Skip to content

Öljyuutisia viime viikolta

Touko 9, 2011

Öljyn hinta lähti viime viikolla voimakkaaseen laskuun. Jee! voi tulla ensimmäisenä mieleen, kunnes tsekkaa uutisista mistä todennäköisesti on kyse: Paniikista.

Sijoittajat (tai siis spekulaattorit) myyvät öljyään (tai öljy-futuureitaan) paniikissa, koska odottavat maailman talouskasvun kääntyvän huonompaan suuntaan, joka tarkoittaa siis myös pienempää kysyntää öljylle ja siten hinnan laskua. Paradoksaalisesti tämä tietysti helpottaa maailmantalouden kasvua, sillä kyseinen kasvu kulkee käsi kädessä öljyn (ja muutaman muun hyödykkeen/raaka-aineen) kanssa. Oma mielipiteeni on, että öljy-markkinat ovat kauan sitten lakanneet palvelemasta yhtään ketän, ja keskittyvät nykyisin lähinnä kiukuttelemaan ja tekemään itku-raivareita aina kun jotain tapahtuu, tai ei tapahdu, tai meinaa tapahtua.

Ovatpa jotkut laittaneet syyksi Osaman kuolemankin. Tiedä häntä, oma arvioni on että jos terroristit ihan oikeasti haluavat kylvää pahaa mieltä ja kärsimystä länsimaailmaan, niin he iskevät esimerkiksi Saudien öljy-infrastruktuuriin. Mutta heillä on toki syitään miksi eivät näin ehkä tee, yhtenä mahdollisena syynä rahoituskanavien kuivuminen. Mutta tämä on toinen tarina.

Toisena uutisena on mainittava Venäjän polttoainepula. Siis maailman suurin öljyntuottaja maa kärsii sisäisestä polttoainepulasta: bussit eivät kulje, huoltoasemat sulkevat oviaan ja myyvät ei oota. Miten tämä voi olla mahdollista? Tietysti sen vuoksi, että koska Venäjällä polttoaineiden hinta on sisäisesti säädeltyä, niin öljy-yhtiöt myyvät tuotteensa mielummin nykyisillä huippuhinnoilla ulkomaisille ostajille, joilla ostovoimaa riittää.

Tilanne on mielenkiintoinen esimerkki kansainvälisestä kapitalismista ja suuryrityksistä jotka hakevat maksimaalisia voittoja, maan sisällä olevasta hintasäätelystä ja toisaalta maan oikeuksista sen omiin luonnonvaroihin. Ja siitä kuinka nämä oikeudet on myyty yhtiöille. Hallitus ja suuret öljy-yhtiöt ovatkin riidoissa asian kanssa, sillä kansan tyytymättömyys kalliisiin hintoihin ja huonoon saatavuuteen voi johtaa nykyisten valtaapitävien ongelmiin vallan kahvassa säilymisen kanssa. Normaaleja Öljyhuipun ongelmia siis, sotkettuna kapitalismilla ja ahneudella.

Eikä siinä mitään, mutta sama tapahtui Venäjällä myös vuonna 2007, kun öljyn hinta alkoi nousta riittävän korkealle.

Advertisements
11 kommenttia
  1. Jyri_ permalink

    Hyvä huomio tämä:

    ”Siis maailman suurin öljyntuottaja maa kärsii sisäisestä polttoainepulasta”

    Olipa taannoin Iranissakin bensapula, mutta eri syistä (öljynjalostus ulkomailla ja kauppakielto). Lisäksi Venäjällä öljy on loppumassa aika piankin jos ulkomaiset eivät investoi uusiin (kalliisiin ja vaikeasti saavutettaviin) lähteisiin, eikä Jukosin ja Shellin Sahalininseikkailun, mafiavaltiouutisten yms. jälkeen investointihaluje ole hirveästi ollut.

    Olen aina kritisoinut juttuja joissa jotenkin onnistutaan päättelemään Suomen hyötyvän ilmastonmuutoksesta (kun on muuten niin ”kylmää”) ja olevan ”turvassa”- ihan sama illuusio.
    Loppuun asti harva asiantuntija kuitenkaan tutkimuksissaan pääsee, mietitään vain se ensimmäinen askel (on öljyä ja kylmää, turvassa ollaan) mutta ei tämä koskaan reaalimaailmassa näin helppoa ole!

    Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kun nopeasti vilkaistuna voisi kuvitella.
    Eli öjy kallistuu/loppuu jolloin bussit eivät kulje ja ilmastonmuutos on vahingollinen. Ihan kaikille joka tapauksessa. Kenelle tulee suurimmat vahingot ja missä järjestyksessä, sitä emme vaan voi ennustaa.

    Kannattaisi ottaa molemmat uhat vakavasti, varsinkin jos luulee ettei uhka itseä koske. Silloin varmasti tuleva yllätys on jättiyllätys ja kaikkein vaarallisin.

  2. a_l permalink

    Öljymarkkinoiden poukkoiluun on yksi syy: ylimääräisen tuotantokapasiteetin puute. Öljyllä ei kannattaisi spekuloida jos OPEC edelleen pystyisi laskemaan hintaa nostamalla reilusti tuotantoa. Ilman spekulointia ei öljyn hinta sinkoilisi mielipuolisesti sinne tänne.

    Ja kuten Jyri jo sanoikin, energia- ja ilmastokriisien kaltaisilla suurilla mullistuksilla on vaikutuksia joita emme osaa edes ajatella. En ole lainkaan varma että tulevaisuudessa olisi mukavampi asua öljyntuottaja- kuin kuluttajamaassa.

    • Luen juuri kirjaa, jonka on kirjoittanut entinen öljy-meklari, joka on kauhunsekaisella ihastuksella seurannut kun raaka-aine pörssi öljyn kohdalta lähti lapasesta 2000 luvulla, kun mukaan astuivat ensin valtavat institutionaaliset sijoittajat ja sitten kun kaupankäynti siirtyi ”lattialta” elektroniseksi. Kirja on vielä pahasti kesken, mutta hänen näkemyksensä kentältä on se, että pahinta mitä maailman energiahuollolle on tapahtunut, on se että öljystä on tehty spekulaattoreiden peliväline, joilla ei ole mitään intressiä itse öljyä kohtaan.

      Kirja on tuore, nimeltään Oils’ Endless Bid, ja se on tosiaan vielä pahasti kesken. Laitan siitä, ja eräästä toisesta öljyn hintoja ruotivasta kirjasta lähiaikoina juttua blogiin.

    • a_l sen tuossa jo sanoikin: kun tarjonta ei enää oikein riitä tyydyttämään kysyntää, spekulointi ja viiveet järjestelmässä saavat hinnan poukkoilemaan (eli teknisemmin sanoen, hintavolatiliteetti kasvaa).

  3. a_l permalink

    Huippukallis öljy ei ole kenenkään etu. Takavuosina OPEC asetti tavoitehinnaksi 27 taalaa / barreli. Jos hinta nousi yli tämän, väänsivät saudit hanat kaakkoon.

    Nykyään ollaan sata dollaria korkeammalla mutta vastaavaa reaktiota ei kuulu. Miksei? Jokainen voi miettiä johtuuko tämä kyvystä vai halusta…

    Mutta romauttaako öljypula talouden? Esim George Monbiot ei siihen usko, ja itsekin olen kallistumassa hänen kannalleen

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2011/may/02/environmental-fixes-all-greens-lost

    • Tuo kysymys, että romuttaako öljypula talouden on kyllä ihan hyvä. Itse olen sitä mieltä, että todennäköisesti romauttaa, mutta tämä on oma valistumaton näkökulmani, ihan vaan perstuntuma siis. Toinen kysymys on se, miten nopeasti, miten pahasti ja miten lopullisesti se romahdus tapahtuu. Kun öljypula alkaa tuntua esim Jenkeissä, alkavat myös sikäläiset porausrajoitteet todennäköisesti hälvetä ja ympäristönormit löysentyä kansalaisten noustessa barrikadeille. Mitä tällä hetkellä ei oteta huomioon rapakon takana on se, että etsinöistä ja löydöstä valmiiseen normaalituotantoon yksittäisellä kentällä kestää vuosia, jopa vuosikymmenen. Tämän pointin tuo useita kertoja ja erittäin selkeästi ilmi John Hofmeister (Shellin ex toimari) kirjassaan ”Why We Hate The Oil Companies”. Mielenkiintoinen kirja, joka tarjoaa näkymän aidan toiselle puolelle, ja vaikka kauheasti ei säälipisteitä yhtiöille herukkaan, auttaa se ymmärtämään niitä ongelmia ja sitä aikajännettä jolla energia-yhtiöt toimivat (verrattuna poliitikkojen aikajänteeseen, joka on noin kymmenesosa energiayhtiöiden vastaavasta).

      Hänen näkemyksensä on, että nykymeiningillä, jossa keskitytään ainoastaan asioiden hankaloittamiseen (sama kuvio myös ydinvoiman kanssa muuten), tullaan pian tilanteeseen, jossa tuotanto romahtaa, ja uuden tuotannon käynnistäminen riittävässä määrin voi viedä helposti vuosikymmenen tai kauemmin, jona aikana Amerikkalaiset kokevat sekä pahoja katkoksia jakelussa (sekä polttoaineet että sähkö), että energian hinnan nousemisen rajusti. Kansa tulee jakaantumaan niihin, kenellä on energiaa, ja niihin kenellä ei ole. Ja koko ajan pienemmällä porukalla on varaa tehdä edes suunnilleen ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja elämässään ja hankinnoissaan.

      OPECista,
      muistaakseni ihan tässä vuoden sisällä olen nähnyt Saudien kertovan sopivaksi öljyn hinnaksi 70-80 usd, 100 usd ja viimeisimpänä 120 usd. Kohta ollaan jo edesmenneen Osaman lukemissa, sillä hänhän vaati öljyn hinnaksi 144 usd. Ei siinä muuta, mutta kun saudiprinssit pääsevät nyt totuttelemaan käsittämättömiin rahavirtoihin joita huippukallis (tähän mennessä) öljy heille tuo, niin se lankku jota pitkin kävellään kapenee jatkuvasti, kun pitää tasapainoilla länsimaiden maksukyvyn (ettei iske lama) ja omien kymmenien tuhansien prinssien (jotka kaikki haluavat lisää liksaa jatkuvasti), ja koko kansan hyvinvointijärjestelmän rahoituksen kanssa (ja ostaa Jenkeiltä aseita niin maan pirusti että mitkään Day of Raget eivät pääse toteutumaan). Koko Saudien systeemi on ruutitynnyri johon on tökitty useita reikiä ja niihin sytytyslangat, ja ympärillä pyörii tulishow… (noh, tämä oli kärjistetty käsitys jonka sain kirjasta Sleeping with the Devil, How Washington sold our soul for saudi crude).

    • a_l, & Rauli, itse olen myöskin aika pitkälti Monbiotin linjoilla. Varsinaiseen romahdukseen en usko, mutta kaikki muuttuu kyllä vaikeammaksi, ja valinnanvara toimien suhteen vähenee. Kapitalismin adaptiivinen logiikka käytännössä varmistaa, että ellei edullisempia vaihtoehtoja ole, öljyhiekat, syvällä oleva kivihiili ja liuskekaasu tullaan polttamaan.

      James Hansen nyt ainakin on sitä mieltä, että siinä tapauksessa Venuksen tie on meidänkin tiemme.

      • James Hansen nyt ainakin on sitä mieltä, että siinä tapauksessa Venuksen tie on meidänkin tiemme.

        Sepä se. Vituttaa huomata itsensä ajatuksissaan hoputtamassa neljää ratsumiestä areenalle, että romahtaisi niin perkeleen kovaa, että ei olisi riittävää populaatiota enää jäljellä toimittamaan planeetalle viimestä iskua. Siinähän sitten kaivaisivat syvää hiiltään ja liuskekaasuaan puukepeillä ja vanhoilla rikkinäisillä lapioilla, piruparat. Tai siis me, ihmiset.

        Ja samaan hengenvetoon ärsyttää, kun kuitenkin huomaa viihtyvänsä tässä teknisessä, modernissa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa tosi hyvin. En haluaisi luopua, en millään. Että jospa Hansen on hullu ja puhuu paskaa? Tai jospa energialla ei olekkaan mitään keskeistä vaikutusta hyvinvointimme kannalta, vaikka kaikki todisteet viittaavatkin toisin? Tai jos edes tulisi se ihmisrodun kollektiivinen herääminen seuraavalle asteelleen, ja kaikki meistä lopettaisivat järjettömän tuhlauksen ja itsekkyyden, ja rauha maan päälle?

        Edit: Ja missä vitussa ne pelastavat Alienit kuppaa? (siis ei NE alienit, vaan esim ne mukavat, sieltä star trekistä)

      • N22 permalink

        Tuolla hyvä katsaus Norjan nykytilanteeseen ja kyllä se vaan niin taitaa olla, että joka ikinen tippa mikä maasta vaan irti saadaan pumpattua, niin myös tullaan pumppaamaan, tms….

        http://www.odin.fi/Nyheter/Enkeltnyhet?articleId=5002&artSectionId=62

  4. a_l permalink

    Mitä jää siis vaihtoehdoksi? Itse uskon, että oikealla teknologialla ja politiikalla akuutti energia- ja ympäristökriisi on vielä vältettävissä. Tämä antaa vuosikymmeniä lisäaikaa sopeutua kestävämpään elintapaan.

    Kukapa olisi joitain vuosikymmeniä sitten uskonut, että väkilukukin oikeissa (ja vieläpä aika pirun miellyttävissä) olosuhteissa alkaa laskea itsestään.

    Toinen vaihtoehto on, että planeetta on paljon vakaampi ja kestävämpi kuin miltä tämän hetkisten tietojen valossa näyttää. Tämä on se ilmastodenialistin toivotaantoivotaan -skenaario.

    Kolmas tie on ekologisen kantokyvyn romahdus Pääsiäissaaren malliin.

  5. jukka permalink

    monbiot tietysti kirjoittaa sujuvasti mutta en oikein tiedä mitä johtopäätöksiä tuosta voisi vetää. katsotaan vähän tarkemmin:

    ”Last week something astonishing happened: Fatih Birol, the chief economist of the International Energy Agency, revealed that peak oil has already happened. ”We think that the crude oil production has already peaked, in 2006.””

    no eihän tätä paljastettu viikko sitten vaan jo puoli vuotta sitten tämä oli iea:n 2010 energy outlookissa.

    http://www.iea.org/weo/

    ”If this is true, we should be extremely angry with the IEA. In 2005 its executive director mocked those who predicted peak oil as ”doomsayers”. Until 2008 (two years after the IEA now says it happened) the agency continued to dismiss the possibility that peak oil would occur.”

    lisäksi tuossa 2008 energy outlookissa oleellisesti myönnettiin öljyhuippu vaikka ehkäpä termiä peak oil ei käytetty. ottaen huomioon monbiotin aseman on kummallista että hän on ikään kuin hämmästynyt siitä mitä asioita seuraavat tiesivät jo vuosia sitten. tulkitsen tämän niin että monbiot ei ole oikeasti ajatellut mitä öljyhuipusta seuraa ja mikä sen merkitys on.

    seuraava kappale vahvistaa tätä käsitystä:

    ”The problem we face is not that we have too little fossil fuel, but too much. As oil declines, economies will switch to tar sands, shale gas and coal; as accessible coal declines, they’ll switch to ultra-deep reserves (using underground gasification to exploit them) and methane clathrates. The same probably applies to almost all minerals:”

    monbiot ei puhu ollenkaan eroei:stä mikä tässä juuri on oleellista. tietenkin teoreettisten resurssien määrä on valtava. mutta miten paljon niitä oikeasti voi hyödyntää vaikka miten olisi kapitalistinen systeemi on aivan eri asia. jos sijoittajat lopulta alkavat epäillä ettei voittoja tule, niin investoinnit loppuu.

    ja tälläisissä investoinneissa pitää pistää jotain oikeaa peliin, ei riitä että finanssipoliittisella kikkailulla pidetään yllä konkurssikypsiä pankkeja…

    toisin sanoen monbiot toteaa ongelman olemassaolon mutta siihen se analyysi sitten jääkin. tietysti sekin olisi jo suuri edistysaskel että poliitikotkin edes huomaisivat ongelman olemassaolon…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: