselta kannalta, niin suosittelen Red Alert -nimistä kirjaa. Lyhyesti, siinä todetaan että kaikki vaihtoehtoinen energiantuotanto tulisi rakentaa pikavauhtia nyt, kun materiaalia ja fossiilista energiaa vielä on sen rakentamiseen tarjolla kohtuuhinnalla. Vuosikymmenen tai kahden päästä tilanne voi olla jo aivan toinen. Suosittelen tuota kirjaa lämpimästi, löytyy myös audio-kirjana audible.com -sivuilta.
Loistava idea toi sekoittaja ennen pyykkikonetta. Pistän korvan taakse.
Tänks, saa kopioida. Osaako joku arvioida paljonko pesukerran energiasta menee veden lämmittämiseen? (no niin, voishan tota yrittää itsekin laskea ja riippuu paljon pesukoneesta ja veden alkulämmöstä jnejne) Edellisellä pesukoneella tein jotain mittauksia kulutusmittarin kanssa, niin koko session kulutus oli muistaakseni pari-kolme kwh. Täytyypä laittaa mittari tuohon uuteen pesukoneeseen…
AlfaMix on yhden sekoittajan nimi, muistaakseni 250€ saksasta. Se on oikeastaan ajastin mihin kytketään lämmin ja kylmä vesi. Päästää 20min lämmintä vettä (mitä olet lämmittänyt puilla, auringolla…). Sitten kun pyykit huuhdellan se tapahtuu kylmällä vedellä eli sen 20minuutin jälkeen.
Onko tällainen maalämpömuoto tullut vastaan: http://www.earthairtubes.com/index.html tai http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=15421
Eli raaka-ilma viedään maanalle lämpenemään ja johdetaan sieltä sisälle. Ilmaista kuin mikä. Jos talossa on pitkät hormit, niin luontainen imu vetää ilmaa sisään putkistosta. Meinasin tuollaisen itselleni rakentaa kunhan keksin miten kondensaatio-ongelma ratkaistaan.
Jos hankitte puulämmityksen, pelkkä laskelma takaisinmaksuajoista ei riitä perusteeksi. Aina pitää myös kertoa, että onko ja kuinka paljon omaa metsää. Puulämmityksen energia pitää siis saada ilmaiseksi, Se on ainoa riittävä peruste.
Niin, joo, totta. Puuta saamme kunhan itse teemme. Harrastan siis moottorisahausta ja klapikoneen käyttöä 😉 taannoisesta viikon vinkistä oli myös jotain vinkkejä polttopuun hankintaan jos ei ole omaa metsää.
Toisaalta, koska lämmitämme puulla muutenkin paljon (on sähkölämmityskin) niin tämä kierukka parantaa sen hyötysuhdetta, eikä sinänsä vie juuri sen enempää kuin lämmitys pelkällä leivinuunilla.
Hei. Kerroppa minullekkin tuo polttopuun hankinta vinkki, kun ei ole omaa metsää.
Tuolla taisi olla jotain ideoita:
https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/03/28/viikon-vinkki-12-lammita-puulla/
Meillä ei ole omaa metsää, vaikka lämmitämmekin puulla. No eipä meillä toisaalta ole myöskään omaa öljylähdettä… en tiedä miksi juuri puu pitäisi saada ilmaiseksi. Täällä vähän syrjemmällä puu hankitaan niin, että tunnetaan joku joka tuntee jonkun jolla on puuta. Sitten siihen kuuluu kylässä istumista ja kaupan hierontaa, mahdollisesti myös lämmittävä ryyppy halkopinon kunniaksi. En tiedä paljonko halvemmaksi tulisi puu omasta metsästä, jos sen korjuuseen kuitenkin tarvitsisi apua. Laskin viime talvena, että kalleimmillakin pihalle tuoduilla koivuklapeilla säästyi 800 euroa öljyyn verrattuna. Riittävä hyöty 6000 euron investoinnista. Lisäksi rahat menevät paikalliselle lapsiperheelle.
Jos vielä voisit valaista minulle tätä savukaasukierukka ja aurinkokeräinasiaa. Jos meillä olisi kierukka on piipussa ja aurinkokeräin katolla niin mitä kautta nämä tod.näk. yhdistettäisiin kellarissa olevaan vesivaraajaan. Hormia pitkin, talon sisärakenteissa vai ulkorakenteissa? Välissä on kaksi asuinkerrosta. Vai pitäisikö hankkia toinen varaaja jonnekin muualle? Arvelisin tämän asian vaikuttavan asennuskustannuksiin ja siihen milloin hommaan jaksaa ryhtyä.
Polttopuun hankinta kaupungissa: irtokuutio koivuklapeja tuottaa noin 1000 kWh. Jos (varaavan) tulisijan hyötysuhde on 75% ja sähkön hinta kaikkineen 12 c/kWh, tulee nollasummahinnaksi 90 e/kuutio.
Käytännössä vähemmän, koska puun polttaminen väkisinkin nostaa sisälämmön yli tavoitearvon, mikä lisää lämpöhäviöitä. Tulisijasta kun puuttuu termostaatti. (Monilla on myös ilmalämpöpumppu sähkölämmityksen lisänä.)
Markkinahinta klapeille siististi pihaan tuotuna on 80 e/kuutio. Hinta puolittuu, jos itse hakee Kehä-III:n ulkopuolelta, mutta harvalla kaupunkilaisella on kuorma-autoa tähän.
Joten ei puulämmitystä voi pelkästään taloudellisin perustein puoltaa kaupunkialueella, ilman maalaisserkun apua tai muuta omaa hankintakanavaa.
Ei varmaan kannatakaan, jos se tarkoittaa jonkun vuolukiviuunin paahtamista pääkaupunkiseudulla. Heittomotti kuivaa koivuklapia lavalla pihalle tuotuna maksoi täällä jumalanseläntakana viime talvena 50-55 euroa veroineen ja kuitin kera. Lämmitämme sillä patterikiertovettä.
joo, kaupungissa on omat ongelmansa, toisaalta siellä sähköt menevät harvemmin, tarjolla voi olla kaikenlaista kaukolämpöä ja nopeat nettiyhteydet ovat halpoja. Ja pysäköinti kallista. Eli kyllähän nää puun polttamiset toimii ylivoimaisesti parhaiten täällä maalla, mutta välillä se tulee unohdettua kun se on oma lähtökohta johon on tottunut, joten on ihan hyvä että asia tuodaan silloin tällöin ilmi.
Sitten Leenan kyssäriin tosta savukaasuhäkkyrästä. Ja nyt pitää muistaa että en ole ammattilainen.
Noi lämmönsiirtoputket, jotka ovat siis hyvin eristettyä putkea, menevät meillä osittain katolla, ja sukeltavat sitten aurinkokeräinten takaa läpiviennillä välikatolle. Välikatolta ne tulevat sisäkattoon poratusta reiästä suoraan varaajan yläpuolelle. Meillä systeemi on toteutettu siten, että nuo hyödyntävät samaa lämmönsiirtonesteen kiertoa, ja samaa vesivaraajan kierukkaa. Tämä tuli hieman halvemmaksi, kun pumppuja sun muita tarvittiin vain yksi. mutta vain toisesta voi ottaa lämpöä kerralla (noh, jos aurinko lämmittää niin paljon että vesikin lämpiää, niin leivinuunin lämmitys on vähemmän tarpeellista, ja meillä on myös takka jota voimme käyttää koska siinä on eri hormi, tai sitten kierukan voi käydä nyppäisemässä pois leivinuunin hormista).
Eli kysymykseen mitä kautta putket vedettäisiin, niin veikkaisin että reikien poraaminen jonkin sopivan komeron kohdalla lattiaan ja kattoon olisi yksi varteenotettava vaihtoehto. Kyllä ne tietty ulkonakin menee, ja se olisi tavallaan helpompi myös, mutta putket ja eristeet joutuu ehkä vähän kovemmalle? Tässä kysyisin suunnitteluapua laitteiston toimittajalta, joka kyselee ison nipun ”oikeita” kysymyksiä kun siihen ottaa yhteyttä. Varaajassa täytyy olla se kierukka (mä ostin sellaisen jossa on yksi ylimääräinenkin, jos joskus tulee jokin ilmastointi-ilmalämpötyhjiövesirouta-pumppujärjestelmä hommattua)Ja en tiedä onko yläkertaan järkeä hommata toista varaajaa, sieltä joutuu varmaan vetämään ja kytkemään vesiputket kuitenkin siihen toiseen…
Tuossa kierukassa on lähtökohtaisesti muuten se ominaisuus, että se toimii sitä paremmin, mitä huonommin varaava tulisija on (eli mitä kuumempaa ilmaa piipusta tulee ulos). Oikein optimaalisella tulisijalla ja poltolla hyöty jää pienemmäksi kuin lämmöt harakoille puhaltavassa suorassa hormissa.
Tämä tosiaan on mielenkiintoinen projekti. Täytyykö tässä siis olla sellainen varaaja, että siinä on ylimääräisiä kierukoita? Tavallinen sähkövaraaja ei käy?
Joo, se kierukka on kait käytännössä ontto putki käännetty rullalle joka on sitten laitettu sinne varaajaan (liittimethän siinä pitää olla kans). Eli se yhdistetään lämmönsiirtonesteen kiertoon esim aurinkopaneeleista tai savukaasukierukasta, ja kun neste kiertää niin lämpö siirtyy varaajan veteen. Pumppu vie asetuksesta riippuen 40-80 wattia, lämpöä siirtyy reilusti enempi. Yksi iso ongelma / hidaste mun näkemyksen mukaan tällä hetkellä on se, että kovin monilla ei tällaisia varaajia ole. Tai noh, ainakin itselläni se oli este/hidaste kun nosti hintaa aika paljon (tämä siis sähkölämmitteisessä talossa jossa lämmitetään vain käyttövettä). Pikapikaa voitaisiin säätää asetus että kaikki uuden myytävät varaajat sisältävät ainakin yhden ”aurinkokierukan”. Se ei siinä valmistusvaiheessa niin paljon kuitenkaan kustannuksia nosta, ja periaatteessa niihin saa kait kiinni kaikenlaisia ilmanvaihtokoneitakin sun muita (sen takia otin samantien kahdella kierukalla, eli toinen on vielä varalla tulevia projekteja ajatellen, lisähinta oli reilun satasen muistaakseni)..
Sähkönkulutus on alkutalven pysynyt melko maltillisena, noin 60 kwh:n päivävauhdissa. vertailun vuoksi vuosi sitten oli yli 90 kwh, mutta silloin oli kyllä kylmempikin ja meillä oli tuolloin myös au pair (otin nyt alkaneesta kylmästä jaksosta laskennan päälle).
Kiitoksia vastauksesta. Itseäni alkoi kanssa kiehtomaan tuo sinun systeemisi. Mulla olisi ilmainen putkimies käytössä, joten ainoastaan materiaalit pitäisi maksaa. Voisikohan tällaisella minikokoisella varaajalla saada jo hyötyä aikaan http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=22_31&products_id=198
noin 500 eurolla lähtisi. Mutta varmaan kannattaa ostaa sitten kerralla kunnon vehe, jos meinaa lähteä leikkiin.
Tässä harakan pesässä kuluu noin 30 000 kwh vuodessa ja se on rahana noin 3000 euroa. Suorasähkö + ilmalämpöpumppu. Takka ja puukiuas suunnitteilla sekä raitisilman esilämmitys maallämmöllä. Sitten ehkä noita keräimiä uuteen varaajaan yhdistettynä. Tietysti rakenteiden tiivistäminen ja eristäminen olisi hyödyllistä.
Mikko, kohtalaisen edullinen laite kyllä. Ja kyllä se varmaan ainakin käyttöveden esilämmitykseen sopii vallan mainiosti (mutta ainoaksi varaajaksi on hieman pieni). Kannattaa kyllä suunnitella kokonaisuutta ja miettiä ja laskeskella, että mitä kannattaa laittaa ja miten on järkevää ja tehokkainta, ja riippuu tietty myös budjetista. Kaikenlaisia lämmön talteenotto-systeemejä kun on myös. Näistä saattaa meilläkin tulla lisää omia projekteja tässä tulevaisuudessa.
Halvimmat säästöt saa tosiaan kulkemalla kovalla pakkasella kämppää läpi sellaisen infra-puna/lasermikälie lämpömittarin kanssa ja mittailla että mistä on seintä tai ikkunanpuitteet jäässä. Ja sitten työntää vähän lisäeristettä perään.
Mutta olisi joka tapauksessa mukava kuulla raportointia jos/kun projektisi etenee, että mihin päädyit ja miksi jne. Ja toki voit täältä koettaa metsästää näkemyksiäkin 🙂
Aurinkokeräin heräilee!
Kävin eilen harjaamassa tyhjiöputkien päältä lumet (noin 30 cm) pois, kun ajattelin että parin viikon sisällä voisi jotain alkaa tapahtua. Tänään (16.2.) tuli sopivasti aurinkoinen päivä, ja kun kävin juuri katsomassa (klo 11:15), niin aurinkokeräimen sensori näytti sen lämmenneen jo 27 asteeseen (ulkona noin 10 astetta pakkasta varjossa, auringossa nolla).
Varaajan vesi on tällä hetkellä 25 asteista, joten voipi olla että pumppu käynnistyy tuossa vielä tänään. Tuolta ohjaimesta voi säätää, että paljonko lämpötilaeroa pitää olla, että pumppu lähtee käyntiin / sammuu. En nyt muista tarkalleen, mutta muutama aste se oli.
Jännittävää. Helmikuun puolessa välissä aurinkoenergiaa? 🙂 (keräimet on muuten aika lähellä optimipaikkaa eli horisontti on matala ja -suuntaus suoraan etelään, kulma hieman reilu 50 astetta muistaakseni)
Itse itselleni vastaten, pumppu pyörähti juuri käyntiin klo 11:27, kun lämpötilaero nousi kuuteen asteeseen. Hienoa!
Edit: kävin tästä rohkaistuneena rapsimassa loputkin lumet vielä putkien päältä, koska olivat ainakin puoliksi lumen ja jään alla…
Tänään (20.2.) aurinko paistoi puoli-kahdesta eteenpäin aika hyvin, ja kävin putsaamassa aamulla sataneet lumet. Lämpöä on tullut uskomattomat 10 astetta varaajaan, vaikka aurinko paistaa todella matalalta ja kyseessä siis jo iltapäivä. Haavi auki tuijotan täällä sensoreita ja mittareita ja katson kuinka vielä neljän jälkeen on lämmönsiirtopumppu käynnissä. Vesi varaajassa alkaa olla suihkulämmintä (40 asteista), kun aamulla lämmitimme leivinuuniakin. Täytyy myöntää että tuo toimii huomattavasti tehokkaammin kuin olisin uskaltanut olettaa. Hienoa yllättyä positiivisesti! Go Aurinkolämpö!
Hienoa kuulla kokemuksiasi aurinkolämpökeräimistä. Tuo saattaisi olla täälläkin päässä seuraava siirto. Maaliskuussa saat varmaan jo todella paljon lämpöä talteen.
Karkauspäivänä homma karkaa käsistä. Eli koko päivän on mukavasti paistanut aurinko, varjossa pikku-pakkasta, ja lämpöä on säiliöön kertynyt jo reilu 20 astetta klo 13:30 mennessä (28 -> 50 astetta). Miten noi kuvittelee että saadaan kaikki lämpö käytettyä kesällä jos tulee useita aurinkoisia päiviä putkeen!? Apua!
”No niin lapset, nyt on taas aika ottaa pakollinen kuuma suihku, ja iltapalaksi on lämmintä vettä”. 😉
No niin, laitan tänne vähän seurantaa tuosta ohjausyksikön näytöstä, että mitä se näyttää kuukausittaiseksi lämpömääräksi.
Tammi ja helmikuussa lämpöä on tullut noin 500 kWh kunakin. (rahassa ehkä 60 e / kk, eli pari euroa per päivä, mikäli ohjausyksikön tuloksiin on luottamista)
Tuo on pääosin siis puun poltosta, eli tuon savukaasukierukan kautta, joskin helmikuun lopussa muutama kilowatti tuli myös aurinkokeräimistä.
Maaliskuussa on varaajan lämmöt nousseet useana (aurinkoisena) päivänä yli 60 asteeseen, eli sellaiseksi jota ei tarvitse sähköllä enää juurikaan lämmittää. Joinain pilvisinä päivinä on toki jääty nollillekin, mutta puulämmitys on kuitenkin jatkunut pakkasten takia. Veikkaan että parin viikon sisällä käyn ottamassa savukierukan pois hormista putsattavaksi ja kesälomalle (siinä on jonkinlaiset pikalukot). Säästössä tulee tietysti maksimi vastaan lopulta siinä, että emme voi säästää enempää kuin veden lämmitykseen on mennyt vaikka energiaa tulisikin enemmän. Jevonsin paradoksin mukaisesti alamme sitten vaan käyttämään sitä enemmän 🙂
Olen ehkä kysynyt tätä aiemminkin, mutta oletko keksinyt mitään hyöty (tai huvi-)käyttöä kesäkauden ylimääräiselle aurinkolämmölle?
Lähinnä huvikäyttöä, eli lapsemme kylpevät sellaisessa ammeessa ulkona kesäisin.
Tarkoitus oli myös laittaa esim pyykinpesukoneeseen hana, josta tulisi suoraan sekoittajasta suht lämmintä ottovettä, eli koneen ei tartteis sitten sitä erikseen lämmittää enää sähköllä (kenties myös astianpesukoneeseen voisi laittaa tällaisen).
Ideoita otetaan vastaan! 🙂
Huhti-toukokuussa on valoisaa, mutta liian kylmä monille kasveille. Jos puutarhurointi ja omavaraisuus kiinnostaa, niin rakenna lämmitettävä/puolilämmin kasvihuone jossa voit kasvattaa perunat, tomaatit ja mitä ikinä syöttekin. On terveellistä ja halpaa.
Kesällä kasvihuonettakin pitää ennemmin viilentää kuin lämmittää joten hukkalämpöä jää yli. Reilun kokoinen lämmitettävä uima-allas on ainoa joka tulee mieleen.
Parastahan olisi kehittää keino varastoida lämpöenergiaa viileälle kaudelle. Sen kun keksii niin voikin odotella kutsua Nobel-gaalaan…
Hieman tilannepäivitystä. Keräinten kanssa on ollut pieniä ongelmia, ja putkimiehet ovat päässeet paineistamaan litkuja lämmönsiirtoputkiin uudestaankin. Samalla asennettiin pesukoneen yhteyteen vedensekoittaja, eli nyt pestään pyykit valmiiksi noin kädenlämpöisellä vedellä, eikä kylmällä kuten aiemmin. Otin tänään mittarilla kulutuksen ylös, ja 40 asteen pesu vei 0,39 kwh, eli aika vähällä päästiin kun vettä ei erikseen tarvinnut kauheasti lämmittää. Tai sitten sähkömittarissa on jokin vika 🙂
Laitetaan tuohon alkuvuoden sähkönkulutuskin vielä ylös. Järjestelmä saatiin siis käyttöön joulukuun puolen välin tienoilla muistaakseni. Sitten oli sähkömittarin vaihtoa ja hässäkkää mutta tuolleen tuossa laskussa nyt lukee:
2011 Joulukuu 2768 kWh (1252 päivä ja 1516 yö)
2012 Tammikuu 1889 kWh (1113 päivä ja 775 yö)
2012 Helmikuu 2123 kWh(1190 päivä ja 933 yö)
Sähkön jakeluyhtiön laskuista viimeiset tiedot:
2012 Maaliskuu 1462 kWh (722 päivä ja 740 yö)
2012 Huhtikuu 944 kWh (406 päivä ja 538 yö)
60 asteen pesu valmiiksi kädenlämpöisellä vedellä vei 0,86 kWh.
Maaliskuussa kontrollerin mukaan tuli noin 600 kWh energiaa tuosta laitteistosta. Tammi ja Helmikuut olivat siis noin 500 kWh:n pintaan.
Edit: ja tuodaan tähän nyt sitten ilmi, että nykysähkönhinnoilla tuo hana-investointi maksaa takaisin itsensä ehkä 10+ vuodessa. Eli ei nämä ihan loistavimpia sijoituksia ole, mutta ei tuo onneksi isokaan ollut. Mutta säästyypä hiilisähköä, on sillä jokin muukin hinta kuin se mitä sähkölaskussa maksan.
Isälleni asennettiin vähän vastaavat härpäkkeet talvella. Ongelmia oli ensimmäisen asentajan kanssa mutta nyt sitten löytyi hankkeen loppuun viejä ja nyt toimii. Lähtökohtana oli vanhan 3000 l:n (yö)sähkövarrajan tulo käyttökänsä päähän (yli 30v). Hommasimme riittävästi kierukoita sisältävän Akvatermin 1000 l varaajan. Siihen sitten aurinkotyhjiöputkikeräimet erillisellä pumpulla (ja väliaineella/glykolilla) tuovat lämpöä katolta. Alkaa lämpöä jo tulla Vaasassakin yli 50C kun ilman on kirkas.
Talvella isä lämmittää puilla, kuten tähänkin, asti hyvällä varaavalla takalla. Aikaisemmin kaikki käyttövesi siis tuli ostosähköllä. Nyt savukaasukeräin asennettiin itse takan savuhormiin. Siihen kohtaan jossa savukaasut kulkevat kun kierto on päällä.
Ydinkohta tässä taitaa olla se KUINKA PALJON JA MIHIN KOHTAAN sitä savukaasukierukkaa asennetaan. Nyt on mitoitus liian pieni ja nyt kesällä sitä asennetaan lisää ja kuumempaan paikkaan, lähelle tulipesää. 1000 l vettä lämpiää liian hitaasti. Jos haluaa veden kuumaksi on talossa alettava tuulettaa…
Takan lämpö jakaantuu ilmalämmöllä tasaisesti koko OK-taloon.
MUTTA SAVUKAASUKERÄIMESSÄ VIRTAA SUORAAN VARAAJAN VESI. Ei mitään väliaineita!
Kesällä vielä asennetaan termostaatti takkaan, joka laittaa pumpun päälle (ja sammuttaa) kun tuli tuikataan takaan.
Näillä muutoksin tulee vanhempieni energiakustannukset olemaan lähes nolla kun vanha isäni pitää puuntekoa terapiaharrastuksenaan ja hankkii ne lähes ilmaiseksi.
—
En ymmärrä miksi pitäisi olla kaksi varaajaa. Uudet varaajat ovat hyvin eristettyjä ja nykyään isä ”pannuhuoneessa” palelee, enne oli kuuma.
(Ensimmäinen tumpula yritti saada savukaasukierukka ja aurinkokeräimiä samaan kiertoon glykolilla. Se johti siihen että savukaasut lämmittivät katolla olevia keräimiä… Toki ne saa varmasti Y-liitoksin ja automatiikoin niinkin toimimaan mutta toki vesi lämpiää parhaiten kun itse lämmitettävä vesi kiertää takassa ja nyt voi molemmilla systeemeillä vaikka samaan aikaan lämmittää varaajan vettä.)
Isäni on innoissaan systeemistä. Se toi sisältöä elämään. Hinta n 8 k€, eli alle puolet maalämpöjutuista jota ensiksi harkittiin.
Seuraava askel on ehkä sähköä tuottava aurinkopaneelisysteemi.
Edelliseen lisäyksenä, että yli puolet kustannuksista aihetui uuden varaajan hommaamisesta. Pelkä aurinkotyhjiäkeräimet pumppuineen, asennuksineen jäisivät ehkä 1,5k€ luokaan ja oeköö savuhormikierukkahan maksaa hyvin vähän (parilla satasella saa riittävästi). Kustannukset aiheutuvat työstä (putkivedot tulipisteestä varaajaan) ja eristetyistä putkistoista + pumpusta. Sekä sitten vielä termostaattiohjauksen vaatimista härpäkkeistä ja esennuksesta. Ei iihin helposti kuitenkaan tonnia enempää saa menemään kun tietää mitä tekee.
Suurin ongelma on kai tänään, ettei oikein löydy osaajia, jotka tarjoasivat avaimet käteen ratkaisuja tuollaiselle kombinaatiolle. Siinä olisi liikeideaa. Osaajan täytyisi tieää mihin tarkalleen savukaasukeräin asennetaan (osaa tehdä takkaan/hormiin reiän ja paikata sen…), mikä on sopiva mitoitus molemmille keräimille.
Joo, moneen kertaan tuli todettua että tämä jutun tuotteistus ei ole nyt vielä ihan valmis, ja minunkin asentajat olivat ensimmäistä kertaa tällaista asentamassa. Meillä melkein kaikki duuni tuli ulkoa (itse tein ehkä 10 % luokkaa) joten työn kustannus oli suurempi. Uusi varaaja oli meilläkin silti iso panos. Tässä vaiheessa voisi ehdottaa että suomeen tästedes tulevissa uusissa varaajissa olisi pakollinen kierukka…
” uusissa varaajissa olisi pakollinen kierukka…”
Mielestäni savuhormikierukkaa varten ei varaajassa kierukkaa tarvita. Varaajan vesi vaan kiertämään hormiin. Jää vähemmän huolehdittavaa (glykolin ilmaus, ääntely).
Akvatermin Solar Plus vaikuttaa meidän tapauksessa pätevältä (linkissä vähän alempana) http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Solar.11.html
Siinä vaan pannun korvaa takka.
Joo, en ole tuohon ajatukseen tutustunut, että se itse vesi siellä kiertäisi. Meillä on kyseessä käyttövesi joten sinänsä äkkiseltään tuntuu vähän hurjalta (lisäksi letkut menevät ulkokautta hormiin niin pakkasenkestoa tarvitaan).
Lähinnä tuolla aurinkokierukalla voi kikkailla kaikenlaisten aurinkokeräinten ja ilma/vesilämpöpumppujen kanssa, joten sellainen (tai varaus sellaiselle) jokaisessa uudessa varaajassa olisi ihan järki-investointi, vaikka sitä ei heti käyttöön otettaisikaan. Ainakin siis omasta mielestäni, koska olisin säästänyt pitkän pennin jos vanhassa varaajassamme olisi ollut paikka kierukalle.
Hei
Itselläni on seuraavanlainen systeemi.
70-luvun ok talo 1 kerroksessa 3h+k+oh n105 m2. Peruslämmitysmuoto öljy.
-pannuhuone: vanha laitteisto.
1) kaksoiskattila jämä v.-70 ja siihel liitettynä vesikierto patterilämmitys
uutta:- 2 varaajaa Runnacu joissa molemmissa 4 kierukkaa
-varaajat kytketty peräkkäin kattilaan ja välissä termomat, joka siirtää lämpöä varaajiin tai kattilaan riippuen tarpeesta
katolla: 2 savukaasukierukkaa (kiuas ja pannu) ja 80 kpl aurinkokeräinputkia
aurikokeräimet on yhdistetty varaaja 1:een kierukka 1:een ja savukaasusysteemi varaaja 1:n kierukka 2:een. Ts. molemmat systeemit toimivat itsenäisesti toisitaan riippumatta. Sisällä virtaa glygoolityyppinen litku. Molemmat systeemit lämmittävät varaaja 1:n vesitilavuutta (n. 370l) ja tämä lämpö siirtyy termomat systeemin avulla kattilaan ja siitä edelleen patteriverkostoon.
Lisäksi olen asennuttanut VILP:in patteriverkostoon
Ohessa lyhyt kuvaus. vastaan mielelläni lisäkysymyksiin jos on kiinnostusta. Karkeasti huhtikuusta lokakuuhun ei tarvita muuta lämmitysmuotoa auringon lisäksi.
hei haluan lisätietoa järjestelmästä
En tiedä mikä näiden nykytilanne on, eli kuka ja missä näitä myy. Googlaamalla on hyvä aloittaa. Jos nimenomaan aurinkolämpö kiinnostaa, niin Solixi on varsin mielenkiintoinen innovaatio (solixi.com).
Jos taas haluat jotain tarkempaa tietoa nimenomaan omasta järjestelmästäni, niin kysy ihmeessä.
Terve,
Pari kesää olen minäkin lämmittänyt 2000 litran varaajaa kolmella tasokeräimellä. Puukeskuslämmitys on pääsääntöisesti käytössä, mutta varaajassa on myös sähkövastukset (nyt enää 2 -> 6,6kW). Savukaasukierukalle tai kahdelle olisi käyttöä, jäivät alunperin pois silloisen minulle liian kalliin hinnan takia. Olisiko kysynnän myötä hinta nykyään sopivampi, mistä olette tuollaisia ostelleet?
Savukaasukeräimen tuotto tälläkin tontilla tapahtuisi hämärän jo laskeuduttua – teen tulet pannuhuoneeseen töiden jälkeen ja saunakin lämpiää yleensä hiukan liian myöhään. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa kumpikin tuottaisi energiaa samanaikaisesti
30 vuotta vanha varaaja oli hankkeessa LVI urakoitsijoille tutkimattakin käyttökelvoton, mutta uuden ja toki paremman varaajan lisäkustannukset olisivat kaksinkertaistaneet koko kokeilun kulut (vanha varaaja pitää leikata paloiksi, jotta sen saa ovesta ulos). Mahdoton yhtälö selittää rouvalle, joten piti haeskella vaihtoehtoa. Kuulin eräältä eteläsuomalaiselta LVI urakoitsijalta jonkun joskus tehneen jotain tämmöistä – tuunasin putkiliikkeen hyllytavarasta vanhaan varaajaan yhden sähkövastuksen tilalle läpiviennin kahdelle 15 mm putkelle ja sain siten ulkopuolisella lämmönvaihtimella aurinkoenergiamurut talteen. Vanhakin varaaja voi siis olla käyttökelpoinen, vaikka LVI urakoitsija ilmeisesti aina uutta tarjoaa. Jossain vaiheessa tunnit tietenkin tulevat täyteen. Vaihdan tuon sitten kun se alkaa vuotamaan (lattiakaivo).
Kiitos Hannu kommentista. Mielenkiintoisia järjestelyitä. Ostin kierukat Nanea nimiseltä firmalta, jonka silloin osti Runtech Energy -niminen firma (jonka kanssa kaupat sitten lopulta tehtiin). Muutaman satasen se kierukka maksoi; varmaan kytkennät, työt ja muut maksoivat toisen mokoman 🙂