Skip to content

Globalisaatio – Vain pieni töyssy ihmisen historiassa

kesäkuu 8, 2011

Viimeistään 1990 luvulla Suomessakin alettiin vaahtoamaan globalisaatiosta, ja 2000-luvulla konsulttien suupielistä valui vaahtoa asian tiimoilta jo niin paljon, että juuri muuta sieltä ei sitten tullutkaan. Nykyisenkaltainen globalisaatio, kun sitä tarkastelee lähemmin, voi hyvinkin jäädä vain muutaman vuosikymmenen mittaiseksi töyssyksi ihmiskunnan historiassa. Miksi?

Noin 15-20 vuotta sitten, kun öljykriiseistä oltiin päästy yli, ja maailmalla oli niin paljon öljyn ylituotantoa, että tynnyrillinen mustaa kultaa maksoi 10 dollarin paikkeilla, laitettiin tuon matalan hinnan (noin 10 % nykyhinnasta) ja energian yltäkylläisyyden mahdollistama kehitys kohti globalisaatiota ylikierroksille. Etäisyydet eivät merkinneet enää mitään, sillä polttoainekulut olivat mitättömiä suhteessa kuljettuun matkaan. Tuotteiden valmistamista siirrettiin paikkoihin, jossa työvoima ja energia olivat halpoja, ja ympäristönormit eivät haitanneet toimintaa tai tuoneet lisäkustannuksia. Ja miksi ei? Jos kerran sen tuotetun tavaran sai puoli-ilmaiseksi kuitenkin tuotua toiselle puolelle maailmaa, missä markkinat olivat. (Nykyäänhän tuotannon siirtoa perustellaan enemmän sillä, että siirretään tuotantoa sinne missä on kuluttajatkin, siis Kiinaan. Päättäisivät jo).

Kun 2000 luku tulee teini-ikään, ja nestemäinen fossiilienergia tavaroiden ympäriinsä rahtaamiseen alkaa käymään sekä niukaksi, että kalliiksi, alkaa myös globalisaation vauhti ensin hidastumaan, ja lopulta kulkemaan takaisin kohti paikallisempaa, lokaalimpaa taloutta ja pidempiä etäisyyksiä. Taannoin kirjoitin jo massaturismin kuolemasta, joka lienee ensimmäisiä uhreja. Tämän jälkeen ”kehitys” johtaa siihen, että alkaa olla kustannustehokkaampaa valmistaa ja tuottaa raaka-aineita, tavaroita ja hyödykkeitä taas lähellä kuluttajia. Ja eihän siinä mitään järkeä olekaan, että poltetaan tolkuttomat määrät öljyä ihan vaan sen takia, että saadaan joku lohi fileoitua hieman halvemmalla.

Kaluston osa ja arpa
Globaalissa logistiikassa on kustannusten osalta pari tekijää, jotka vaikuttavat, muiden muassa, tavaran siirtelyn hinnastoon. Yhdet tärkeimmistä ovat lienee kalusto ja polttoaineet (ja tullit, sitten jos/kun vapaakauppa-ideologia haudataan tosissaan protektionismin nostaessa likaista päätään heti siinä nationalismin vieressä). Kalusto on pääomaintensiivistä, joten kun vaikkapa rahtilaiva on kerran rakennettu, on merkittävä osa sen elinkaarikustannuksista jo maksettu, ja sillä kannattaa viedä tavaraa paikasta toiseen, vaikka polttoaine vähän kalliimpaa olisikin.

Polttoaineen kallistuminen vaikuttaa toisaalta välillisesti myös uuden kaluston hintaan raaka-aineiden ja energian kustannusten noustessa. Niinpä logistiikkafirman suunnitellessa investointeja vaikkapa seuraavalle 30+ vuodelle, näkyy kaluston ja polttoaineen hinta laskelmissa aivan erilaisina kuin mitä ne näkyivät vaikkapa 1990 -luvulla, kun öljy oli puoli-ilmasta. Voi olla, että uuden kaluston hankintaa harkitaan hieman tarkemmin, ja tyydytään kunnostamaan ja käyttämään vanhaa kalustoa. Toisaalta, uuden kaluston parantunut polttoaine-tehokkuus voi polttoaineen hinnan noustessa riittävästi myös rohkaista uusimaan kalustoa, tai keskittämään toimintaa polttoainetehokkaisiin kuljetusmuotoihin. Logistiikkafirmojen tämän hetken kalusto- ja polttoainevalinnat tulevat näyttelemään jatkossa tärkeää osaa. Vasemmalla kädellä heitettynä vinkkinä, en sijoittaisi nyt välttämättä lentokoneisiin.

Pudotuspelit
Oli kalusto mikä hyvänsä, polttoaineen hinnan kallistuessa liike vähenee hiljalleen, alkaen tehottomimmasta ja raskaimmasta liikenteestä, tai näin ainakin sopii toivoa. Jatkossa ei ehkä kannata roudata raaka-aineita johonkin muualle jalostettavaksi, ja tuoda ne sitten takaisin kulutettavaksi, kuten nyt paljolti tehdään johtuen työvoiman hinta-eroista. (Niin, mieti, firmat käyttävät ainutkertaisia fossiilisia polttoaineitamme käsittämättömiä määriä ihan vaan siihen, että voivat kärrätä sen lohen toiselle puolelle maapalloa perattavaksi ja tuovat sitten takaisin, ja säästävät prosessissa jokusen sentin per kilo. Voi vittu etten sano). Toisaalta, käyttökuntoisen kaluston istuttaminen paikallaan ei ole sekään järkevää, joten polttoaineen hinnan vaikutus voi tulla viiveellä. Kilpailun kiristyessä alkaa toimijoita pudota pois markkinoilta, joka mahdollistaa kuljetushintojen nostamisen tuottavalle tasolle, kunnes kasvavat kustannukset syövät tuotot ja edessä on uusi erä toimijoiden konkursseja. Ne, ketkä panostavat energiatehokkuuteen ajoissa, ovat vahvoilla, tai ainakin ongelmat ovat hieman pienempiä.

Onko järkee vai eiiii….
Joten, juuri sopivasti kun iso osa tärkeästä teollisesta tuotannosta on saatu siirrettyä voittojen maksimoimiseksi Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin, tulee eteen tilanne, jossa tuotanto lähellä kuluttajaa voi monen tarvikkeen kohdalla olla varsin hyödyllistä ja järkevää. Joten roudataanko ne tehtaat sitten takaisin? What a waste…

Se, mitä seurauksia globalisaation hidastumisella on ihmisten arkielämään ja vaikkapa pallomme geopoliittiseen tilanteeseen, ansaitsee runsaasti omaa pohdintaansa. Muistan itse elävästi, että lapsuudessani etelänmatkoja tehtiin kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa, kun nykyään matkustellaan kerran viidessä tai kymmenessä kuukaudessa. Oma anoppini muistaa elävästi lapsuudestaan sen päivän, jolloin isänsä toi kaupunki-reissulta mukanaan tuomisina ihmeellisen hedelmän: Appelsiinin. Siitä sitten kymmenpäinen lapsilauma sai jokainen oman siivunsa, ja maku oli jotain aivan ihmeellistä.

Noista päivistä on tultu pitkälle. Kannattaa pitää jossain mielen sopukassa ajatus siitä, että voi olla, että nykyolot, yltäkylläisyys, runsaus ja ihmeellisten tuotteiden paljous, ovat vain pieni poikkeus, töyssy, ihmiskunnan historiassa, jonka halvat ja helpot fossiiliset polttoaineet ovat meille tarjonneet.

Advertisements
9 kommenttia
  1. Johanna permalink

    Olen nyt muutaman kuukauden ajan seurannut blogiasi, en edes muista missä yhteydessä siihen törmäsin, mutta koukkuun jäin. Osaat tarkastella öljyntuotannon huippua ja sen seurauksia monelta eri kantilta ja suhteellisen objektiivisesti, vaikka tietysti sinullakin on vankat meilipiteet tietyistä asioista. Pohdiskelustasi puuttuu turha akateeminen jauhanta ja tekstisi jaksaa lukea alusta loppuun. Enkä tarkoita, että akateemisuus olisi mitenkään huonoa. Blogiin kuitenkin sopii vapaampi tyyli ja vaikket lähdeviittauksia harrastakaan, on tekstisi asiallista ja olet selvästi lukenut paljon. Minua miellyttää eniten tekstiesi riippumattomuus, muttet kuitenkaan kirjoita paatoksellista ”pahat yritykset, hyvät valtiot” -propagandaa. Joudun myöntämään, että olen tekstejäsi luettua itsekin joutunut vähän joustamaan aiemmin niin jyrkän kielteisestä suhtautumisesta ydinvoimaan. Tähän on myös vaikuttanut Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos.Nyt -kirja.

    Tähän kyseiseen tekstiin minulla ei ole kommentoitavaa, halusin vaan kertoa, että luen aktiivisesti blogiasi ja aion jatkaa lukemista, jos säilytät tämän asiallisen, mutta vapaamuotoisen tyylin tarttua aiheisiin. Tsemppiä!

    • Johanna, ihan mahtavaa, kiitos palautteestasi!

      Tämän kaltaiset palautteet ovat juuri niitä jotka antavat sen viimeisen kipinän kirjoittaa jokin juttu niinkuin itse haluan, eikä niinkuin joku muu voisi haluta. Siis mitä yritän sanoa, on se että on todella hienoa kun ensin yrittää olla anteeksipyytelemätön ja rehellinen itselleen kirjoituksissaan, ja sitten joku vielä huomaa sen, ja pitää juuri siitä 🙂

      Yritän tietoisesti vältellä minkään tahon takana seisomista tai miellyttämistä, välillä onnistuen enemmän ja välillä vähemmän. Luulen että näitä tahoja on jo ihan tarpeeksi tarjolla myös blogikentässä. Olen ainakin jonkin verran tietoinen myös omista vankoista mielipiteistäni tietyissä asioissa, ja toivonkin että eriävät mielipiteet tulisivat esille kommenteissa. Esim Jukka on ansiokkaasti kyseenalaistanut mielipiteitäni kommenteissa, ja olen siitä kiitollinen, vaikka se aiheuttaakin tiettyä ”levottomuutta” sillä hetkellä kun kommentti tulee. Jotain tämän tapaista suhtautumista omaan potentiaaliseen väärässä olemiseen voin suositella kenelle tahansa, ja eniten heille jotka ovat jossain päättävässä asemassa yhteiskunnassa (ja joille kyseinen ominaisuus tuntuu olevan pahinta myrkkyä).

      Lukemisesta… Joo, yritän täyttää perheellisen elämän (lyhyet) tyhjät hetket lueskellen kaikenlaista. Itsellänikin on Ilmastonmuutos.Nyt tuossa juuri kesken, muutaman muun teoksen lisäksi. Kindle on oiva laite, kindle for android oiva ohjelma (niin, luen myös puhelimesta välillä), ja audiokirjat mahtava keksintö. 🙂 Lähdeviittauksien kanssa olen säästeliäs, koska yleensä otan jotain sieltä ja yhdistän johonkin muuhun tuolta, ja sovellan omaan tietoon ja luuloon. Ja jos kyseessä on luulo, yritän muistaa myös kertoa siitä 🙂

      Eniwei, on tosi mukavaa että joku näkee vaivan ja haluaa kertoa lukevansa blogia ja tarjoaa tsemppiä. Kiitos.

  2. jorma permalink

    ”mieti, firmat käyttävät ainutkertaisia fossiilisia polttoaineitamme käsittämättömiä määriä ihan vaan siihen, että voivat kärrätä sen lohen toiselle puolelle maapalloa perattavaksi ja tuovat sitten takaisin, ja säästävät prosessissa jokusen sentin per kilo.”

    En ole mikään ”valtion pitäisi päättää taloudellisesta toiminnasta mahdollisimman suurelta osin” -tyyppinen sosialisti, mutta tämä sivuhuomautuksesi kiteytti mielestäni oikein hyvin sen, että niin sanottu ”globaali markkinaliberalismi” (tai miksi sitä nimittää halutaankaan) on yhteiskunnan ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta aika järjetön ideologia (vaikka monen yksilön ja pienemmän yhteisön kannalta toki hyvinkin järkevä).

    • Jorma, niinpä. Tähän sopii talouspuolelta tutuksi tullut termi ”rational irrationality”, järkevä järjettömyys, jonka mukaan peliä on pelattava niin kauan kun musiikki soi, vaikka kaikki tajuaisivat että nyt mennään seinään. Tässä tapauksessa halpa öljy on tuo musiikki. Se pätkii jo.

      Sama ilmiö on tullut esille niissä 2008 talousromahdusta käsittelevissä kirjoissa joita olen viime aikoina lukenut/kuunnellut. Sijoitus/pankinjohtajien oli pakko lisätä velkavipua (parhaimmillaan Lehmaneilla ja kumppaneilla oman pääoman suhde velkaan oli 1:30, niissä sijoituksissa mitkä olivat tuloslaskelmassa), antaa vakuudettomia lainoja, ostaa ja myydä CDS:iä ja muita instrumentteja joilla riskiä piti jakaa koko markkinoille jotta se olisi hallitumpi, mutta jotka toimivatkin lopulta päin vastoin.

      Monet järkevät reaalisijoitukset, siis sijoitukset tuotantoon tai muuhun lupaavaan oikean maailman hankkeeseen, jäivät tekemättä, koska riskisijoittajille ei pystytty tarjoamaan niin älyttömiä marginaaleja kuin mitä he saivat eräästä toisesta paikasta. Tämän paikan/henkilön nimi? Bernard Madoff, joka kärsii sijoitustoiminnastaan 150 vuoden vankeustuomiota. Järkyttävän suuri osa Jenkkien bkt:stä tulee finanssi-alalta. Eli siitä että he lainaavat toisilleen rahaa, jotta voisivat lainata toisilleen lisää rahaa (ketään ei kiinnosta lainata rahaa jollekin joka oikeasti haluaisi tehdä jotain. Tuotto on liian huono). Näyttää myös siltä että 2008 katastrofista ei ole opittu juuri mitään, sillä sama homma jatkuu taas kuin mitään ei olisi tapahtunut.

      ps.
      Ja tuo lohiesimerkki ei ole omasta hatusta vedetty, vaan luin sen jostain (mutta en muista mistä).

  3. a_l permalink

    Aivan kuten Johanna tuossa yllä olen itsekin pikkuhiljaa alkanut säännöllisesti seuraamaan blogiasi. Aivan kaikesta en ole täysin samaa mieltä, uskon esim epäkonventionaalisen öljyn olevan potentiaalinen energianlähde kun teknologia sen tuottamiseksi kehittyy. Pidän kyllä maanläheisestä tyylistäsi ja ylipäätään siitä että pidät näitä erittäin tärkeitä asioita esillä.

    Jonain päivänä voit (valitettavasti) sanoa olleesi oikeassa.

    Mitä itse postauksen aiheeseen tulee niin tässä on maailman suurimman konttivarustamon vastaus. Sama firma on merkittävä öljyntuottaja joten eiköhän siellä ole sispiirin näkemystä…

    http://www.maersk.com/Press/NewsAndPressReleases/Pages/20110221-114915.aspx

    • a_l,
      Kiitos palautteesta. On pelkästään hyvä että minun kanssa ei ole samaa mieltä, sillä toistensa selkään taputtelu ja onnittelu ei johda oppimiseen tai kehittymiseen, ainoastaan taantumiseen ja itsetyytyväisyyteen. Ainoastaan ristiriidat ja näkemyserot johtavat siihen, että syntyy mahdollisuus oppia uutta ja muokata näkemyksiään.

      Oikeassa oleminen lienee se epäkiitollisin homma tässä blogauksessa. 🙂 Olisin erittäin mielelläni väärässä monestakin asiasta. Toisaalta, jos olen oikeassa tai edes oikeassa suunnassa, niin olisi tärkeää että joku muukin asiasta kuulisi ja kenties tekisi asialle taas vuorostaan jotain. Lumipalloilmiö sun muuta… 🙂 Yksi blogi kun on vain yksi blogi.

      Epäkonventionaaliset öljylähteet ovat aika mielenkiintoisessa asemassa. Ihan varmasti ne tulevat helpottamaan muun tuotannon laskua, ja vaikka niiden energiatase onkin surkeahko (eroei alle 10, jopa alle 5, joka ei käsittääkseni enää riitä nykyisenkaltaisen systeemin pyörittämiseen), helpottavat ne eritoten ns. liquid fuels -kriisiä, eli sitä että yli 90 % maailman logistiikasta kulkee öljyllä. Jää nähtäväksi (lähivuosina) että missä skaalassa niiden tuotantoa pystytään lisäämään. Aika saattaa loppua kesken, sillä ongelmana on myös sopivien jalostamoiden kapasiteetin puute. Liuske-öljyä (kerogen) tai pikihiekkaa (bitumen) kun ei jalosteta ihan joka lafkassa käyttökelpoiseksi polttoaineeksi. Halpa öljy on kuitenkin aika lailla tarunsa lopussa, siitä kertoo muunmuassa OPECin äskeinen päätös olla lisäämättä tuotantoaan (vastustajat eivät pysty lisäämään, joten he eivät halua tai pysty sopeutumaan siihen, että heidän öljytulonsa laskevat, puoltajat pystyvät hieman lisäämään, ja ovat huolissaan jenkkien ja muun maailman talouskehityksestä ja maksukyvystä ylipäätään).

      Aikataulussa on myös se, että nyt suunnitteilla ja kehitteillä olevat teknologiat esim liuskeen (palava kivi) tuotantoon saadaan laajamittaiseen käyttöön seuraavien vuosikymmenien aikana, mikäli ne toimivat, ja mitään ihme-teknologioita ei tällä hetkellä ole näkyvissä tai testeissä, vaikka parannuksia onkin kehitteillä. Jää nähtäväksi, että pysyykö systeemi tolpillaan siihen asti, ja toisaalta saammeko riippuvuutta polttonesteistä vähennettyä riittävästi että tulemme toimeen vähemmällä. Tuo lohen lennätys ympäri maailmaa loppuu aivan varmasti, ja hyvä niin.

      Kiitos tuosta Maersk -linkistä. Aika mielenkiintoista, ja oikeastaan vähän sitä mistä puhuin; investoinnit nyt tehdään aika lailla polttoaine-tehokkuus edellä. Laiva/konttiliikenne tulee toimimaan jatkossakin, sillä se on paljon tehokkaampaa kuin lentorahti. Jossain vaiheessa siirtynemme yhä enemmän myös takaisin tuuli-avusteiseen logistiikkaan myös merellä. Lentorahti lienee ensimmäisiä putoajia, vaikka kuinka visioidaan bio-lentobensasta tai sähkölentokoneista.

  4. a_l permalink

    Markkinamekanismin voimaa ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Nyt kun halpa öljy tosiaan on lopussa niin epäkonventionaaliseen öljyyn sijoitetaan aivan erilaisia summia ja eri aikajänteellä kuin viime vuosituhannen puolella.

    Toisin sanoen näiden jalostamisesta on tullut suuren mittakaavan kannattavaa liiketoimintaa, ja kaikkien alalla toimijoiden etu on parantaa tehokkuutta sekä raha- että energiamielessä. On lähes väistämätöntä että tehokkuutta pystytään pienin parannuksin kohottamaan, mutta myös hyvin mahdollista että löytyy joku uusi teknologia joka mullistaa koko kuvion, vrt. liuskekaasu. Valitettavasti nämä parannukset saattavat aiheuttaa valtavan laskun ympäristölle.

    Juuri laivarahdin tehokkuuden vuoksi en usko että energiakriisi tulee lopettamaan nykymuotoista globalisaatiota. Laivarahdin osuus tuotteen energiajalanjäljestä on loppujen lopuksi melko pieni. Lisäksi laivojen voimanlähteenä pystytään käyttämään kaikkia tunnettuja polttoaineita / energianlähteitä ja aurinkovoimaa tai biomassaa lukuunottamatta niitä on jo testattu ja hyviksi havaittu.

    • jorma permalink

      >”Markkinamekanismin voimaa ei kuitenkaan kannata aliarvioida.”
      Kukapa sitä aliarvoi? Sen voimahan (yhdistettynä sen järjettömyyteen) siitä juuri tekee potentiaalisesti tuhoisan, jos sille ei aseteta rajoja.

      >”On lähes väistämätöntä että tehokkuutta pystytään pienin parannuksin kohottamaan, mutta myös hyvin mahdollista että löytyy joku uusi teknologia joka mullistaa koko kuvion, vrt. liuskekaasu. ”
      Liuskekaasusta kyllä saadaan paljon lisää energiaa ihmiskunnan käyttöön (ja paljon lisää hiiltä ilmakehään), mutta ei se pitkällä tähtäimellä mitään mullistane. Se on merkittävästi kalliimpaa tuottaakin kuin perinteinen maakaasu.

      >”Valitettavasti nämä parannukset saattavat aiheuttaa valtavan laskun ympäristölle.”
      Muun muassa juuri tämän takia markkinamekanismin voimaa ei kannata aliarvioida.

      >”Juuri laivarahdin tehokkuuden vuoksi en usko että energiakriisi tulee lopettamaan nykymuotoista globalisaatiota. Laivarahdin osuus tuotteen energiajalanjäljestä on loppujen lopuksi melko pieni. ”
      Olen aika samaa mieltä laivarahdin energiatehokkuudesta rahdin painoon nähden, mutta arvelen silti, että energian kallistuminen verottaa kyllä tuntuvasti globaalia logistiikkaa. Kulutusmäärät ovat absoluuttisesti niin suuria, että näen yksittäisten toimijoiden kannalta suhteellisen pienenkin kallistumisen vaikuttavan kokonaisuuteen merkittävästi. On kuitenkin turhaa luottaa siihen, että markkinamekanismi korjaisi ”globaalin markkinaliberalismin” aikaan saamat haitat, kuten vaikkapa luonnonvarojen (erityisesti fossiilisen energian) tuhlauksen, ekosysteemien tuhoamisen tai hiilidioksidipäästöt. Siihen tarvitaan kyllä pakosti valtiovaltojen asettamia rajoja (ja mielellään vielä sellaisia, jotka oikeasti vaikuttavat näihin asioihin, eikä pelkkiä silmänkääntötemppuja).

    • a_l ja Jorma,
      Olen markkinamekanismista vähän sitä mieltä, että sen tehokkuutta, ainakin minkään oikeasti hyödyllisen toiminnan kannalta, on yliarvioitu. MArkkinamekanismi on Reaganin ajoista lähtien kehittynyt jatkuvasti suuntaan, jossa se keskittyy enemmän rahan tekemiseen, kuin minkään muun. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että iso osa pääomista istuu jossain muualla kuin siellä missä ne tuottaisivat hyvinvointia. Toinen mistä olen siinä huolissani on se, että sen antamat signaalit ovat vuosikymmenen tai pari myöhässä energiatuotannon kannalta. Markkinavoimien aikajänne on alle kymmenes energiantuotannon aikajänteestä, ja se aiheuttaa ristiriitoja, varsinkin kun poliittisen päätöksenteon aikajänne on sekin aika lähellä markkinavoimien aikajännettä.

      Liuskekaasu ja Fracking ovat mielenkiintoinen esimerkki. Kyseinen tuotantotapahan on vapautettu tietyistä ympäristölaeista (kuten clean water act) joka jo sinällään on todella arveluttavaa. Muutaman vuoden aikana tullaan näkemään mikä sen todellinen potentiaali on, tai mitkä ovat seuraukset prosessille ja kustannuksille jos FRAC -act menee läpi (vai onko jo mennyt/tyrmätty?). Joka tapauksessa Jenkkien energia-strategia nojaa tällä hetkellä lähes täysin siihen että liuskekaasun tuotantoa pystytään lisäämään todella runsaasti. Voi olla että fossiilista energiaa on runsaasti, mutta se on yhä enenevässä määrin sellaisessa muodossa ewttä sen hyödyntäminen on energiataseen ja rahan kannalta yhä haastavampaa, ja toisaalta ympäristön kannalta yhä tuhoisampaa, joka voi hyvinkin tarkoittaa myös sitä että se jätetään monin paikoin hyödyntämättä.

      Nykyisenkaltaisessa globalisaatiossa on se hyvä puoli, että siinä on paljon turhaa läskiä, joka voidaan kuoria pois (esim tuo halvan työvoiman perässä juokseminen). Ja tätä tarkoitan artikkelissa nykyisenkaltaisella globalisaatiolla eniten. Joskin myös tavaran liikkuminen ylipäätään tulee vähenemään, jolla on omat seurauksensa, ja siihen voi tulla mukaan muitakin syitä kuin pelkkä polttoainekustannus (talouden taantumat, protektionismi jne).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: