Skip to content

Sähköntuotanto Kotioloissa – Biomassa

lokakuu 9, 2011

J.M.Korhosen hyvästä ehdotuksesta avaan oman keskustelun sähköntuotannosta kotioloissa biomassalla.

Jos jollakulla lukijalla on kokemuksia aurinkosähköpaneeleista, pienistä tuulivoimaloista, mikrovesivoimaloista, biokaasun tuotannosta ja käytöstä sähkön tuottoon tms mikrotuotannosta, niin avaan mielellään niille omat keskustelut jos laitatte vähän kokemuksianne jakoon (ehkä parempi kuin tunkea kaikkea tähän yhteen?).  Lisäsin kategorioihin energian alle ”Mikroenergia”-kategorian, jotta nämä löytyvät jatkossa sieltä helposti.

Copypeistaan toisesta ketjusta koko keskustelun suoraan tähän artikkeliin. Erittäin mielenkiintoista juttua, kiitos kaikille.

Mike Amory avasi pelin linkittelemällä muutamiin mielenkiinoisiin yrityksiin ja tuotteisiin:

Tässä lupaamani linkit omavaraiseen sähköntuotantoon puita polttamalla. Jos aikoo jättäytyä sähköverkon ulkopuolelle (off grid), niin ongelmaksi muodostuvat ne talvipäivät, jolloin aurinko ei paista eikä tuuli tuiverra. Polttomoottorikäyttöinen aggregaattikin tulee pitemmän päälle kalliiksi.

Tässä venäläinen ratkaisu, jossa ei ole liikkuvia osia. Teho muutemia watteja per moduli. Hinta ei ole tiedossa, mutta halvimmalla varmasti pääsee jos yrittää ostaa suoraan venäläisiltä.
http://www.wbdg.org/resources/bipv.php
http://www.crystalltherm.com/
http://www.alignsourcing.com/ (jälleenmyyjä)

Tai vaihtoehtoisesti japanilainen valmistaja Komatsu:
http://www.greentechmedia.com/articles/read/japans-komatsu-to-ship-heat-to-electricity-modules-5605/

Yksi vaihtoehto tuottaa sähköenergiaa takan ja huoneilman välisestä lämpötilaerosta on Stirling moottorin käyttö. Laitteet ovat vain aika kalliita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori

Tässä esimerkkinä Stirlin tekniikkaan perustuva pellettikattila, joka tuottaa lämpöä 4-8 kW ja sähkötehoa 1,3-3 kW. Hintaa n. 30.000 euroa.
http://www.bhkw-anlagen.com/plaintext/downloads/unseredienstleistungenfuerdiemikrobhkws.pdf

Jos omistaa takan, kaminan tai uunin, jonka kansilevy kuumenee tulikuumaksi, niin Stirling moottoria voi käyttää puhaltimena. Googlen kuvahausta voi hakea “stirling fan”. Tämä on suhteellisen halpa laite, joka ei vaadi sähköä toimiakseen. Vain riittävän lämpötilaeron. Mitä isompi lämpötilaero, sitä vinhemmin puhallin pyörii.

Muitakin vaihtoehtoja löytyy, kannattaa googlettaa “micro-CHP”.

J.M.Korhonen vastasi

Ahaa, olisi pitänyt arvata, että käänteisestä Peltier-elementistähän tuossa on kyse! Etevä idea – rakensimme pari vuotta sitten PJ-teltan kamiinaan ensimmäisen savutorven tilalle sopivan yksikön prototyypiksi kevyestä termoelektrisestä generaattorista. Ei tosin mennyt ihan putkeen, kun siitä saatiin tasaisesti ulos vain 1 W, mikä riitti just ja just sopivan lämpötilaeron ylläpitävän tuulettimen pyörittämiseen… No kyllä sillä joskus kännyköitä vähän latailtiin kun kamiina hehkui mansikkana.

Elementit olivat aika kalliita, mutta kiinteämmässä ja paremmin optimoidussa ratkaisussa tuo voi olla oikein hyvä tapa tuottaa joku 20, ehkä 40 W tehoa. Jos hankit tuollaisen, niin raportoipa ihmeessä käyttökokemuksista. Meille yksi ongelma oli se, että elementin tehoalue oli aika kapea, ja jouduimme tuon tuulettimen lisäämään että lämpötilaero saadaan pidettyä sopivissa rajoissa. Tähän kun lisätään se, että kamiinan aiheuttama lämpövuo vaihtelee hyvin huomattavasti – sehän ei varaa ollenkaan – niin generaattoriin piti lisätä muutama kilo alumiinia lämpömassaksi, eikä siitä siltikään oikein saatu edes tyydyttävää vehjettä aikaiseksi. Mutta tuommoinen vaikka varaavan uunin kaveriksi niin homma helpottuu olennaisesti.

Noissa tapahtuu vissiin aikamoista kehitystä, ja muutaman vuoden kuluttua voisi yrittää tuota protoa uudelleen.

Blogin isäntä löi kourallisen asiantuntemattomuutta yhteiseen pöytään muiden ihmeteltäväksi:

Hmm.. joo, 1 w ei kuulosta vielä kovinkaan hyödylliseltä. Mutta 40 w riittää jo johonkin (sehän on kokonainen energiaorja!). Oliko se niin että tuossa sähköä saadaan noista lämpötilaeroista (mitä suurempi ero niin sitä suurempi tuotto?) voisiko tuollaisen rakentaa siten että elementin toinen pää on ulkona ja toinen sisällä, tällöin talven pakkaset “parantaisivat” tuottoa (siis eihän tämä ilmainen lounas ole mutta kuitenkin). Parasta olisi se, että mitä kylmempi ulkona, sen parempi tuotto jos sisällä on lämmintä (uunissa vielä lämpimämpää).

Mutta nyt voi olla että menen niin metsään kun olla voi, koska en tuosta tekniikasta kauheasti ymmärrä ja koneen ylikellottelussakaan en koskaan mennyt niin pitkälle että peltier-elementtiin olisi pitänyt tutustua.. :)

Mike Amory jatkoi vielä:

Todennäköisesti hankkisin kuitenkin tuollaisen Stirling-moottorilla varustetun lämpökattilan, jos jostain löytyisi edullinen paketti. Niissä sähkötehot ovat aivan toista luokkaa kuin Peltier-elementeissä. Alalla tehdään paljon kehitystyötä, mutta halpaa kansanmallia ei kukaan myy.

Ongelmana on myös Saksan tukipolitiikka hajautetulle sähköntuotannolle. Saksassa voi kaikki halukkaat myydä sähköä takaisin verkkoon päin. Siksi kattilavalmistajat hinnoittelevat tuotteet yläkanttiin ja esittävät laskelmia kuinka nopeasti investointi maksaa itsensä takaisin jos myy ylijäämäsähkön verkkoon.

Riihimäellä Rica myy Atmoksen pellettikattiloita, joissa hyötysuhde on luokkaa 90%. Tietääkseni Atmos on ainakin joskus suunnitellut Stirling-moottorin liittämistä tällaiseen kattilaan.

Menee vähän alkuperäisen aiheen sivusta, mutta menköön.

J.M.Korhonen ehdotti vielä:

Tästä voisi melkein tehdä uuden aiheen – “sähkön tuotanto kotioloissa biomassalla” :) .

Sähköä saadaan tosiaan lämpötilaeroista, mutta elementistä riippuu, mikä se optimi lämpötilaero (ja käyttölämpötila) on. Saatan muistaa pahasti väärin, kun projektin loppuraportit ovat entisellä työnantajalla ja keskityin itse samaan aikaan enemmän toisiin projekteihin, mutta muistaakseni noilla meidän käyttämillämme elementeillä optimi lämpötilaero oli luokkaa 90 astetta. Se on aika vähän, kun kamiinan putki käy puita lisättäessä jopa 600 asteessa ja välillä jopa 50 asteessa. Kun joudutaan optimin ulkopuolelle, teho tippuu hyvin jyrkästi.

Kuten sanoin, homma helpottuisi olennaisesti, jos lämmöntuotto olisi tasaista. Puita polttavissa vehkeissä se ei lähtökohtaisesti ole. Nyt meidän piti suunnitella järjestelmä, joka osasi tasata hyvin epäsäännöllisen lämpövirran. Onnistui välttävästi tuulettimella, mutta kun tulos oli ± 0 :D .

Jos paino ei olisi ollut ongelma, tuon olisi voinut ratkaista lämpömassalla. Emme perehtyneet tähän painosyistä enempää, mutta riittävän iso rautamöykky sopivasti eristettynä (ehkä muistimetalliliuskojen säätelemillä tuuletusaukoilla) olisi luultavasti toiminut aika hyvin. Tosin sen täytyisi sitten lämmetä käyttölämpötilaan ennen kuin elementistä saataisiin mitään ulos.

Itselläni on haaveena joskus puhaltaa pölyt koneinsinöörin papereista ja rakentaa ihan pieni höyrygeneraattori. Silläkin taitaisi semmoiset 40-80 W saada melko kätevästi ulos laittamalla sen pyörittämään vaikka vanhaa sähkömoottoria. Piirustuksiakin on vaikka minkälaisia.

Yksi kutkuttava vaihtoehto isompaan tarpeeseen olisi tämä, alunperin vetyperoksidilla höyryä tuottaneiden torpedojen voimanlähteeksi kehitelty flex rod-höyrykone:

http://www.greensteamengine.com/

Kotioloissa rakenneltavalla versiollakin olisi voimaa kuin pienessä pitäjässä, parhaimmillaan 6,5 kW generaattori pyörisi! Lennokkikäyttöön sopivalla versiolla saisi varmaan sen 100-200W aika helposti.

(Mutta tähän väliin sitten disclaimer, että höyrykoneiden höyrykattiloiden kanssa ei to-del-la-kaan ole leikkimistä. Hengenlähtö on lähellä, jos jotain menee pieleen.)

Esko Pettay liittyi mukaan:

Jo Stalinin aikaan NL:ssä oli radioita, jotka saivat sähkönsä öljylamppuun asennetusta lämpösähköparista. Itse taas olen aina haaveillut laitteesta, joka alkaisi tuottaa sähköä, kun laitan tulet takkaan. Mahdollisia tekniikoita on useita, mutta laite, joka tuottaa sähköä lämpöerosta, vaikka vain vähän, olisi aika kiva eikä pitäisi melua tai vaatisi huoltoa kuten liikkuvia osia sisältävät vehkeet.. Jos siitä takasta/kamiinasta/puuhellasta/kiukaasta saisi ne ledit palamaan samalla kun kämppä/ruoka/sauna muutenkin lämpenee, niin iso osa sähköntarpeesta olisi täytetty.
Samaa tekniikkaa on kokeiltu myös aurinkokennojen hyötysuhteen parantamisessa ja saatu vissiin joku prosentti ekstraa (ei kuitenkaan halvalla).

Ja siinä se päällisin puolin.

Kommentoin itse vielä, että archdruidreport käsittelee varsin paljon tällaista ”romahduksen kestävää” teknologiaa, siellä on puhuttu esim tuosta käänteisestä peltier-elementistä. Yksi herran kirjoista mieleen jäänyt oli nämä suht simppelit ”generaattorit” joita meillä on satoja miljoonia, eli joka autosta ilmeisesti löytyvä laite jolla tehdään sähkö auton tarpeisiin. Sitä voi kenties ”pöyrittää” myös kaikenlaisilla muilla keinoilla? Tietääkö joku tästä lisää? (nyt on siis kyseessä tee-se-itse meininki, jossa ei astella nettikauppaan ja tilata valmista avaimet käteen pakettia).

edit: eskon tuplapeistaus poistettu. Kiitos jorma huomautuksesta.

Advertisements
16 kommenttia
  1. jorma permalink

    1. Mielenkiintoista juttua. Olen itse aika lailla taidoton teknologian kanssa (siis käytännössä, teorian tasolla tiede ja teknologia on sen sijaan aina kiinnostanut minua, ja kuluttajana tietysti käytän teknologiaa), mutta aloin juuri tänä syksynä opiskella erästä tekniikan alaa AMK:ssa, joten ehkä jossain vaiheessa en enää ole (ainakaan ihan niin pahasti). Pitääkin tässä ruveta fysiikan kotitehtäviä väsäämään.

    2. Postauksesi loppuun näyttäisi jääneen ylimääräinen Esko Pettayn kommentin copy-paste.

  2. jukka permalink

    no tämä ei nyt ole omaa kokemusta, mutta satuin huomaamaan että on olemassa lämpösähkölle omistautunut yhditys:

    http://www.its.org/

    ja sitten lämmöntuotantoa kotioloissa: pistetään maissia uuniin:

    http://www.iburncorn.com/

  3. a_l permalink

    Olisiko mahdoton ajatus yhdistää tuota Greensteamengineä sekä aurinkolämpöjärjestelmään että puuta/pellettiä polttavaan takkaan tai kattilaan? Voisi kesällä tehdä sähköä ”ylimääräisestä” aurinkolämmöstä ja talvella voisi käyttää puuenergian sekä suoraan lämpönä että höyrykoneen ja generaattorin kautta sähkönä. Ehkä Korhonen tai joku muu asiasta ymmärtävä osaisi kertoa toimisiko tämä?

    • Varmasti olisi mahdollista, mutta tuommoinen oikea höyrykone (ei Stirling-kone) vaatii melko kovat höyrynpaineet. Yhdistetty poltto- & aurinkotoimisuus onnistuisi luultavasti helpoimmin (ja ennen kaikkea turvallisesti) nimenomaan Stirling-koneella. Ei siinä oikeastaan olisi muuta monimutkaista kuin rakentaa sopiva vesiputkisto kuljettamaan lämpöä joko takasta tai aurinkokeräimestä. Jos hyötysuhteen maksimointi ei ole niin oleellista ja aurinkokeräimelle on sopivasti tilaa, tuo voisi toimia hyvinkin.

      Jos itse kone on riittävän pieni, yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaan asentaa kone + generaattori jonkinlaiseen katettuun kärryyn ja työntää se kesällä aurinkokeräimelle ja syksymmällä takaisin talliin. Putkissa voisi olla pikaliittimet niin, että koneen saa kytkettyä helposti joko tulisijan yhteydessä olevaan lämmityskiertoon tai aurinkokeräimen vesikiertoon. Samalla hoituisi helposti sekin, että aurinkokeräimen putkisto pitäisi varmaan jäätymisen välttämiseksi tyhjentää syksyisin.

      Se on sitten toinen kysymys, missä määrin tälläinen vaikuttaa esim. luotettavuuteen tai huollon tarpeeseen.

      Perinteisessä tulisijassa lämmönkeräimeksi taitaisi riittää yksinkertainen kupariputkesta väännetty kiemura. Joku enemmän perehtynyt voisi heittää arvion, miten paljon tehoa saisi vaikka puusaunan kuumavesipaljuun kytketystä Stirling-koneesta.

      Jos käytössä on riittoisasti vaikka vanhoja lyijyakkuja tuotannonvaihteluiden tasaamiseen, melko pienellä koneella voisi saada ihan kohtalaisen osan energiankulutuksesta katettua. Ongelma tosin voi tulla siitä, että jos lämpötilaero on pieni, koneen on oltava iso, jotta siitä saadaan riittävästi löylyä ulos. Eli halpa kone (esim. höyrykone) vaatii kalliin lämmityslaitteiston; halpa lämmityslaitteisto (esim. saunan kuumavesipalju) vaatii kalliin koneen. Termodynamiikka on ikävää!

      (Tähän sivuhuomiona: mökin sähköntarve hoidetaan tällä hetkellä kahdella auton akulla. Ladataan keväällä ja viedään mökille. Tähän mennessä ovat riittäneet pitkälle syksyyn, tosin käyttö ollut lähinnä satunnaista valaistusta ja kännyköiden tai porakoneiden lataamista. Mietin näitä auringosta riippumattomia sähköistämisvaihtoehtoja, jos vaikka joskus käyttäisi mökkiä kirjoittamisen tukikohtana pidempäänkin.)

  4. a_l permalink

    Kiitos J.M vastauksesta.

    Muinoin lapsuudessa 80-luvulla mökin valaistus hoidettiin ensin kaasulampuin ja sitten auton akulla. Kun televisiota haluttiin katsella piti hakea veneestä toinen varalle.

    Kun aikanaan hankittiin mökille väritelkkari niin piti hankkia myös pieni aggregaatti, tai muuten olisi pitänyt kiertää veneellä saarta aina tv:n katselun jälkeen.

    Nykyään siellä on verkkovirta ja sen myötä pölynimuri, mikrouuni ja sähköhella. Aggregaattiaikaan näitä ei olisi voinut järkevästi käyttää, tai ainakin olisi saanut kuunnella jatkuvaa koneen pörinää.

    Hieman OT, mutta antaa ehkä kuvaa miten hankalaa on tehdä oma sähkönsä, vaikka kulutus olisi hyvinkin vaatimatonta.

  5. Mikrotuotannon lisääntyminen isommassa mittakaavassa tulee olemaan melkoinen haaste verkostoinfralle joka on rakennettu sähkön jakeluun keskitetyistä voimalaitoksista loppukuluttajalle.

    Toinen kompastuskivi on akkuteknologia joka on vielä aivan liian kallista. Ellemme halua käyttää energiaa vain silloin kun aurinko paistaa tai tuulee.

    • Näinpä. Lisätään vielä se, että sekä ilmansaasteiden että CO2-päästöjen kannalta mikrotuotanto on monesti (ei aina) aika tolkuton vaihtoehto. Energiantuotannossa suuruudesta on ihan oikeasti hyötyä.

      Mutta jos nyt jotain tämmöisiä sadan watin koneita saisi mökkikäyttöön rakenneltua, niin ne eivät ehkä vielä niin huono harrastus olisi :).

      • jorma permalink

        >sekä ilmansaasteiden että CO2-päästöjen kannalta mikrotuotanto on monesti (ei aina) aika tolkuton vaihtoehto.

        Ymmärrän, että jos energian, esimerkiksi sähkön, kulutus on vakio, ja tuotanto vastaa siihen 1:1, niin materiaalipanos/energiatuotto -hyötysuhteeltaan suurtuotantoon verrattuna alempi mikrotuotanto lisää muun muassa ilmansaasteiden ja CO2-päästöjen kaltaisia ympäristövaikutuksia. Mutta todellisuudessahan kulutus ei ole välttämättömästi vakio. Siksi ei ole ymmärtääkseni mitenkään välttämätöntä (siis fyysisesti, politiikka on toki eri asia), että ympäristövaikutukset lisääntyvät, kun tuotetaan energiaa pienemmällä hyötysuhteella. Ympäristövaikutusten lisääntymisen asemestahan on täysin fyysisesti mahdollista, että kulutus (ja kokonaistuotanto) joustaa alaspäin. Tämän ei ymmärtääkseni edes tarvitse tarkoittaa elintason laskua (vaikka se on hyvin mahdollista ja omasta mielestäni todennäköistäkin), mikäli pienempi kulutus tulee tehokkuuden lisäyksestä.

        • Jorma, jos ymmärsin oikein, niin tarkoitit, että mikäli ihmiset tuottavat itse energiansa, niin he käyttävät sitä vähemmän, kuin jos energia tulee johtoa pitkin? Ja siten, vaikka kyseinen energia tuotettaisiin huonommalla hyötysuhteella, niin esim päästöjä/hiukkasia tulisi vähemmän koska energiaa käytettäisiin vähemmän?

          Voi hyvinkin pitää paikkansa. Jos sähkönsä eteen joutuu näkemään konkreettista vaivaa, tai se on jotenkin ”rajallista” muutenkin kuin sähkön tasauslaskun muodossa, niin aivan varmasti sen kulutukseenkin kiinnittää silloin huomiota. Toisaalta, mikäli on mahdollista edelleen pestä vaatteet koneella (eli sähköä tulee myös verkosta) niin aivan varmasti kaikki niin tekevät, joten joustolla on rajansa. Ensi viikon (näillä näkymin) artikkelissa sivutaan aihetta (voi olla että blogin tilaajat ehtivät saada artikkelin jo meiliinsä koska vahingossa julkaisin sen hetkeksi eilen illalla sivuille…).

      • jorma permalink

        Lisäys: tämä edellinen pohdiskeluni on ehkä minua korkeamman tason asiantuntijalle aika perustasoista juttua, mutta huvittipahan kirjoittaa, kun tuli mieleen. No, onhan perusasioiden osaaminen kuulemma tärkeää, ja kertauskin on kuulemma ”opintojen äiti”…

        Pelkän mikrotuotannon varassa elävät köyhät kehitysmaalaiset kyllä kuulemma ovat ainakin CO2-vaikutukseltaan mitättömiä. Tosin en tiedä, onko tällaisissa arvioissa otettu huomioon kehitysmaissa yleisiä metsän tuhoutumis-, eroosio- ja muita vastaavan tyyppisiä maankäyttöongelmia. Keskitetyn suurtuotannon suurimpia hyötyjä tosiaan lienee juuri se, että pinta-alaltaan ja materiaalivaatimuksiltaan vähäisemmällä infrastruktuurilla voidaan tuottaa sama määrä. Mutta sitten taas jos sen suuremman tuotannon suurempi ylijäämä investoidaan suurempaan kokonaistuotantoon, niin kokonaiskulutushan kasvaa sitten kuitenkin…

        • Kehitysmaissa, ja esim Intiassa, kuolee ja sairastuu aivan tolkuttomasti (satoja tuhansia vuodessa muistaakseni) väkeä koska he joutuvat valmistamaan ruokansa biomassalla tehottomilla ja savustavilla liesillä. Häkämyrkytys on yleistä, ja pienhiukkaset niittävät kuolettavaa satoaan tämä ”uusiutuvan” energian käytön seurauksena. Aurinko-uuneilla, aurinkokeräimillä ja miksei jopa aurinkosähköpaneeleilla olisi paljon annettavaa, suhteessa paljon enemmän kuin meille suomessa jotka käytämme niitä lähinnä itsemme viherpesuun, mutta tarvittava määrä ja niiden hinta ovat varsin iso ongelma (risut, kepit ja lehmänpaska on halvempaa ja helpommin saatavilla). Vähän kun peak oilissakin, tuotantovauhti ja hinta on se mikä ratkaisee.

  6. jorma permalink

    >Jorma, jos ymmärsin oikein, niin tarkoitit, että mikäli ihmiset tuottavat itse energiansa, niin he käyttävät sitä vähemmän, kuin jos energia tulee johtoa pitkin? Ja siten, vaikka kyseinen energia tuotettaisiin huonommalla hyötysuhteella, niin esim päästöjä/hiukkasia tulisi vähemmän koska energiaa käytettäisiin vähemmän?

    Jep. Jotain sen suuntaista yritin hahmotella. Tosiaan, jos sähkönsä eteen joutuu konkreettisesti hakkaamaan halkoja tai räpläämään akkujen kanssa, niin kyllä sen luulisi kokonaiskulutusta vähentävän nykytilanteeseen verrattuna.

  7. Esko Pettay permalink

    Monessa tapauksessa oma sähkön pientuotanto voisi johtaa seuraavanlaisen tilanteeseen (sallikaa hieman naiivi lähestymistapa): Jos hankkii ja ottaa käyttöön erilaisia pienimuotoisia sähköntuotantolaitteita, on niiden hankintaan, asentamiseen ja käyttöön käytettävä aika ja raha pois jostain muusta. Kyseessä on jonkinsortin harrastus. Usein kuulee kritiikkiä pientuotannon tehottomuudesta ja kovista hinnoista; ettei kyseessä olisi muka hyvä investointi. Aivan takuuvarmasti kyseessä on parempi investointi kuin vaikka iso huvivene, harrastemönkijä, ulkomaan lomamatka tai taulutelevisio. Jos sähkön pientuotanto korvaa näitä huonompia harrastuksia, niin hienoa. Ongelmana onkin se, että jos oma tuotanto aikanaan maksa itsensä takaisin ja rahaa alkaa jäädä kaikkeen muuhun, niin homma menee ihan pieleen, kun on taas varaa harrastaa niitä hölmömpiä juttuja.
    Monelle tämä on jo nyt totta. Suomalainen mies halkoo mieluusti kirveellä biopolttoainetta ja on silloin poissa muusta pahanteosta, kuten vesiskootterilla kruisailusta jne. Kokonaiskulutuksen kannalta voi olla erittäin hyvä, että pientuotanto on tehotonta. Innokas säätäjä saattaa viikkokausia säätää aurinkopaneeleja, tuulimyllyä paikalleen ja sitten seuraa innoissaan, paljonko tuo tuottaa. Homma muistuttaa parhaimmillaan hiukan purjehdusta, jossa koitetaan saada vielä se viimeinen solmun (nopeusyksikkö) osa irti vaikka alla olisikin vanha ja hidas vene. Mutta sillä mennään, mitä irti saadaan ja parhaimmillaan siitä saa hyvät kiksit. Samaan harrastukseen kuuluu siis se, että koitetaan pärjätä sillä energialla, mitä saadaan. Ja kaikki tähän säätämiseen käytetty aika on pois pahanteosta. Lisäksi diiliin kuuluu se, että jos on omavarainen, niin on omavarainen.
    Toki paljon yleisempää näyttää olevan se, että ensin päätetään varustella asunto/mökki niin hurjalla määrällä tekniikkaa, ettei vaihtoehdoksi enää käy muu kuin paksu kaapeli lähimpään hiilivoimalaan.

    • Esko, ihan mahtava näkökulma. 🙂 Oma harrastuksenihan on energiakriisiin ja muihin sellaisiin valmistautuminen.

      Mutta joo, näin se itselläni menee pitkälti. Koko kesän harrastin puurakennustöitä takapihalla. Ok, olutta ja muita juomia kului (jotka edelleen roikkuvat sitkeästi vyötärölllä) koska keli oli lämmin, mutta se, että laitoimme rahamme ja aikamme pihasaunaan ja grillikatokseen tarkoittaa myös sitä, että rahamme eivät menneet Thaimaan-matkaan tai johonkin muuhun yhtä hupsuun. Pidän silti matkailusta tietyssä määrin, mutta massaturismi on aika vieras ajatus.

      Sama toimii myös hankittuun aurinkolämpöjärjestelmään (joka on edelleen kesken minusta johtumattomista syistä mutta jonka tilanteen päivitän kyllä blogiinkin heti kun se projekti valmistuu). Minulla tämä kuvio menee tosin myös silleen, että kun saan yhden projektin valmiiksi ja toimimaan, niin saadut säästöt ja tiedot ja taidot suunnataan seuraavaan (energiansäästö)-projektiin, sillä vierastan bensan polttamista ihan vaan harrastukseksi (vesiskootteri on ajatuksena karmea sillä sen ”hyötykäyttö” on varsin vähäistä). On siis niinkin, että näiden asioiden harrastaminen on myös tuonut asennemuutosta ylipäätään elämäntyyliin, ja se heijastuu lähes kaikkiin valintoihin.

    • Näinhän se on. Energiantuotanto olisi kyllä erittäin kannatettava harrastus sen opettavaisen luonteen johdosta. Aivan takuuvarmasti kehittyy säästeliäämmäksi siinä!

  8. a_l permalink

    Hyvä huomio Eskolta tuo takaisinmaksuajan kannattamattomuus.

    Jostain syystä emme koskaan laske investointien kannattavuuksia kulutustavaroille. Ne ovat ikään kuin ilmaisia.

    Esimerkki hieman toiselta suunnalta: Jos otan kymppitonnin lainaa tarkoituksena sijoittaa summa osakkeisiin, minua pidetään vastuuttomana uhkapelurina. Jos otan kymppitonnin lainaa kun vaihdan autoni uuteen, kukaan ei näe asiassa mitään outoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: