2011 – Lokakuun luonnonvarauutiset
Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan ainakin etäisesti sopiviin uutisiin (myös hyviin, vaikka huipulla ollaankin
).
Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.
Lokakuu 2011
Kaikenhuipun blogi 
Tipping towards the unknown
Researchers propose critical planetary boundaries, transgressing them could be catastrophic. But there is hope.
http://www.stockholmresilience.org/research/researchnews/tippingtowardstheunknown.5.7cf9c5aa121e17bab42800021543.html
Toi ”planetary boundaries” -juttu on omasta mielestäni järkevimpiä ideoita/kokonaisuuksia planeetan elinkelpoisuuden kannalta mitä olen vähään aikaan kuullut esitettävän. Asiaa käsittelee myös Mark Lynas tuoreessa kirjassaan God Species kohtalaisen seikkaperäisesti (hän oli näiden tutkijoiden messissä kun he näitä planeetan rajoja kelasivat/esittelivät tms ja päättiä raportoida aiheesta kirjan muodossa). Kirja on hyvä ja toivoa herättävä, mutta omasta hämärästä nurkastani katseltuna se on aika lailla optimistinen sekä tekno-ratkaisuiden rahoituksen/skaalautuvuuden ja toimivuuden että ihmiskunnan kollektiivisen tahtotilan suhteen. Suosittelen silti lukemaan, tuo ihan kivan valonpilkahduksen ja hieman toiveikkuutta elämään.
Planeetta voidaan pelastaa, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa, mielummin heti ensi vuosineljänneksellä. Tuo se iso ongelma. Katsotaan nyt tämä maailmantalouden seuraava romahdus, että mitä kortteja meillä on kourassa, jos mitään, ja mitkä ovat uudet säännöt.
Tuo on tosiaan hyvä ja tärkeä tiedonlähde. Yleinen ”tuhoamme luonnon”-voivottelu ei meitä auta. Pitää olla spesifimpi: miten ja mitä tuhoamme? Ja kaikkein tärkein: mitä voimme tehdä?
Kannattaa lukea tosiaan koko artikkeli, tai ainakin katsoa kuvitusta: mitkä rajat olemme ylittäneet, mitä olemme ylittämässä.
Biodiversiteetin menetys on yksi näitä akuuteimpia ongelmia. Tämä muuten on yksi naula lisää massiivisten uusiutuvien rolloutin arkkuun.
Biodiversiteetin menetys on yksi näitä akuuteimpia ongelmia. Tämä muuten on yksi naula lisää massiivisten uusiutuvien rolloutin arkkuun.
Voin ymmärtää että noin voi ajatella ja tulkita, mutta voi myös ajatella että se todistaa kulutusyhteiskunnan kestämättömyys ja talouskasvun mahdottomuus. Muutos on tehtävä vapaaehtoisesti tai se tapahtuu väkisin.
Eikä aurinkoenergia, joka viimeksi kun tarkistin oli uusiutuva, rasittaa biodiversiteettiä enemmän vaikka se hyödynnettäisiin (järkevällä tavalla) paljon enemmän kuin tänä päivänä. On epärehellistä tässä tilanteessa tehdä samat johtopäätökset kaikista uusiutuvista.
Jep, totta kai osa uusiutuvista rasittaa biodiversiteettiä enemmän kuin toiset. Esim biomassan käytön lisääminen (tai oikeastaan, sen käytön vähentämättä jättäminen kasvualustojen rapautuessa) on biodiversiteetin kannalta aika karmeaa.
Toisaalta, uusiutuvat aika usein niputetaan yhteen kun puhutaan esim aktivistijärjestöjen energiantuottovisioista tai piirretään energia-lähde käppyröitä. Niiden tarkastelu yksittäisinä olisi paljon fiksumpaa, jolloin jokaisen vahvuudet ja heikkoudet saadaan paremmin esille ja keskustelu selkeytyy.
Talouskasvussa ja kulutusyhteiskunnassa päädytään ennenpitkää siihen ennenkin vastaantulleeseen päätelmään, että Renewables sanoo että muutoksen täytyy tapahtua nyt, vapaa-ehtoisesti tai huomenna pakolla, ja minä, ehkä Korhosen kanssa, koetamme kaikenmaailman ydinhäkkyröillämme ostaa hieman lisää aikaa tuon vapaa-ehtoisuuden muodostumiseen ja tarvittavien uusiutuvien rakentamiseen. Tämän käsityksen olen saanut aiemmista jutuista, joten tuskin kannattaa käydä samoja keskusteluja, molemmissa näkökulmissa on ongelmansa.
Voi hyvinkin näyttää siltä, että velka-vetoinen systeemimme rysähtää resurssi-niukkuuden ja energiapulan alla nopeammin kuin oletimmekaan. Se, mihin tästä mallista siirrytään, on täysin auki. Oma synkähkö visioni on se, että mikäli yhteiskunnat ajautuvat ongelmiin, ihmiset ”polttavat” pika-vauhtia loputkin ympäristöstään ja siirtyvät sitten sota-jalalle etsimään naapureilta lisää poltettavaa. Toivottavasti olen väärässä.
Jep, tätä keskustelua ei kannata kääntää takaisin samoihin aiheisiin. Olemme blogi-isännän kanssa hyvin pitkälti samoilla linjoilla, eikä toisto ole argumentti.
Mutta on ihan päivänselvää, että uusiutuvilla noin yleensä on huomattavan suuri ”jalanjälki” ja sitä kautta vaikutuksia suurten alueiden luontoon. Tästä ei pääse yhtään mihinkään, koska uusiutuvat keräävät hyvin diffuusia energiaa ja siksi joutuvat keräämään sitä – keinosta riippumatta – hyvin laajalta alueelta. Tuotettua energiamäärää kohden aina laajemmalta kuin vaihtoehdot.
Vaikutus voi olla hyväksyttävissä rajoissa, ja se saattaa olla välttämätön uhraus, mutta luonnonsuojelijana itseään pitävän ei mielestäni tulisi yrittää mitätöidä sitä. Esimerkiksi suunnitellut Desertec-kuviot aurinkopaneelien saamiseksi Afrikkaan tulisivat peittämään pelkästään ensimmäisessä vaiheessa (jolloin tuotanto olisi noin kymmenys Euroopan sähköstä) pelkästään paneelien alle noin 6000 neliökilometriä ja siirtolinjoihin ehkä 2500. Ei varmaan kuulosta paljolta, mutta kestopäällystettyä tienpintaa ja parkkipaikkoja ym. on koko Euroopassa noin 60 000 neliökilometriä. Ja sen määrästä ja lisääntymisestä nostetaan – aiheellisesti – äläkkää säännöllisin väliajoin.
Laitetaanpa linkki tähän lokakuun avoimeen ketjuun
http://www.theoildrum.com/node/8410#more
Oil drumissa erinomainen artikkeli geologisesta ja taloudellisesta peak oilista. Kannattaa kahlata läpi ketä aihe kiinnostaa. Laiskempia varten referoin hieman:
Kirjoittajan mukaan öljyn hinta tulee edelleen nousemaan, koska edullisten mutta hupenevien kenttien tilalle joudutaan ottamaan kalliimpia. Hieman paradoksaalisesti korkeampaa hintaa eivät kestä lännen kehittyneet taloudet, vaan kehittyvät taloudet johtuen niiden tehokkaammasta öljyn käytöstä (suurempi rajahyöty, pienempi kulutus per capita jne).
Seurauksena Kiinan kysyntä vetää öljyn hinnan sen verran ylös, että sen oma talous jatkaa nopeaa kasvuaan. Läntisten teollisuusmaiden talous ei kuitenkaan kestä näin korkeaa hintaa, josta taas seuraa ostovoiman siirtyminen kehittyneistä kehittyviin talouksiin.
Minusta tämä kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä 2007/2008 alkanut ns globaali talouskriisi onkin ollut lähinnä läntinen talouskriisi. Alan yhä enemmän kallistua sille kannalle, että kriisi ei johdu velkaantumisesta, vaan velkaantuminen johtuu öljyn tuotantohuipusta.
a_l kiitos linkistä, täytyy lukaista. Ovat oildrumilta käyneet näköjään taas yöllä lukemassa mun ajatukset ja kirjoittaneet ne ylös 🙂
Mielenkiintoista on myös se, että ei tätäkään kehitystä kukaan oikein ennalta nähnyt, vaan se alkaa vasta tässä vaiheessa aueta useinmille. Siis tuo läntinen talous ei pysty kasvamaan kalliilla öljyllä, mutta kiina pystyy toistaiseksi, joka pitää hintoja ylhäällä, joten länsitaloudet eivät pääse ”toipumaan” hintojen romahdettua. Tästähän keskusteltiin täällä juuri äskettäin kun puhuttiin siitä boom-bust syklistä.
Tuossahan on yksinkertaistettuna kyseessä ilmiö, jossa kansalaisen ensimmäinen öljylitra / päivä nostaa hänen elintasoaan ja tehokuuttaan suhteessa enemmän kuin se kuudes litra, joten siitä ekasta litrasta voi maksaa hieman enemmän.
Toisin sanoen ellemme halua aloittaa köyhtymistä heti/hyvin pian, meidän tulee tehostaa öljynkäyttöämme.
Tämä tuntuu jääneen hieman paitsioon meikäläisiltä päättäjiltä. Ainoa puolue jolla on jotain järkeä liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa, onkin sitten täysin metsässä kun puhutaan sähköntuotannosta.
Muita ei tunnu edes kiinnostavan.
Todellakin. Jos me emme sitä tehosta, se tehdään meidän puolestamme. Vertauskuvana voisi käyttää, että voimme itse tiputtaa ylipainoamme vaikkapa turhaa läskiä pois laihduttamalla. Kun se tehdään meidän puolestamme, voi kyseessä olla painon pudottaminen leikkaamalla irti satunnaisia raajoja. Tämän jälkeen painon pudottaminen on sekin vaikeaa, sillä yhdellä jalalla on kurja käydä lenkillä.
Olipas kummallinen vertaus. 🙂
Joku voisi todeta että köyhtyminen on jo käynnissä, enemmän tai vähemmän. Kuinkahan monta vuotta vielä jahkataan siitä, onko se pysyvää vai tilapäistä?
”Olipas kummallinen vertaus.”
Niin oli. Aika osuva kyllä 😀
Kun tätä kuviota jatketaan pidemmälle, niin jonain päivänä öljyntuottajat voivat myydä öljyä vain hinnalla, jolla öljynkuluttajat eivät sitä pysty ostamaan. Miten kauan tämän pisteen saavuttamiseen menee, voidaan vain arvailla.
Käytön tehostamisella ja uudella teknologialla voidaan ehkä saada paljon jatkoaikaa. Tai sitten ei. Joka tapauksessa toimenpiteisiin pitäisi alkaa heti.
Ennusteen mukaan maapallon väkiluku saavuttaa lokakuun viimeiseen päivään mennessä 7 miljardin rajan. Se on ainakin nykyisellä globaalitalouden rakenteeella ja teknologialla törkeästi liikaa.
Maailmassa on jo käsittääkseni enemmän itsensä barbapapoiksi syöneitä (ylipainoisia) kuin nälkää näkeviä. Se on hyvä osoitus maailman vinoutumisesta (onko tämä hyvä sana kuvaamaan tilannetta?). Ruokaa kyllä riittäisi, mutta se on jakautunut erittäin epätasaisesti. Monilla mailla joissa oikeasti nähdään nälkää ei ole varaa roudata sitä yli oman tarpeen tuottavista maista. Monilla nälkää näkevillä mailla kun ei ole mitään mistä saisi vientituloja ruoan ostamiseen (vertaa öljyä vievät arabimaat). Ruoka pitäisi joka tapauksessa tuoda öljykäyttöisellä logistiikalla ja polttoaineen hinnat ovat tuotapikaa pilvissä.
Laivan – joka on kaikkein kustannustehokkain tapa siirtää tavaraa pitkä matka – voi muuttaa purje- tai ehkä jopa ydinkäyttöiseksi, mutta loppumatka pitää yleensä aina taittaa rekalla, jonka kustannukset nousevat nopeasti matkan kasvaessa.
Myös vettä olisi kai riittävästi ruoantuotannon radikaaliin nostamiseen, mutta kun sekin pitäisi roudata runsaan sadannan alueelta, joka voi olla tuhansien kilometrien päässä. Maailmassa on valtavia alueita, joilla ainoa viljelyä rajoittava/estävä asia on veden puute. Nykyisellä logistiikalla on mahdotonta siirtää suuria määriä makeaa vettä esim. veden suhteen yltäkylläisistä Pohjoismaista Saharaan. Veden tarvitsijoilla tuskin on siihen varaakaan ja hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoilla ei pitkälle pääse.
Kasteluveden valmistus prosessoimalla merivettä mahdollisimman lähellä tarvitsijaa taitaa olla ainoa logistisesti edes lähellä mahdollista oleva vaihtoeihto, mutta kaikki tavat poistaa suola ovat nekin kalliita ja energiasyöppöjä. Täytyy keksiä jotain muuta tai odottaa energiantuotannon ihmettä, mikä se sitten onkaan.
Tupakan viljelyn lopettaminen säästäisi aikamoisesti peltoa ruokakasveille ja olisi hyvä juttu myös terveyttä ajatellen. Tietenkin myös muoden rahakasvien (kahvi, tee, kaakao jne.) viljelyn rajoittaminen auttaisi. Nämä kasvit vaan ovat monelle valtiolle se ainoa vähäistenkin vientitulojen lähde ja siksi niiden viljelyn lopettaminen on monelle mahdotonta.
Saattaapa Malborollakin olla pari sanaa sanottavana kun pelissä on oma ja erittäin tuottava bisnes, vähintään päättäjille lähetettävien sekkien muodossa.
Ja sellainen vielä lisää, että tuo törkeästi liikaa koskee myös montaa muuta luonnonvaraa – sekä uusiutuvaa että uusiutumatonta – kuin pelkkää ruokaa.
Juho, niinkuin tietyissä piireissä sanotaan: Word.
Tuot esiin monia juttuja. Esim maailmanpankki ja morsiammensa IMF harrastavat sitä että tuhoavat köyhältä valtiolta kaiken omavaraisen ruoantuotannon ”kehityslainoillaan” joilla viljelijät keskitetään ja siirretään tuottamaan esim kaakaota, ja vain kaakaota. Tämän jälkeen he ovat globaalien kaakaohintojen armoilla, tai oikeammin oman ostajansa armoilla. Pakko saada kaakao kaupaksi, jotta voi ostaa sitä ruokaa, jota aiemmin viljeli itse. Hieno juttu. Jee.
Tehokkaimpia tapoja tuoda ”kasteluvettä” on tuoda viljaa, sillä tonni viljaa on käytännössä 1000 tonnia vettä. Siksi monet kuivat paikat vievät öljyä ja tuovat viljaa. Tilanne tosin on menossa siihen, että tavaran kuljettelu kallistuu, ja viljan hinta nousee öljyn myötä. Öljyä tuottamattomat kaakao-valtiot ovat siis kusessa ennemmin tai myöhemmin (vaikka kaakaonkin hinta on tietääkseni noussut).
Logistiikassa tulee eteen suomessakin vielä sisävesilaivojen uusi kultakausi, ja työpaikan voi löytää myös moderni tukkijätkä puita uittamasta. Ne kun ovat ylivoimaisia, sähköistettyjen rautateiden lisäksi, tavaran siirtelyn keinoja maailmassa jossa polttonesteet ovat harvinaisempia. Jokunen vuosi tuohon voi vielä mennä tietty.
Oma näkemykseni ainoasta energia-ihmeestä joka voisi näitä desalinaatioita sun muita hoitaa on 4. sukupolven ydinvoima kuten ifr. Mutta sen saaminen laajassa mittakaavassa käyttöön riittävän nopeasti on toinen juttu. Tuosta on artikkeliakin tulossa tänne huipulle jossain vaiheessa.
Ei ole ihan lokakuun uutinen, mutta syyskuun lopulta:
Raju lisäys maailman CO2-päästöissä 2010, huolimatta teollistuneita maita sitovista Kioton tavoitteista ja vähennyksistä. Lisäystä vuodesta 2009 jopa 5,8 %, saman verran kuin vuonna 1976 kun maailmantalous toipui öljykriisistä. Kiinassa ja Intiassa lisäystä 10 ja 9 prosenttia. Takaisin pitkän aikavälin kasvu-uralla ollaan, vaatimattoman 1 % vähennyksen vuonna 2009 jälkeen.
http://www.europeanenergyreview.eu/site/pagina.php?id=3248
”Increased energy end-use efficiency, nuclear energy and the growing contribution from renewable energy cannot yet compensate for the globally increasing demand for power and transport. This illustrates the large and joint effort still required for mitigating climate change.”
Koko raportti (PDF) täältä:
Click to access C02%20Mondiaal_%20webdef_19sept.pdf
Ensin pihalla alkoi sataa juuri kun olen lähdössä hakemaan lapsia, ja sitten Korhonen lyttäsi lopunkin päivästä tällaisella uutisella… 😐
Kaikki yhdessä, taas kerran:
”Ei tästä vittu mitään tule” .
Noin. Jo helpotti. Sitten takaisin hommiin 🙂
niin eihän noita kioton sopimuksia ole minun käsittääkseni yritettykään noudattaa, joten ei tullut yllätyksenä. joten taas päästään siihen että ainoa mikä oikeasti vähentää päästöjä on ”kunnon” lama…
Itse asiassa Kioto on jopa ”toiminut” siinä mielessä, että monet maat pääsevät sen tavoitteisiin. Aivan toinen asia on se, että ne tavoitteet ovat aika vaatimattomat, ja niihin pääsemiseksi on nyt syöty niitä matalalla roikkuvia hedelmiä. Kunnianhimoisemmat tavoitteet ovat luultavasti epälineaarisesti vaikeampia.
Oikeaan päästövähennykseen taidetaan tarvita tosiaan oikein tosi kunnon lama, kun pahin kriisi sitten 1930-luvun osti meille lisäaikaa tasan vuoden. Hyvähän tietty sekin…
J. M. Korhonen:
>Oikeaan päästövähennykseen taidetaan tarvita tosiaan oikein tosi kunnon lama
Ja jos ”oikea päästövähennys” toteutetaankin ensin… niin seuranneeko siitä melkeinpä väistämättä se oikein tosi kunnon lama? Nimittäin niitä hiilipäästöjä ei edelleenkään tuprutella varsinaisesti huvikseen, vaan niillä tehdään suoraan tai epäsuorasti taloudellista toimintaa.
jorma, aivan oikein olet kupletin juonen ymmärtänyt.
Ja siksi niitä oikeita päästövähennyksiä ei tulla toteuttamaan niin nopeasti, kuin pitäisi. Jos sittenkään.
Ei ole sinänsä luonnonvarauutinen, mutta kerrotaan kuitenkin. Mennyt syyskuu oli ainakin Suomen osalta lämpimin 50 vuoteen. Jopa kolme astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, pohjoisinta lappia myöten. Näin meille kertoo CO2 raportti.
Voimme melko varmasti luottaa siihen, että näin lämpimiä syyskyita on luvassa jatkossakin.
No kylläpä näitä nyt tulee joka tuutista.
IEA arvioi, että
”…poliitikkojen saamattomuus päästövähennystavoitteiden suhteen sekä hiilipäästöjen liian halpa hinta ovat johtaneet siihen, että ilmasto on lämpenemässä jopa 3,5 asteella verrattuna esiteolliseen aikaan. Yli kolmen asteen lämpeneminen aiheuttaisi IEA:n mukaan ihmiskunnalle merkittäviä ongelmia.”
Jossain toisaalla kaksi astetta on se raja, jota ei pitäisi ylittää. Ja olemme aika paljon keskustelleet poliittisista mekanismeista, joilla hiilipäästöjen hinta määräytyy: päästöttömän energian hinta ja saatavuus ovat hyvin suuressa osassa kun kiintiöitä asetellaan.
”Ennusteiden mukaan maailman energiankulutus on kaksinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana, ja optimististenkin arvioiden mukaan kulutus kasvaa ainakain 35 prosentilla seuraavien 25 vuoden aikana.”
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3138
Ai niin, ja hiilidioksidin varastointi ei menekään ns. putkeen niinkuin ajateltiin. Ainakin Saksassa. Hitto, tää uutinen pitää lainata melkein kokonaan:
”IEA:n mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttaminen vaatisi, että maailmassa olisi vuonna 2035 ainakin 1500 suuren mittaluokan CCS-hanketta. Paljon pitää tapahtua tämän saavuttamiseksi, sillä tällä hetkellä IEA:n mukaan maailmassa on käynnissä alle 100 CCS-projektia.
Lisäksi hankkeiden määrä on ennemminkin vähenemässä, kuin lisääntymässä. Epävarmuutta aiheuttaa talouskriisit ja epävarma hiilipäästöjen hintakehitys.”
Tervehdys vaan Kaikenhuipulle. Ajattelin jakaa joitakin mielenkiintoisia löytöjä:
http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/Tapahtumat/ValmiusMuutokseen.htm
Ollos huoleton, Sitra valveill’ on? Linkin takaa löytyvät slaidit ovat lukemisen arvoista, vaikkakin tämän blogin lukijoille epäilemättä pääosin tuttua tavaraa.
http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/Megapolis2026.htm
”15. lokakuuta järjestettävä Megapolis2026 käsittelee energiaa
Kuudetta kertaa järjestettävä urbaani festivaali Megapolis2026 tarttuu tänä vuonna ajankohtaiseen teemaan – energiaan.
– Öljyhuippu on jo täällä ja se tulee muuttamaan elintapojamme paljon tulevina vuosina, sanoo Antti Möller, Megapolis-työryhmän aktiivi.”
Onko tuonne menijöitä tämän blogin lukijoista? Tapahtuma on siis lauantaina Helsingissä Vanhalla, nettisivut löytyvät osoitteesta http://megapolis2026.org/
Ja vielä pari blogikirjoitusta Sitralta:
http://blogi.sitra.fi/blogs/blogi/archive/2011/10/04/ljyt-n-kasvutalous-utopiaako.aspx
http://blogi.sitra.fi/blogs/blogi/archive/2011/09/29/miten-varautuisit-ritilanteisiin.aspx
Rasti seinään – liekö ensimmäinen kerta Suomessa kun näinkin arvovaltaiselta taholta otetaan esiin öljyhuippu ja talouskasvun loppumisen mahdollisuus täysin vakavastiotettavina asioina?
Tuomas, kiitos. Vau. Hienoa huomata että asia otetaan ”virallisesti” esille. Vaikka ollaankin myöhässä, niin tietoisuuden levittäminen voi johtaa siihen, että ongelmien syy tajutaan paremmin, joka voi johtaa ratkaisuihin jotka parantavat tilannetta huonontamisen asemesta.
Tuonne Megapolikseen olisi kyllä mielenkiintoista päästä. Perjantaina olen menossa stadiin päin, pitäisiköhän jäädä samalla yöksi johonkin…? mitähän perhe sanoo… 😐
Onko joku muu tulossa? Jos on niin treffataan (sikälijospääsen).
noissa sitran jutuissa viitattiin tähän firmaan:
http://www.coreorient.com/index.php/home
näköjään entisiä nokialaisia. jm varmaan tietää tarkemmin?
niiltä joku on myös siellä megapoliksessa.
Jep. Sain sovittua hänen (Harri Paloheimo) kanssaan jonkinasteiset treffit/tapaamisen megapolikseen esityksensä jälkeen, sillä oletuksella että itse pääsen paikalle 🙂
Jos muita blogin lukijoita on tuolloin mestoilla, niin ilmoittautukaa, laittakaa meilitä tms. Katsotaan jos päästään vaikka kahville. Verkostoituminen muutenkin kuin verkon kautta on tärkeää.;)
sen firman sivuilta oli linkki tänne:
http://xevents.fi/
sieltä voi ladata raportin jossa tarkastellaan harvinaisia tapahtumia (extreme events).
en nyt ole sitä kokonaan lukenut mutta sivulla 14 on kuvio global risk landscape 2011. erityisesti siinä kiinnittää huomiota se että energian tuotantoon ja saatavuuteen ei tunnu liittyvän mitään riskejä…energy price volatility mainitaan.
kysypäs tästä siltä paloheimolta!
Moi
Jep, nyt on esitys nähty ja Paloheimo tavattu. Esitys oli 10 minuuttiin supistettu, erittäin asiallinen ja tiivis paketti puhdasta peak oilia ja sen paskamaisia ja arvaamattomia seurauksia talouteen ja yhteiskuntaan. Kirjat on luettu, pohjatyötä tehty, asiantuntijoita tavattu, ja sen hedelmiä aletaan tarjoilemaan pahaa aavistamattomalle pilvissä leijailevalle yhteiskunnallemme. Sydäntä lämmitti että tällaisia esityksiä on joku alkanut ja päässyt pitämään julkisissa tiloissa. Aivan mahtavaa. Paloheimo taisi juttutuokiossamme mainita, että tuo viime syksyn IEA:n ”ulostulo” on tätä helpottanut huomattavasti, koska nyt viralliselle taholle voi puhua viittamalla virallisiin lukuihin.
Perästä tulee kuulumaan, sillä Coreorientin kanssa olaan tässä vielä yhteydessä ja viritellään mahdollisesti jonkinlaisia yhteistyökuvioita. Mutta siitä hieman myöhemmin. Kaikenkaikkiaan viikonloppu Helsingissä oli oikein antoisa, sillä toinenkin projekti nitkahti eteenpäin samalla reissulla, ja siitäkin palaan tässä lähiviikkoina blogissa asiaan.
Sailas (ja Korkman aiemmin) ovat avanneet sanaisen arkkunsa tulevista näkymistään.
Sailas: Edessä pahin talouskriisi sitten sotien
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111097651
Olisi aika tähdellistä että Johtajat alkaisivat tekemään politiikkaa jostain muusta kuin jatkuvan ainaisen kasvun lähtökohdasta. Mutta eihän ne halua, koska ihmiset ei tykkää siitä. Otetaanko mielummin vielä hieman lisää velkaa?
tuohan oli lupaavan kuuloista, paloheimo & kumppanit.
sailas & korkman ei kuitenkaan ole tietääkseni missään ottaneet esille sitä mahdollisuutta että kasvu ei enää palaa… käsittääkseni molemmat (ainakin julkisesti) ajattelevat että nyt on vain tämmöinen välivaihe, että jos tehdään oikeita päätöksiä niin sitten palataan ”kasvu-uralle”…
tosin siinä xevents-raportissa korkman oli jonkinlainen taustavaikuttaja. ehkäpä se sitten ymmärtää missä mennään mutta ei ole julkisesti uskaltanut sanoa suoraan.
Öljyn hinta kiri kuukauden huippuun.
http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/10/17/oljyn-hinta-kiri-kuukauden-huippuun/201114898/12
Hipi hiljaa maailman päättäjien tasolle voi ehkä hiipimiä kytkentä öljyn hinnan ja talouden kasvun kesken. Ehkä se mahtuu samasta reijästä kuin tietoisuus siitä että velan kasvattaminen turhan suureksi tekee sekin kasvusta käytännössä mahdotonta (paradoksaalisesti myös ilman velan määrän, eli rahan määrän, kasvua, talouskasvu on hankalaa? Vai onko?).
Tallenne Paloheimon mainiosta esityksestä löytyy täältä:
http://bambuser.com/channel/CEL/broadcast/2046005
Paloheimon kalvoja ei taida olla netissä, mutta ne näyttivät jokseenkin samoilta kuin aiemmin linkittämäni Sitran semman kalvot.
Videon alussa on puolikas suurlähettiläs Oreckin esityksestä (ensimmäinen puoli lienee kadonnut bittiavaruuteen), joka sekin on katsomisen arvoinen. Oreck siis puhuu Yhdysvaltain asevoimien tavoitteesta vähentää öljyn käyttöään reippaasti muutaman vuoden sisällä.
Oreckin esityksessä vilahtava raportti on ilmeisesti tämä: http://energy.defense.gov/OES_report_to_congress.pdf Pikavilkaisulla raportti ei näytä kovin kiinnostavalta siviilinäkökulmasta, mutta toki Suomessakin olisi varmaan syytä miettiä, millä öljyllä sotakoneistoa aiottaisiin pyörittää mahdollisessa kriisitilanteessa.
myös saksan armeija on ollut asialla:
http://www.energybulletin.net/stories/2011-08-30/complete-english-translation-german-military-analysis-peak-oil-now-available
en ole lukenut sitä koko raporttia mutta luulisi tämän kiinnostavan suomalaisiakin. saksan tilannehan on siinä mielessä sama kuin suomen että ei ole omaa öljyn ja maakaasun tuotantoa.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ft+vihrea+energia+voi+tuplata+sahkolaskun/a705335
FT: Vihreä energia voi tuplata sähkölaskun
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Energian+hinnannousu+vaatii+sopeutumista/a1305547474172
Energian hinnannousu vaatii sopeutumista
Autoilijoiden kipuraja noussut – bensa saa maksaa vaikka 2,48 euroa
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111098389
Jeeeee!!! Ei siis mitään hätää, kaikki lupaavat jatkaa autoilua normaalisti vaikka bensa maksaisi mitä! Kansantalous on epäilemättä turvassa.. paitsi että ihmisten henkinen valmius maksaa bensiinistä vaikka mitä ei liity mitenkään bensan hinnan aiheuttamaan negatiiviseen talousvaikutukseen. Jos ihmisellä on 100 yksikköä rahaa käytössään per kuukausi, niin kokonaisuuden kannalta ei ole mitään väliä onko hän valmis työntämään vaikka koko summan bensiiniin, sillä se tarkoittaa yksinkertaisesti sitten vaan sitä, että johonkin muuhun käytetään vähemmän.
Verottaja tietysti kiittää, ja jossain määrin bensiininmyyjät ja heidän toimintaympäristönsä. Mutta melko iso osa rahasta menee myös ihan ulkomaille, lähinnä Venäjälle, sillä sieltä se öljy ostetaan josta sitä bensaa tehdään. Puhumattakaan bensiinin polttamisen aiheuttamista negatiivisista ympäristövaikutuksista ja välillisistä kustannuksista yhteiskunnalle ja ympäristölle.
>Verottaja tietysti kiittää, ja jossain määrin bensiininmyyjät ja heidän toimintaympäristönsä. Mutta melko iso osa rahasta menee myös ihan ulkomaille, lähinnä Venäjälle, sillä sieltä se öljy ostetaan josta sitä bensaa tehdään. Puhumattakaan bensiinin polttamisen aiheuttamista negatiivisista ympäristövaikutuksista ja välillisistä kustannuksista yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Tosin globalismissa, mikäli Suomen Venäjältä raakaöljyä tuovat jalostamot ovat kilpailukykyisiä, niin ymmärtääkseni ne ostavat sitä öljyä Venäjältä joka tapauksessa, ja myyvät jalosteet sitten ulkomaille, jos kotimaahan ei mene. Mutta kansantalouden kauppatasehan siinä parantunee joka tapauksessa, jos isompi osa jalosteista myydäänkin ulkomaille (ja päin vastoin). Ja tietysti Suomen kulutuksen muutokset omalta (pienehköltä) osaltaan vaikuttavat globaaliin kokonaiskysyntään (ja ehkä alueelliseen kysyntään hieman suuremminkin), mikä sitten taas vaikuttaa hintoihin ja sitä kautta tuotantomääriin (jotka lienevät se, millä on merkitystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta).
Bensaverosta tuittuilu on kansan syvien kuluttajarivien suosiossa, mutta jos katsotaan USA:ta, jossa bensaverot ovat alimitoitetut, niin siellä aivan yhtä lailla (ja kenties enemmänkin) raivotaan bensan hinnasta. Bensan (ja yleensä energian) verotuksessahan on se hyvä puoli, että öljyn kulutusta hillitsevän vaikutuksensa lisäksi se raha menee omalle valtiolle, jonka rahan käyttöön voi ainakin teoriassa itse vaikuttaa, eikä jollekin ulkomaiselle taholle. Toki liikakin on liikaa, ja liikennepolttoaineen verotuksen vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä pienituloisiin autolla työssä käyviin on mielestäni huolestuttava sekä oikeudenmukaisuuden että kansantalouden kannalta. Mielestäni paras olisi, että se kompensoitaisiin ainakin pahimmin asiasta kärsiville jotakin toista kautta, mistä hallitsijat voisivat saada samalla populismipisteitä.
”paras olisi, että se kompensoitaisiin ainakin pahimmin asiasta kärsiville”
kompensointi voi tietysti tasa-arvon näkökulmasta vaikuttaa hyvältä. se ei kuitenkaan poista perusongelmaa, vaan vain siirtää sen ikään kuin kauemmas näköpiiristä. siis mistä se raha tulee jolla kompensoidaan? tietenkin niin kauan kuin kompensoidaan velkarahalla niin voi näyttää hyvältä jonkin aikaa. kun sitten ei enää velkaa voi ottaa niin kompensaatioraha on pois jostain muusta, ja kokonaisuuden kannalta tilanne on edelleen se että bensaan menee paljon rahaa joka on pois jostain muusta.
jukka:
>kompensointi voi tietysti tasa-arvon näkökulmasta vaikuttaa hyvältä. se ei kuitenkaan poista perusongelmaa, vaan vain siirtää sen ikään kuin kauemmas näköpiiristä. siis mistä se raha tulee jolla kompensoidaan?
Jos kompensoidaan ”pahimmin kärsiville”, niin ei kompensoida kaikille. Idea olisi siis, että kompensointiin käytettäisiin vähemmän rahaa kuin veron tuotto ja kansantaloudellinen hyöty antavat. Kaikille ei tietenkään voida kompensoida, muuten koko hommassa ei olisi järkeä.
Maailmalla on pitänyt kiirettä kiinnostavien uutisten kanssa.
Norjan öljylöytö aiemmin arvioitua suurempi
http://www.hs.fi/talous/Norjan+%C3%B6ljyl%C3%B6yt%C3%B6+luultua+suurempi/a1305547731555
Aiemmin tänä vuonna löytynyt kenttä on luultua suurempi. Kun kenttä 2017 alkaa tuottaa öljyä, voi tuotanto nousta ajallaan jopa 800 000 tynnyrin päivävauhtiin. Öljyä arvioidaan olevan 30 vuoden tarpeisiin, joka kertoo omaa kieltään nykyaikaisista tehokkaista tuotantomenetelmistä, sillä aiemmin kenttien ikä on ollut käsittääkseni yleensä pidempi (off-shore kentillä tämä voi tietty olla normaalia?). Uutisesta ei käy ilmi onko laskelma tehty siten että juuri tuolla varsin kovalla päivävauhdilla öljyä riittäisi 30 vuodeksi (jolloin kyseessä olisi jopa 10 miljardin tynnyrin super-jättiläinen), vai onko kyseessä kentän arvioitu piikkituotanto joskus 2030 tienoilla. Laittakaan linkkiä jos tiedätte tarkemmin.
Jos kyseessä on 10 milljardin tynnyrin esiintymä, niin sehän vastaisi jo yhtä kolmasosaa tänä vuonna käytetystä öljystä.
**************************
Saudien 86-vuotias kruununprinssi/-perijä/-puolustusministeri otti ja kuoli
http://www.hs.fi/ulkomaat/Saudi-Arabian+kruununprinssi+kuoli/a1305547742313
Resurssiuutinen tämäkin. Noh, Oikeastaan tarkoitus oli luoda pieni huomio Saudien hallitsijakatraaseen ja ennenkaikkea heidän keski-ikäänsä, sekä siihen, että valtaan haluavia prinssejä on siellä tarjolla ovista ja ikkunoista. Vaikka ei öljyntuotannon kannalta ole kovin toivottavaa että maan poliittinen eliitti alkaisi kinaamaan johtopaikoista niin että kuningaskunnan vakaus olisi vaarassa, niin se ei silti tarkoita sitä etteikö se olisi mahdollista. Kaikki tietysti haluavat kuninkaaksi kuninkaan paikalle.
**************************
Ja vielä, USA on vetämässä KAIKKI joukkonsa Irakista vuoden loppuun mennessä
http://www.hs.fi/ulkomaat/USA+vet%C3%A4%C3%A4+kaikki+sotilaansa+Irakista+vuoden+loppuun+menness%C3%A4/a1305547728160
Irakin öljyvarat ovat huomattavat, mutta tuotanto on takkuillut. Sen kunnollisesta käynnistymisestä on monet peak-oilistitkin povanneet jonkinlaista tuotannon laskun ehkäisijää, jolla saisimme muutaman vuoden lisäaikaa ennen lopullisen laskun alkamista. Jää nähtäväksi miten tilanne kehittyy.
Gaddafin kuoltua on myös öljyn hinta lähtenyt laskuun, sillä markkinat kokivat elävän Gaddafin uhkana Libyan öljyntuotannon uudelleen käynnistämiselle. Kuka oli Gaddafin kuoleman takana? Varmaan joku turhautunut treidaus-talo joka oli pannut kaikki pelimerkkinsä öljyn shorttaukseen eli lyhyeksi myyntiin sillä oletuksella että taantuma laskee hintoja kuten aina ennenkin.
Kaikenkaikkiaan, Jos Irak ja Libya saavat tuotantonsa tämän ja ensi vuoden aikana kasvuun, voi öljyn hinta taantuman myötävaikutuksella pudota huomattavasti, ja länsimaat saada taas nenänpäänsä pinnalle hengittämään hetkeksi. Jos merkit pitävät paikkansa, tätä pidetään lähinnä paluuna normaaliin kasvun ja öljyn hinnan tilaan, jolla perusteella voidaan vetää vessanpöntöstä kaikenmaailman peak oil-hihhuleiden epämääräiset ehdotukset öljyriippuvuuden vähentämiseksi pikavauhtia. Kaasu pohjaan vaan ja isompia autoja kansalaisille, eh?
Välillä hyviäkin uutisia, jotkut jo mainittu tässä yksi erittäin ilahduttava asia:
Bolivia perui suunnitelman rakentaa moottoritie Amazonian halki
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/bolivia_perui_suunnitelman_rakentaa_moottoritie_amazonian_halki_2967930.html
Mutta todellinen syy kommentilleni on kirjan suosittelu blogin ylläpitäjälle, toivottavasti saat käsiisi kopion kirjasta. Parhaillaan lukemassa professorin uusinta kirjaa mutta ehdotan tätä englanninkielistä versiota kaikenhuipulle siinä uskossa että hän voisi saada kirjasta paljon irti. Vaikka en ole vielä Richard Heinbergin teosta lukenut luulen että hän ja Hornborg ovat samoilla linjoilla. Ei mikään helppo teos mutta varmasti monille antoisaa.
The Power of the Machine: Global Inequalities of Economy, Technology, and Environment
Alf Hornborg
Kiva että hyviäkin uutisia tulee, kiitos linkistä. Go Bolivia. 🙂
Ja kiitos kirja-vinkistä, nämäkin ovat tervetulleita, ja olen melko varma että jossain tuohon on viitattukin, sillä nimi kuulostaa tutulta. Täytyy laittaa ”wish-listille”, sillä nyt on niin iso kasa kirjoja pöydällä ja pari kindlessäkin odottelemassa lukijaansa että kiellän itseltäni lisäkirjojen hankkimisen ennenkuin pino madaltuu hieman. Nyt kesken olevasta uunituoreesta suomalaisteoksesta Ihmiskunnan Energiakriisi tulee tänne blogiin myös arvostelu/esittely lähiviikkoina. Kustantaja oli nimittäin ystävällinen ja lähetti minulle arvostelukappaleen kun älysin pyytää ja lupasin arvostella. Mutta siitä lisää kunhan saan sen kokonaan luettua.
Jenkeissä on kartoitettu paikallista geotermistä energiapotentiaalia, ja tulokset vaikuttavat varsin lupaavilta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/jopa+10+kertaa+nykyinen+hiilituotanto+maansisainen+energia+laitettiin+kartalle+yhdysvalloissa/a712306
Vaikuttaa sen jutun perusteella vielä aika teoreettiselta. Hinnasta ei sanota mitään. Mutta olihan siellä konkreettisempikin juttulinkki, jossa puhutaan hinnoista ja joka käsittelee Suomea eikä USA:ta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/mtt+biokaasu+kannattaa+kun+energian+ja+lannoitteiden+hinnat+nousevat/a712634
>Maatilojen biokaasutuotanto voi muuttua kannattavaksi hyvinkin nopeasti, kun energian ja lannoitteiden hinnat tulevaisuudessa nousevat, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT kertoo.
>Maatilojen omat biokaasulaitokset ovat MTT:n mukaan hyvin lähellä kannattavuusrajaa jo nyt, jos biokaasulaitoksessa tuotettu energia hyödynnetään maatilalla kokonaan ja sillä korvataan polttoöljyä.
Tässäpä muuten pari linkkiä The New York Timesin pariin sähköntuotantoa käsittelevään juttuun, jotka tulin lukeneeksi äskettäin.
Japanista ja sähköstä:
>This past summer, traditionally a period of peak demand, Tokyo residents pared electricity use 16 percent in the inner-city area known as the 23 wards. But looming winter power shortages look to pose an even bigger challenge.
>The Ministry of Trade and Industry predicts that unless power production is restarted at some of the nuclear reactors around the country that are now suspended for inspection, national demand will outstrip supply by 4 percent to 20 percent during December, January and February — the coldest winter months.
Sähkön tuotannosta, päästöistä ja julkisista tuista:
>While the pullback from nuclear power may encourage development of renewable resources, it is likely to have a net negative effect on climate change, since most nuclear generating capacity will inevitably be replaced by dirtier fossil fuel power plants.
>Still, the lag in government support has reduced the former double digit growth rate of renewables, which is now expected to slow to a 9 percent compound rate for the next 15 years. The annual addition of solar capacity, for example, probably peaked globally in 2010, according to a report published in July by the consulting firm IHS Emerging Energy Research. That is despite a sharp decline in costs, which have fallen by as much as 50 percent in the past decade.
Kiitos. 🙂
No niin, se 7 miljardia tuli täyteen. WWF:llä on oikeita ajatuksia; ekologisesti kestämötön kulutus pitää pysäyttää ja Seuraavan 40 vuoden aikana edessä isoja muutoksia. Rohkenen epäillä, että tarvittavia muutoksia ei vapaaehtoisesti toteuteta. Korhosella oli taannoin hyvä esimerkki, kuinka kulutusta tulisi hillitä vaikka sekin oli vain alkusoittoa. – Ehkä kuitenkin kannattaisi alkaa harjoitella ettei todellisuus pääse lyömään liian lujaa…
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/10/1423308/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan
Ja tästä päästään ilmastonmuutokseen, jonka suhteen jopa skeptikko Muller on tullut toisiin ajatuksiin.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Johtava+skeptikko+k%C3%A4%C3%A4nsi+kelkkansa+ilmaston+l%C3%A4mpenemisen+suhteen/a1305548330391
Viimeisenä täysin asiaankuulumaton Mikin video Productivity Future Vision. Miten ihmeessä mulle tulee tästä täydennetystä todellisuudesta vain dystopisia ajatuksia… 😛
no huh.. tähän videoon ei voi oikeestaan muuta sanoa kuin SpaceBalls -elokuvasta tutun kuolemattoman lainauksen, jota edelleen tulee käytettyä lähes viikottain: ”Shit! Even in the Future nothing works!”
Toi ex-skeptikko varmaan mustamaalataan äkkiä muiden ammattiskeptikoiden toimesta petturiksi, huijariksi ja ties miksi hipiksi… Mutta hienoa että oli valmis vaihtamaan näkemyksensä kun data kerran oli sitä mieltä.