Siirry sisältöön

Kirjaprojekti – Suomi Öljyn Jälkeen

30 marraskuun, 2011

Olen blogin taustalla kasaillut ajatuksia kirja-projektista, jossa selvitettäisiin ja kuvattaisiin öljyhuippua ja sen vaikutuksia Suomen näkökulmasta. Muutama viime-aikainen tapahtuma on potkaissut projektia aika rajustikin eteenpäin, joten lienee aika esitellä se myös blogin lukijoille.

Nämä projektia ratkaisevasti edistäneet tapahtumat ovat:

  • Kustantajan (Into) osoittama selkeä kiinnostus ja tarjoama aie-sopimus kirjan kustantamiseen ja julkaisemiseen ensi vuoden aikana
  • Voimien ja osaamisen yhdistäminen kahden co-authorin kanssa, jotka ovat tehneet paljon pohjatyötä nimenomaan Suomen tilanteen selvittämiseksi. Heillä on myös paljon sellaisia kontakteja joita minulla ei ole, sekä tietysti kattava tietoisuus öljyhuipusta ja sen mahdollisista seurauksista ja vaikutuksista muihin yhteiskunnan osa-alueisiin. Odotettavissa on siis sekä parempi että nopeammin valmistuva kirja, kuin mitä olisin itse todennäköisesti kyennyt kirjoittamaan. Heillä on myös aiheen ympärillä toimiva konsulttiyritys, CoreOrient, jonka puitteissa he ovat tuoneet asiaa esille Suomalaisille toimijoille monissa seminaareissa ja tapahtumissa. Marraskuussa 2011 he olivat esittelemässä asiaa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle.

Niinpä kirjoitamme kirjaa nyt tiiminä jossa ovat Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris.

Blogin ja lukijoiden osuus
Alustavasti on tarkoitus julkaista joitain kirjaan tulevia kappaleita myös blogissa silloin tällöin. Te, hyvät lukijat, toivottavasti kommentoitte kirjoituksia, huomautatte mahdollisista virheistä tai puutteista, ja tarjoatte ideoita sisällön suhteen. Todennäköisesti julkaisemme jonkintasoisen sisällysluettelon jossain vaiheessa, joten palautteenne sisällön rakenteesta on myös enemmän kuin tervetullutta. Ansiokkaimmat palkitaan ainakin nimellä kirjan kiittely-osiossa ;). Teiltä saamamme ”vertais-arvioinnin” avulla sisällön laatu paranee ja kirjoitusprosessi vauhdittuu, sillä aikaa ei todellakaan ole liikaa.

Lisäksi, kaikki markkinoinnilliset ponnistukset joita voitte tahoillanne tehdä, otetaan ilolla vastaan. Levittäkää tietoa, hankkikaa kirjaa kaikille sukulaisille joululahjaksi, arvostelkaa se blogissanne tai lehdessänne, tykätkää facebookissa, laittakaa viestiä paikalliseen kirjastoon että hommaavat kirjan hyllyynsä jne. Näiden aika ei tietysti ole ihan vielä, mutta palaamme asiaan. Tämä kirja tulee olemaan sellainen, että sen täytyy tulla luetuksi (kuten tietysti kaikki oman kirjansa kirjoittajat kokevat).

Se, että kirjasta tulee mahdollisimman hyvä, ja mahdollisimman monet sen lukevat, voi osaltaan nitkauttaa eteenpäin ihmisissä oman toiminnan ja ajattelun muutoksen kaiken tämän muun kaaoksen keskellä. Se voi puolestaan poikia lisää positiivisia muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Tarvitsemme ja haluamme tässä teidänkin apuanne, ja olemme siitä kiitollisia. Kukaan meistä ei kirjoita tätä kirjaa rahankiilto silmissä. Kirjalla on tarkoitus tuottaa ja tarjota tietoa, ja toisaalta tuoda sekä asialle että kirjoittajille uskottavuutta perustelemalla tarjottu tieto. Ei sillä etteikö jonkinlainen tulo totta kai kannusta. Syödäkin täytyy.

Kirjan esittely pähkinänkuoressa
Öljy pyörittää teollisen yhteiskunnan rattaita, ja on kietoutunut meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Logistiikka toimii yli 95 % öljyllä ja suurin osa päivittäin käyttämistämme hyödykkeistä on valmistettu, pakattu ja/tai kuljetettu öljyn avulla. Globaali öljyn kulutus onkin jatkanut tasaista nousuaan aina kun globaali talouskin on kasvanut. Myös hyvinvointivaltiomme on rakennettu yllättävän pitkälti halvan öljyn avulla, ja sen varassa se toimii tänäkin päivänä.

Kun perinteisen raaka-öljyn globaali tuotantohuippu koettiin, IEA:n 2010 energiaraportin mukaan vuonna 2006, tarkoitti se että emme tuota enää koskaan enempää raaka-öljyä kuin tuolloin. Erilaiset korvikkeet ovat paikanneet tuotannon pienenemistä tähän asti, mutta kulutuksen yhä kasvaessa on öljyn hinta nopeasti kivunnut lukuihin, joita muutama vuosi sitten ei osattu kuvitellakaan.

Mitkä ovat potentiaaliset korvikkeet öljylle, miten paljon niitä on, ja miten voimme tehostaa ja korvata öljyn käyttöä Suomessa? Öljyriippuvuuden jatkuessa hintaheittelyt, ja ennen pitkää saapuvat saatavuusongelmat, tulevat aiheuttamaan arvaamattomia, monimutkaisia ja laajoja ongelmia sekä globaalisti että paikallisella tasolla.

Miten suomalainen yhteiskunta on valmistautumassa näihin seurauksiin ja muutoksiin, ja onko hyvinvointiyhteiskunnalla mahdollisuuksia, kun halpa öljy loppuu?

Advertisement
21 kommenttia
  1. Heini permalink

    Hieno juttu!
    Minä voin oman osaamiseni puitteissa tarjota oikolukua ja (valo)kuvitusta, mikäli niille on tarvetta. Niin sanottuja kuvituskuvia löytyy jo valmiiksikin aika monesta aiheesta.

    Ja olenhan jo siteerattu kirja-arvostelija 😉
    ( https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10150415207177978&set=a.172296212977.122475.660382977&type=1&theater )

  2. Kiitos Heini. Huomasin joo tuon kirja-arvostelusi siteerauksen. Voit sitten arvioida meidänkin kirjan 🙂

    Ilmoittelen jos tarvitaan apua, periaatteessa kustantaja hoitaa tuota oikolukua.

  3. Heini permalink

    Paikallislehteen kannattaa sitten ajastaan tarjota puffijuttua, etenkin kun kytköksiä tänne päin löytyy.
    En hoksannut tuota kustantaja-juttua, aiemmin kirjailleet tuttuni ovat olleet enam-vähem omakustanteisia. 🙂

    Mutta kommentoidaan täällä ja käytetään verkostoja hyväksi.

    Tuli muuten heti yksi juttu mieleen, josta ainakin minä ilahtuisin: sanasto. Nämä keskustelut ovat niin pullollaan erilaisia termejä ja mittayksiköitä ja ties mitä, että pää menee vähemmästäkin pyörälle.

    • Tuomas permalink

      Sanastosta puheen ollen, kaikille alan englanninkielisille termeille ei taida vielä olla vakiintunutta käännöstä. Miten vaikka ”resilience” käännetään? Sanavalintoja kannattaa harkita, kun ollaan luomassa uutta sanastoa. (Peak oiliakin ovat jotkut suomentaneet öljypiikiksi, mikä antaa minusta vähän väärän mielikuvan…)

      • Sanasto ja termit tulee kirjaan mukaan, ja saman sivun voinee laittaa sitten myös tänne blogiin. Resilience on kyllä vaikea suomennettava. Olisiko muutoksenkestävyys tai kriisinkestävyys? (ei ehkä suorana suomennoksena, mutta jotain tuollaista sillä tarkoitetaan transition-liikkeen yhteydessä).

        Peak Oilista taitaa olla meillä käytössä öljyn tuotantohuippu, joka sekin selitetään auki kirjan alussa lyhyesti.

  4. Tuomas permalink

    Mainiota. Ensimmäisenä täytyy kommentoida, että ainakin nimi on napakka ja hyvä. Ja hyvää on myös Suomen ottaminen keskiöön, sillä englanniksihan ”huippukirjallisuutta” toki löytyy, mutta anglosfäärin näkökulmasta.

    Coreorientin edustajat varmaan hankkivat sitten IEA:n tämän vuoden raportin firman piikkiin, niin saadaan päivitetyt käppyrät. 🙂

    Uskoisin, että kirjan tärkein tehtävä olisi esittää ongelma vakuuttavasti (=paljon faktaa energiantuotannosta ja erilaisten skenaarioiden hahmottelua), mutta missä määrin siinä lähdetään esittämään ratkaisuja? Vai jätetäänkö ratkaisut lukijan kotitehtäväksi (tai seuraaviin kirjoihin)?

    • Kiitos Tuomas. Nimi oli kustantajan fiilis-pohjalta ehdottama, ja minustakin aika hyvä. Ja samaa mietin myös tuosta suomi-keskeisyydestä, sillä en halua/halunnut kirjoittaa jonkin kansainvälisen kirjan ”suomennosta”… 🙂 Niitähän on jo pari (viimeiset pisarat ja kun öljy loppuu)

      Joo tosta IEA-raportista oli ainakin jotain puhetta, täytyy kysellä Harrilta vielä. Sitä olisi hyvä päästä silmäilemään.

      Ja Harri ja Heikki ovat nimenomaan perehtyneet tuohon ongelman esittämiseen vakuuttavasti, kuten voi siitäkin päätellä että heidät päästettiin sitä tulevaisuusvaliokunnalle ihan äskettäin esittelemään. Siinä mielessä siis teksti tulee olemaan astetta tai paria ”asiallisempaa” kuin täällä blogissa, ja lähdeviitteitäkin käytetään hieman enemmän. Yksi iso pointti on se, että uskottavia lähdeviitteitä on tänä päivänä huomattavasti enemmän kuin vielä pari-kolme vuotta sitten. Toisaalta, koetan kirjoittaa tietysti myös helppolukuista ja ymmärrettävää tekstiä tavalliselle ihmiselle.

      Mutta joo, kunhan saamme tuota sisällysluetteloa edustavampaan kuntoon niin sitä voidaan heittää tänne blogiin näytille ja syynättäväksi. Lähiaikoina laitetaan varmaan jokin (suht valmis) luku kirjasta tänne.

  5. a_l permalink

    Hienoa, onnea projektiin!

    Nyt saa varmaan esittää ehdotuksia käsiteltäviksi teemoiksi, ns. tavallisten lisäksi? Tässä oma top 3:

    -Logistiikka ja globaalit supply chainit. Jos aikaa ja kiinnostusta löytyy, niin yrittäkää porautua näihin hieman syvemmin. Oman kokemuksen mukaan 95% suomalaisista ei tiedä hölkäsen pöläystä miten monista alkuperistä kaupan hyllyn tavarat, myös ne kotimaisiksi mielletyt, ovat kotoisin. Sama koskee ”kotimaisia” vientituotteita. Siksi ei myöskään ymmärretä, miten katastrofaaliset taloudelliset seuraukset olisivat joko just-on-time ketjun pysähtymisellä tai sen muuttumisella kustannuksiltaan käyttökelvottomaksi.

    -Länsimaiden nykyisen (2008 alkaneen) talous- ja velkariisin todelliset syyt. Saattaa kyllä olla oman kirjan tai kirjasarjan aihe…

    -Öljyhuipun aiheuttamat mahdolliset mustat joutsenet, eli ennustamattomat ei-lineaariset vaikutukset. Näitä saattaa ilmaantua, kun maailman tärkeimmän energianlähteen hinta nousee satoja prosentteja.

    • a_l, kiitos.

      Joo, nyt voi laittaa ehdotuksia, ja niitä otetaan mieluusti vastaan. Top3 vaikuttaa aika hyvältä, ja kaikki ovat ainakin jollain tasolla tulossa käsittelyyn, joskin tuo kakkonen on tosiaan niin laaja juttu että vaatii syvällisempään käsittelyyn koko kirjan 🙂 Tuo ensimmäinen tulee myös käsitellyksi osassa, jossa koetetaan kuvata öljyhuipun vaikutuksia elämän/yhteiskunnan eri sektoreihin (esim. logistiikka, maatalous, talous, yhteiskunta ja kaupunkirakenne, puolustusvoimat, ilmastonmuutos).

      Mustia joutsenia käsitellään varmaan tekstissä siellä täällä, mutta niiden ennustaminen on sinänsä tietty vaikeaa (koska ovat mustia). 🙂 Mutta jotain skenaarioita on tarkoitus käydä läpi, ja oma osansa on myös tuotantohuippuun vaikuttavista ja voimistavista tekijöistä, jossa mukana myös erinäisiä mustia tai harmaita joutsenia.

      Toinen isompi kokonaisuus on ns. öljynkorvikkeiden kartoitus ja läpikäyminen, tuotannon kehitys ja vauhti ja soveltuvuus, ympäristövaikutukset jne. Tämä lähinnä sen vuoksi että se kiinnostaa itseänikin selvittää, ja ettei virinnyttä öljyhuippoukeskustelua voi lakaista maton alle jollain helpolla heitolla jostain öljyhiekasta, liuskeesta, syvänmerenöljystä tai arktisista kuvioista.

      Hmm… ehkä tässä lähiaikoina voisi laittaa sisällysluettelon ainakin päätasoiltaan esille…

      • Tuomas permalink

        Öljykorvikkeiden käsittely on tosiaan paikallaan. Ja niistä puheenollen, öljyhuipusta kirjoittaessa kannattaa tehdä selväksi mistä huipusta on kysymys. Eli tavanomaisen raakaöljyn tuotantohuipusta vai kaikkien polttonesteiden tuotantohuipusta (peak all liquid fuels), joka on kenties käytännössä merkittävämpi asia?

        Kaasun, hiilen ja uraanin huiput kannattaa myös käsitellä, jos niistä on jotain luotettavia arvioita olemassa.

        Logistiikka ja toimitusketjut ovat mielenkiintoinen asia. Tietysti myös öljyn itsensä toimitusketjut. Eli miten öljy saapuu öljykentältä Suomeen ja lopulta bensana auton tankkiin, lannoitteena peltoon tai mihin nyt meneekään. Olisi myös varmaan paikallaan käsitellä lyhyesti sitä, miten öljymarkkinat nykyisellään toimivat. Miten toimisin, jos haluaisin ostaa raakaöljyä kansainvälisiltä markkinoilta ja koska saisin öljyni? 🙂 Sekä tietysti sitä, miten tuotannon hiipuminen tai valtioiden väliintulo saattaisivat häiritä markkinoita tulevaisuudessa. Valtioista puheenollen, eri energiamuotojen saamat tuet ja niille asetetut verot olisi myös syytä käydä läpi energiantuotantomuotojen kannattavuutta vertaillessa.

  6. milla permalink

    Mahtava idea!

    Itse ehdottaisin yhdeksi käsiteltäväksi asiaksi öljyn suhdetta ruokaan eli sitä, miten ruoantuotantotapoja on muutettava öljyn ehtymisen aikana ja miten se vaikuttaa määriin.

    Koittakaa saada käsiinne armeijan raportti aiheesta, en tosin tiedä onko se täysin salainen…

    • Kiitos Milla. Maatalous ja ruoantuotanto & kuljetus on toki käsiteltävien asioiden listalla. Täytyy miettiä että mistä tuon mainitsemasi rapparin saisi. Osaatko kertoa siitä jotain lisää? (milloin se julkaistiin/tehtiin jne).

  7. Krisu permalink

    Loistavaa Raoul & Co! Vähintäänkin hengessä mukana. 🙂

    a_l ja millan kommenteista tuli mieleen, että monikohan suomalainen on ylipäätään ajatellut, tai ymmärtää, missä kaikessa öljyä oikein on joko suoraan tai välillisesti… teillä varmaan on jo joku herättelevä avaus aiheesta…

    Mitä markkinointiin ja tiedottamiseen tulee, niin hakusessa on siis kriittinen massa, joka muistaakseni on jotain 10% luokkaa, sitten alkaa kurssi kääntyä.

  8. Krisu, joo, koetetaan herätellä noihin öljyn lonkeroihin monestakin suunnasta. Toi on sellanen aika olennainen asia joka lukijan pitäisi tajuta, ja niinpä sitä koetetaan avata heti alussa ”Mitä Öljy On” -luvussa 🙂 Veikkaan että monikaan ei ole sitä syvällisemmin miettinyt, mihin sitä käytetään.

  9. Jyri_ permalink

    Lycka till, ostan kirjan heti kun vaan on jostain saatavilla.

  10. jukka permalink

    hyvä homma että kirjaprojekti etenee!

    tuosta kirjan nimestä: minulle ainakin nimestä ”suomi öljyn jälkeen” tulee mieleen että maalaillaan ruusuisia tulevaisuudenkuvia miten ajellaan ympäriinsä sähköautoilla ja muutenkin on maailma mallillaan… no ehkäpä muille ei tule tällaisia mielleyhtymiä.

  11. Tuumailija permalink

    Hmm, tästähän voi sybtyä kirja mikä löytyy myös minun kirjahyllystä tulevaisuudssa.

    Itselläni tuli muutama aihe kombinaatio mieleen, kuten:

    Miten käy Logistiikka Teollisuus Kilpailukyky – kombinaatiolle kun öljyä on vähemmän / ei ollenkaan käytössä?

    Logistiikka olikin jo mainittu, Suomessa hyödykkeet ja tavarat liikkuvat pitkälti kumipyörillä. Mutta entäs vienti, lento- ja meriliikenne, kuinka sille oikein käy ja kuinka se vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Kuinka käy esim. WärtsiläOy:lle (pikaisen www- tsekkauksen jälkeen väittäisin että on jo alkanut varautumaan asian tiimoilta) tai Neste Oil Oy:lle? Entäs VR ja Finnair ? Lomailevatko suomalaiset jatkossa mieluummin kotimaassa?

    Tuleeko valtiovalta ohjaaman tai jopa pakottamaan verotuksella kansalaisia suosimaan ja käyttämään öljyttömiä / vähä öljyisiä hyodykkeitä tai tuotteita?

    Vähän sama juttu kuin euroopan vihreät tavoitteet, energiatehokkuus ja päästörajat. Nyt jo ohjataan etukäteen tietynlaiseen rakentamiseen ja energian kulutukseen ja aivan varmasti jos et pysy määräysten rajoissa se näkyy verotuksessa. (ERA 17- ohjelma)

    Ehkä kirjassa vois olla myös aikajana, missä olisi esitetty öljystä riippuvia asiota (kriisit,sodat) 70- luvulta 2030 – luvulle sekä öljyn käyttö Suomessa. Öljyaikajana vierssä vosi myös kulkea Suomen velkasumma tai laskennallinen bkt. Tai jtn..

    Joka tapauksessa aikajanalla / kuvaajalle on helppo esittää asioita ymmärrettävässä muodossa.

    • Kiitos ideoista Tuumailija. Monia hyviä kysymyksiä, joita tullaan käsittelemään. Nytähn varautuminen öljyhuippuun on tapahtunut ilmastonmuutoksen torjumisen varjossa, eli on tehty toimia jotka auttavat molempiin (joskaan nämä ovat olleet monen mielestä turhan lepsuja uhkan etenemiseen nähden). Toisaalta on tehty paljon myös hankaloittavia juttuja, kuten biokaasun verottamien/tuen poistaminen liikenteestä, suurten (ja hitaiden) energiantuottajien suosiminen tuissa sun muissa jne.

  12. Tuomas permalink

    Tarkemmin ajatellen peak all liquid fuels on vähän ongelmallinen käsite. Polttonesteitähän pystyy syntetisoimaan jos siihen riittää energiaa ja öljyhiekkojen sun muiden todellinen potentiaali on vielä kysymysmerkki (tosin ilmaston ja muutenkin ympäristön kannalta olisi varmaan parempi, jos niissä ei lopulta olekaan potentiaalia). Ei siis voida ihan varmasti sanoa, että kaikkien polttonesteiden tuotantohuippu on takana, vaikka oltaisiin jo loivassa alamäessä.

    Tavanomaisen raakaöljyn tuotantohuippu on sikäli paljon selkeämpi asia, että kun se näyttäisi olevan ohitettu, se kaikella todennäköisyydellä on ohitettu ellei tulevaisuudessa tehdä ihan käsittämättömän massiivisia uusia löytöjä. Ehkä siis tavanomaisen raakaöljyn tuotantohuippu on kuitenkin se mielekkäämpi huippu käsiteltäväksi, koska siitä on enemmän dataa ja vähemmän spekulaatiota.

    • Joo, kyllä ne molemmat tulevat käsittelyyn. Toinen jo tapahtuneena historiana ja toinen sitten muuta kautta. Kirjoitin tätä sivuten jokin aika sitten blogauksenkin muistaakseni nimellä peak oil peruttu?.Siinä tuli ilmi esim se, että jos tehdään x tynnyrillistä etanolia ja käytetään siihen noin x määrä raakaöljyä ja lasketaan molemmat tuotetuksi tavaraksi peak alla liquidsiin, niin homma ei ole ihan sitä miltä sen annetaan ulospäin ehkä näyttää. Lisäksi monet muut kuten EROEI tulee vastaan näissä korvikkeissa, mutta kyllä ne tullaan tuossa läpi käymään. Nämä öljynkorvikkeet tulevat ainakin jotkin tänne blogiinkin ”ruodittavaksi” ennen kirjan julkaisua, niin pääsette etsimään niistä epäkohtia ja virheitä. 🙂

      Peak all liquidsia on ennustettu vuosille 2008-2018 (Kjell Aleklett ja joku toinenkin).

      • Tuomas permalink

        Tosiaan, jos raakaöljyn avulla tehdään etanolia, polttonesteiden tuotanto näyttää suuremmalta kuin mitä siitä todellisuudessa jää muun talouden käyttöön. Tosin sama tietysti siinäkin, jos dieselin voimalla louhitaan hiiltä, jolla tehdään sähköä, jolla hitsataan ydinvoimalan putkia, jolla pyöritetään insinöörin tietokonetta, jolla suunnitellaan kaasuputkea…

        The Oil Drumissa oli artikkeli (http://www.theoildrum.com/node/8625), joka nostaa esiin erinomaisen pointin eräästä toisesta käsiteparista: EROEI ja nettoenergia eivät ole sama asia. EROEI:llä ei ole niin kauheasti väliä kun se on iso, sillä vaikutus nettoenergiaan on silloin pieni. Kun EROEI on pieni, sillä alkaa olemaan ihan valtavasti väliä.

        Tärkeämpää on siis välttää huonon EROEIn omaavia energiantuotantotapoja kuin pyrkiä optimoimaan hyvän EROEIn omaavia. Tästä tuleekin mieleeni, että energiatehokkuuden parantamiseen investointi (jossa on käsittääkseni tarjolla paljon suht helppoja nakkeja) saattaisi olla fiksumpaa kuin matalan EROEIn uusiutuviin sijoittaminen… mutta kuvaan tulee tietysti myös se, ettei ole järkevää ainoastaan optimoida nykyistä yhteiskuntaa, vaan investoinnit pitäisi tehdä siten, että ne vievät kohti tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: