Skip to content

Fossiilisen Energian Tuotantohuippu, pelastaja vai paholainen?

elokuu 2, 2011

Voiko fossiilisen energian tuotantohuippu pelastaa meidät pahimmalta ilmastonmuutokselta?

Voiko käydä niin, että ihmiskunta urheista yrityksistään huolimatta ei kykene jatkossa polttamaan niin paljon fossiilisia polttoaineita kun on arvioitu? Entä jos niitä ei vain yksinkertaisesti saada ennustetulla nopeudella ja hinnalla raastettua maankuoresta ja merien pohjasta yhteisiin voimalaitoksiimme ja jalostamoihimme?

IPCC:n ilmastonmuutosskenaarioissa on kymmeniä eri vaihtoehtoja tulevalle globaalille fossiilisten polttamisellemme. Erään näkemyksen mukaan (R. Heinberg kirjassaan Blackout), jota voi pitää joko toiveikkaana (ilmastonmuutoksen kannalta) tai tuomionpäivän julistamisena (fossiilisen energian tuotantovauhdin tulevaisuuden, ja siten myös talouskasvun ja energiankäytön tuoman hyvinvoinnin kannalta), matalin IPCC:n skenaarioista sisälsi 40 % enemmän fossiilisten tuotantoa, kuin mitä resursseja melko läheisessä tulevaisuudessa kenties pystytään tuottamaan ja käyttämään.

Kyseisen ennusteen mukaan fossiilisten energiaresurssien tuotanto, oli se sitten öljyn pumppaamista, maakaasun imemistä tai hiilen louhintaa, oli huipussaan noin vuonna 2010 (tämä raportti on muutaman vuoden takaa, jolloin 2010 oli vielä ennuste). Tämän jälkeen se lähtee hissukseen laskemaan, ja rajumpi tuotannon laskeutuminen alkaa välillä 2030-2040. Myös Energybulletin julkaisi aiheesta taannoin artikkelin End of Cheap Coal. Verrattuna IPCC:n skenaarioihin, joiden mukaan fossiilisten käyttö kasvaa joko älyttömästi tai ainakin maltillisesti, on tilanteesta saatu kuva varsin toisenlainen.

Onhan näitä ennusteita
Ennusteitahan voi tietysti pieraista kuka vaan, ja millä datalla vaan. Kyseistä ennustetta tarjoili kuitenkin alaan kohtalaisen paljon perehtynyt Richard Heinberg, joka on kirjoittanut raaka-aineiden tuotantohuipuista useita kirjoja (Party’s Over, Powerdown, Peak Everything, Oil Depletion Protocol, Blackout, End of Growth). En siis pysty ihan suoralta kädeltä viittamaan miehen sanomalle kintaalla ja ojentamaan foliohattua.

Olennaisinta tässä on se, että IPCC:n ilmastonmuutosskenaariot (niin kuin juuri mitkään muutkaan skenaariot) eivät nykyisellään ota huomioon tuotantohuippuja ja niiden tuomia rajoitteita fossiilisten käyttöön. Nämä ennusteet, IEA:kin siellä etunenässä, hymyssä suin ennustavat kaiken kulutuksen kasvavan tappavan tehokkaasti riippumatta siitä, että onko kulloinkin kyseessä olevaa raaka-ainetta miten vähän tai paljon jäljellä vaikkapa louhittavaksi. Usko markkinoiden kykyyn löytää korvikkeita hinnan noustessa on horjumaton.

Kyllä hiiltä riittää
Ihan varmasti maaperässä on riittävästi sinne sidottua hiiltä, että saamme planeetan ilmakehän kiehumaan ja vaikkapa merenpohjassa olevat metaanijäät sulamaan ja vapauttamaan lastinsa ilmakehää lämmittämään. Mutta toisaalta, jos IPCC:n varovaisin ennuste on 40 % korkeampi kuin Heinbergin ennustama tuleva tuotantovauhti seuraaville vuosikymmenille, antaa se edes pienen toivonkipinän ilmaston kannalta. Ihmiskuntahan on niin sanotusti kusessa joka tapauksessa: Jos fossiilisia polttoaineita riittää, onnistumme kiehauttamaan itsemme. Jos halpoja fossiilisia ei riitä, romahtaa teollinen yhteiskunta rakenteineen energian puutteeseen ja voimme seurata Neljän Hevosmiehen karauttamista näyttämölle. Harmi vaan, että itsekin osallistumme näytökseen.

Joka tapauksessa näyttää varmalta, että kaikkien fossiilisten hinnat tulevat pidemmässä juoksussa jatkamaan nousuaan, ja se tarkoittaa sitä, että lähes kaikkien raaka-aineiden ja tuotteiden sekä energian hinnat nousevat. Ja kertauksena tämä tarkoittaa, ainakin suhteessa, vähemmän kulutusta, joka tarkoittaa pienempää tai negatiivista talouskasvua (joka voi hyvinkin tarkoittaa velkavetoisen ja kasvuriippuvaisen rahoitussektorin romahtamista jne.).

No onko se nyt niin tärkeää kuluttaa niin paljon energiaa?
Tällä hetkellä rouheasti arvioituna 80 % (IEA) ihmiskunnan käyttämästä energiasta otetaan fossiilista. Se on ihan oikeasti jo aika merkittävä määrä. Oikeastaan se on ihan helvetisti. Otetaan erinäisten tahojen painostuksesta vielä ydinvoima pois kuvioista, ja meille jää ehkä reilu 10 prosenttia nykyenergiasta, josta merkittävä osa taidetaan tuottaa vesivoimalla (joka on riippuvainen sopivista ja luotettavista sateista jotka ovat riippuvaisia sittä että ilmasto pysyisi suht vakaana). Sitten on iso kasa biomassaa, ja vähän tuulta ja aurinkoa, silloin kun sattuu tuulemaan tai paistamaan.

Voihan energiaa säästää, ja nykyisin sitä käytetään ihan pirusti liikaa ja paljolti epäolennaisiin asioihin, kuten vaikkapa massaturismiin (tosin alalla työskenteleville ja siitä elantonsa saaville se ei tietenkään ole epäolennaista). Mutta fakta on, että luotettava ja kohtuuhintainen sähkö on yksi tärkein edes kohtalaisen elintason turvaava tekijä. Ja tätä haluavat meidän lisäksemme ne miljardit ihmiset jotka tällä hetkellä elävät ilman, ja kokkaavat ruokansa polttamalla ihan mitä vain käsiinsä saavat (ja sairastuvat tai kuolevat näiden paikallisten ilmansaasteiden johdosta).

Ja jos sinulta ja minulta otetaan (luotettava) sähkö pois, niin kyllä poltamme mekin. Kun tulee kylmä ja nälkä, niin ensimmäisenä ovesta ulos lähtee ajatus kestävästä metsä/maatalouden harjoittamisesta tai luonnon suojelusta. Viimeistään seuraavalla oven avauksella lähtee suvaitsevaisuus ja ajatus hyvinvoinnin jakamisesta vähempiosaisten ja / tai ulkopuolisten kanssa. Tämän tajuaminen voi lämpimältä kotisohvalta käsin olla monelle hankalaa. Vaikka kallis sähkö, noin esimerkkinä, johtaa sen käytön vähenemiseen ja tehostamiseen, niin se johtaa lopulta myös esim. biomassan käytön kasvamiseen. Eikä tämä kasvu maagisesti lopu siihen kohtaan, jossa ylittyy kestämättömän käytön raja.

Ihmiskunta ottaa kullakin hetkellä tarvitsemansa energian sieltä mistä se sen saa. Sillä on väliä miten sen tuotamme.

Mainokset
13 kommenttia
  1. Esko Pettay permalink

    Veikkaisin, että kaikissa vähänkään vanhemmissa ennusteissa on aliarvioitu maakaasun tuotannon kehittyminen mm. uusien tekniikoiden ansiosta. Toisaalta taas öljy-yhtiöillä on resursseja enemmän kuin ehkä millään muulla taholla ja luulen, että ne pyrkivät ja onnistuvat (johan laki sitä vaatii) turvaamaan toimintansa myös jatkossa. Fossiilisten etsintään on siis paljon paukkuja.Helppo öljy alkaa kyllä käydä vähiin ja hinta tulee varmasti nousemaan (vaikka heilahteleekin) ja se hillitsee talouskasvua osaltaan. Isot öljy-yhtiöt julkaisivat vastikään taas aivan huikeita voittoja. Fossiilisen energian kaivaminen maasta myytäväksi lienee maailman paras business. Mutta energiapulaan olisi silti järkevää varautua. Siitä ei ole kovin kauan, kun Suomessakin on ajeltu häkäpönttöautoilla. Omavaraisuuttakin kannattaa kehittää, vaikka se olisi hieman kalliimpaakin.

    Lohdullista (kun oikein yrittää optimistisesti ajatella) on se, että esim. me suomalaiset voimme vähentää energiankulutustamme todella paljon tinkimättä silti mistään välttämättömästä. Sairaalat, ravinnon jakelu, perusvalaistus ja lämmitys vain välttämättömiin tiloihin onnistuu melko vähällä energialla. Ja täällä on poltettavaa. Eli isompikaan energiakriisi ei uhkaa henkeä tai terveyttä…mukavuudesta joudutaan hiukan tinkimään. No ok, jos mukaan otetaan se, mitä mahdollinen energian hinnan raju kallistuminen tekee maailman ravinnontuotannolle, niin voi olla jo tiukempaa.

    Mutta pointti on kuitenkin se, että fossiilisten pitäisi loppua todella nopeasti, että se estäisi ilmastonmuutoksen aiheuttamat suurimmat murheet. Ja siinäkin täytyy muistaa se ongelma, että fossiilisten poltosta johtuvien pienhiukkaspäästöjen aiheuttama viilentävä vaikutus peittää alleen osan niiden hiilidioksidipäästöjen lämmittävästä vaikutuksesta. Sinä päivänä, kun likainen hiilivoima ja maailman merten runsasrikkisen polttoaineen käyttö loppuu, otetaan vielä yksi harppaus lämpimämpään suuntaan. Melkoinen umpikuja. Arvelen kuitenkin että ilmakehä (kuten sen tunnemme) ja merten emäksisyys ovat mennyttä ennen kuin fossiiliset on poltettu loppuun.

  2. Öljy-yhtiöt tekevät sikamaisia voittoja tällä hetkellä sen vuoksi että öljyn hinta on kysynnän ja tarjonnan vuoksi noussut niin ylös. Itse tuotantokustannukset kun ovat minimaaliset. Öljy-yhtiöiden, ihan kuin opec-maidenkin, intresseissä on pitää öljyn hinta juuri sopivan korkeana jotta voitot maksimoituvat mutta talousjärjestelmä ei romahda. Squeezing dry, etten sanois.

    Maakaasu on tällä hetkellä vielä hieman musta hevonen. Viime vuosien ennusteissa koko kakku on laskettu sen rajun kasvun varaan esim jenkkilässä. Ja tuo ”Fracking” näyttää sitä tuottavan ainakin alustavasti aika hyvin. Sillä on omat esteensä kuten paikallinen saastuminen, todellinen eroei, ja tuotannon hinta (verrattuna tämänhetkiseen kaasun hintaan). Fracking on kannattavaa vain tietyllä hinnalla, mutta voi olla että tällä hinnalla kulutus alkaa pienentymään. Tai näin sopii toivoa, sillä ilmastonmuutoksen kannalta tuo tuotantotapa on aika iso katastrofi.

    Mutta joo, periaatteessa siis skenaariot ovat olleet niin ”optimistisia” ilmastonmuutoksen etenemisen vauhdista ja vaikutuksista, että on laihahko lohtu (mutta lohtu kuitenkin) että fossiilinen energia tulee kallistumaan ja käyttö vähenemään ennakoitua nopeammin. Ja sen talouden lamauttava vaikutus taas tulee olemaan ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun hautaamista muiden ”tärkeämpien” asioiden alle.. *huokaus*

    Ps. Muutaman päivän takaisessa Hesarissa muuten Saksan ministeri kehui vieraskynässä Saksan käyttävän/rakentavan jatkossa vähäpäästöistä kaasuvoimaa. Mitähän se on? Onko häneltä jäänyt viimeiset tutkimukset kaasun tuotannon päästöistä lukematta, vai kuuluuko tuotannon päästöt hänen mielestään tuottajamaan (Venäjän) vastuulle, ei käyttäjän?

  3. jukka permalink

    ”Veikkaisin, että kaikissa vähänkään vanhemmissa ennusteissa on aliarvioitu maakaasun tuotannon kehittyminen mm. uusien tekniikoiden ansiosta.”

    viittaat varmaan liuskekaasuun? siitä on tietysti puhuttu paljon viime aikoina mutta minusta ei ole ihan selvää että sen tuotantoa pystytään hirveästi kasvattamaan:

    http://bittooth.blogspot.com/2011/06/gas-shale-e-mails-and-nyt-stories-about.html

    lisäksi tiheästi asutussa euroopassa liuskekaasun käsittely on hankalaa: tulee myrkyllistä jätettä, vettä tarvitaan, pohjavedet vaarassa jne. ranskahan muuten taisi kieltää frackingin. joten en nyt oikein näe miten se maakaasun tuotanto niin kovasti kasvaisi?

  4. jukka permalink

    niin on tavallaan outoa että ipcc:ssä ei millään tavalla (ainakaan minun tietääkseni) ole pyritty ottamaan huomioon öljyhuippua. tavallaan se on myös ymmärrettävää: ipcc yrittää saada ihmisiä vakuuttuneeksi yhdestä kiistanalaisesta asiasta, ilmastonmuutoksesta. jo tämä on vaikeaa, joten ehkäpä siellä on tehty sellainen linjaus ettei sekoiteta tähän öljyhuippua, toista kiistanalaista asiaa…

  5. Jukka, IPCC:n sähläilyissä voi olla tekijänä myös se, että he ovat käyttäneet (ainakin minulla on sellainen mielikuva) skenaarioissaan esim IEA:n tarjoamia tuotannon kehitys-näkymiä. Ja ihan viime aikoihin asti ne ovat olleet aika kauniisti kasvavia. On mielenkiintoista nähdä miten jatkossa, jos IEA jatkaa näitä ”valtioiden olisi pitänyt tajuta alkaa valmistuatumaan tähän yli 10 vuotta sitten” -juttuja ja päivittää skenaarionsa sen mukaan. Jännittävä syksy tiedossa…

  6. milla permalink

    En usko että ihmiskunta jättää kohtuu helposti saatavilla olevia fossiilisia polttamatta. Ne käytetään kyllä loppuun viimeistä murua myöten. Jos puolet on nyt käytetty niin toinen mokoma vielä tuprutellaan taivaalle. Tosin käyttö tulee hidastumaan koska viimeiset fossiiliset ovat niin hankalia saada esille.

  7. Milla, joo, vauhti hidastuu ja hinta kallistuu. Esim Liuske-öljyä on aika tolkuttomat määrät, mutta sitä ei toistaiseksi tuoteta kovinkaan merkittävästi, joka voi johtua tuotannon hinnasta ja huonosta eroeista. Eli vaikka tätä fossiilista on todella paljon, niin voi olla että se jää käyttämättä, ainakin suurelta osin, koska sen hyödyntäminen on niin vaikeaa. Teknologia voi tistysti parantaa hyötysuhdetta, mutta voi myös olla että öljyn puristaminen kivestä ei ole helppoa vaikka mitä tekisi (kaikenlaista ovat jo kokeilleet, tästä tulee artikkelia myöhemmin syksyllä vielä).

    Eniwei, tuotannon hidastuminen ja hinta parantavat muiden energianlähteiden kilpailukykyä verrattuna fossiilisiin. Tätä voisi sitten nopeuttaa ”keinotekoisesti” pistämällä ”hiili verolle”. Mutta niinkuin sanoit, saatavilla olevat fossiiliset tullaan polttamaan aika todennäköisesti (ja se mitä on ”saatavilla” riippuu teknologiasta, hinnasta jne).

  8. milla permalink

    Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä tai varmaan kuulla, syntyykö tulevaisuudessa yksittäisten öljy/kaasu pumppaamojen ympärille yhteisöjä, jotka elävät tällä energialla. Jo hylätyistä öljypumppaamojen putkistoista voi nousta maakaasua pieneen tarpeeseen.

  9. Esko Pettay permalink

    Uusimpien arvioiden mukaan liuskekaasun tulevaisuuden tuotantoarviot ovat olleet turhan optimistisia. Kaasua ei ehkä olekaan käytettävissä niin paljon. Lisää aiheesta mm. täällä: http://www.theoildrum.com/node/8212

    • jorma permalink

      >Uusimpien arvioiden mukaan liuskekaasun tulevaisuuden tuotantoarviot ovat olleet turhan optimistisia. Kaasua ei ehkä olekaan käytettävissä niin paljon.

      Riippunee paljolti hinnasta, eli siitä miten paljon kansantalouksilla on varaa tai halua maksaa kaasustaan! (Ja varaa tai halua tuhota ympäristöään, lisätä ilmakehään hiiltä ja niin edelleen.)

  10. Jep, puhutaan nykyisenkaltaisista hinnoista ja siten myös kulutusvalmiudesta. Jos hinta moninkertaistuu, kulutus vähenee mutta toisaalta uusia lähteitä tulee tuotettavaksi.

    Hauskana esimerkkinä tästä on liuske-öljy. Aikoinaan, kun öljyn pumppaus jenkeissä maksoi abt 2 usd / tynnyri, povasivat paikalliset, että kunhan hinta nousee 9 dollariin niin liuskeöljy talloo perinteisen öljyntuotannon jalkoihinsa. Siitä on ennustetta sitten nostettu tasaisesti, kunnes ollaan nykytilanteessa, jossa öljyn hinta on päälle satasen eikä sitä liuskeöljyä tee vieläkään kukaan. 🙂

    • jorma permalink

      >Jep, puhutaan nykyisenkaltaisista hinnoista ja siten myös kulutusvalmiudesta. Jos hinta moninkertaistuu, kulutus vähenee mutta toisaalta uusia lähteitä tulee tuotettavaksi.

      Ainakin teoriassahan tosin pitäisi olla mahdollista myös se, että kulutus ei vähene juuri siitä kohdasta, vaan kuluttaja pulittaa nöyränä suuremman hinnan ja vähentää rahankulutustaan jostain muualta (tai äänestää itselleen subventioita eli jonkun toisen maksamaan puolestaan). Toki siinä voi sitten ymmärtääkseni ruveta pukkaamaan kansantalouden supistumista ja sitä kautta pitemmän päälle kuluttajan käytettävissä olevan rahamäärän pienenemistä…

  11. Jorma, niin, joo. Joko sen hyödykkeen kulutus vähenee, jonkin muun kulutus vähenee, tai velkaantuminen lisääntyy (eli tulevien sukupolvien kulutus vähenee). Ja kun mikä tahansa kulutus vähenee tai velka lisääntyy (ja velanhoidon kulut kasvaa) niin se tarkoittaa että talouskasvu vähenee, joka johtaa nykysysteemissä työpaikkojen vähenemiseen, joka johtaa työttömiksi joutuneiden kohdalla kulutuksen vähenemiseen (tai velan kasvuun ja siten pidemmällä tähätimellä kulutuksen vähenemiseen).

    Yksinkertaistaen öljyn hinnan nousu johtaa aina talouskasvun vähenemmiseen suhteessa siihen, että hinta olisi alempi. Siitä voidaan sitten neuvotella, että noussut hinta kannustaa joissain tapauksissa tehokkuuden parantamiseen (tehdään enemmän samalla öljymäärällä) ja tätä kautta jopa investointeihin (jotka luovat työpaikkoja ja kasvua). Nämä tehokkuusinvestoinnit voidaan tehdä (edullisemmin) myös ilman öljyn hinnan nousua, mutta joskus se voi toimia kannustimena.

    Systeemin tasolla vaikutus on tosin aika lailla poikkeuksetta negatiivinen. Varsinkin jos energia kallistuu siten että rahat lähtevät pois paikallisesta systeemistä (enrgiaverothan voidaan ohjata takaisin yhteiskunnan käyttöön, ja ohjataankin, ainakin jollain tasolla).

    ps. Kuuba sai aikanaan NL:n romahduksen aikaan hoidettua öljyn ”loppumisensa” aika mallikkaasti ja kohtalaisen vähin vaurioin (väestön paino putosi keskimäärin kymmenisen kiloa, mutta lopulta terveys jopa kasvoi). Keskusjohtoisesta järjestelmästä oli hyötyä, kun sillä oli aivot kohdallaan. iPadeja ja merkkivaatteita on vähemmän, mutta ihmisillä on pääosin ruokaa ja hommia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: