Peak all Liquid-fuels tapahtui 2008?
Minulla on työhuoneeni seinällä A1 kokoinen juliste nimeltä The Oil Age. Se on vuosimallia 2009, eli sen tiedot ulottuvat vuoteen 2008 asti. Se on pitkä jono kasvavaa pylväsdiagrammia, jossa kuvataan globaali öljyntuotanto ja siihen liittyviä mielenkiintoisia piirakoita tuotannosta ja kulutuksesta, öljylöydöistä ja sen sellaisesta.
Kaikkihan tiedämme, että raaka-öljyn (conventional crude oil) kohdalla öljyhuippu tapahtui 2005 tai 2006, riippuen keneltä kysyy (IEA sanoo 2006, muut sanovat 2005). Esimerkiksi IEA kuitenkin raporteissaan esittää, että kun huomioon otetaan muut nestemäiset polttoaineet (extra-raskas öljy, syvänmeren öljy, arktiset lähteet, nestekaasut ja kumppanit), tulee näiden kaikkien nesteiden tuotanto, ja siten kulutus, kasvamaan vielä useamman vuosikymmenen ja nousemaan reilusti yli sadan miljoonan tynnyrin per vuosi.
Kun katselin julistettani, huomasin että se sijoittaa kyseisen kaikkien nestemäisten polttoaineiden huipputuotannon (Peak All Liquids) vuoteen 2008, jonka jälkeen trendi lähtee alaspäin. Epäilys heräsi. Onko julisteen tarkoitus vain sanoa että NYT on Peak Oil, Ihan Oikeasti, ja että joka vuotisessa uudessa versiossa he sitten siirtävät tuotantohuippua vuodella eteenpäin ja huutavat taas naama punaisena Sutta!? Asia vaati tarkastusta.
Niinpä surffasin öljyjulisteen kotisivulle osoitteessa http://www.oilposter.org/ ja kaivoin sieltä ison version, jonka sinäkin saat auki klikkaamalla alla olevaa pienempää kuvaa.
Kuvassa on paljon tietoa, ja koska pieni teksti on jopa A1 koossa melko pientä, jää pienet tekstit lukematta. Mutta kun käy katsomassa vuosien 2009 ja 2010 toteutuneita tuotantoja, voi melko helposti havaita, että oma julisteeni oli oikeassa. Tähän astisessa historiassa vuosi 2008 on kaikkien nestemäisten polttoaineiden tuotantohuippu. Tässä on tietenkin 2008 tapahtuneella talousrysähdyksellä näppinsä pelissä, sillä se löysensi äärimmilleen venytettyä tuotantokapasiteettia koska kysyntä pieneni talouden supistuessa. Itse asiassa toteutunut tuotannon lasku on paljon voimakkaampi kuin omassa julisteessani ollut ennuste. 2010 taas tapahtui esim. Deep water Horizonin turma, joka vaikutti tuotantoon. Mutta nämä ovat normaaleja juttuja, ja liittyvät öljyhuippuun. Kun liikutaan äärirajoilla, yksittäisen tapahtumat keikauttavat koko venettä. Lisäksi tälläiset turmat tulevat sitä todennäköisemmiksi, mitä enemmän poraamme esim. syvänmeren öljyä.
Kun otetaan huomioon Libyan rajoittunut tuotanto ja sen mahdollisesti tuomat pidemmän aikavälin ongelmat sekä paikalliseen tuotantoon, että levottomuuksien levitessä myös naapureiden tuotantoon, niin voi olla että vuonna 2011 ei tulla rikkomaan vuoden 2008 ennätystä. Mutta tullaanko enää koskaan? Oliko Peak All Liquids nyt sitten tässä? Vain 2-3 vuotta perinteisen öljyn jälkeen?
Jää nähtäväksi. Voi hyvinkin olla, että näin on. Voi myös olla että öljyjulisteen tiedot eivät pidä paikkaansa. Onneksi voimme kysyä asiaa vaikkapa Saudi-Arabian öljyministeriltä ja saada vastauksen joka kuulostaa paljon mukavammalta. Hyvällä tuurilla (ei katastrofeja, ei levottomuuksia, stabiilit suht korkeat hinnat, ei talouskriisejä tai lamoja) saatamme lähivuosina päästä vielä samaan tai vähän parempaan, mutta minulla ei ole käytössäni niin vaaleanpunaisia laseja, joilla näkisi IEA:n ennustaman tuotannon kasvun reilusti yli sataan miljoonaan tynnyriin päivässä tapahtuvan enää koskaan. Ja se tarkoittaa, kuten olen aiemminkin blogissani toitottanut, että myös perinteinen, pidempään jatkuva talouskasvu on kohdannut loppunsa.
Joku korttitalon (jatkuvasti ja loputtomasti kasvavan maailmantalouden) kaataa, jos kaatuu nopeasti on helpompi kasata uusi parempi. Mikä ehtii ensin, peak oil, ilmastokatastrofi, poliittiset levottomuudet/sota tms. ?
Ehkä peak oil (samat vaikutukset olisi ilmastokatastrofilla):
– ruoka kallistuu -> väestön kasvu hidastuu tai loppuu
– talous romahtaa, elintaso laskee -> saastuminen vähenee
– energia kallistuu -> uusiutuvan energian kannattavuus paranee ja sitä kannattaa lisätä
– yksityisautoilu kallistuu -> julkinen liikenne lisääntyy
jne, ja kaikki menee uusiksi kun yksi alatason perustuskortti kaatuu. Asioilla on kaksi puolta, itku syntyy kun halpaa öljyä ei ole mutta lopulta moni asia onkin paremmin.
Ikävää on että kaikki öljy taidetaan polttaa joka tapauksessa. Sitä oli/on valitettavasti liikaa tällä pallolla, pelkään että peak oil on noin 30 vuotta myöhässä – CO2:sta on jo liikaa ilmassa jne.
Joo, aika monen mielestä talousjärjestelmä luhistuu ”ensin”, mutta alkusysäyksen saattaa hyvinkin antaa peak oil ja jokin sen seurauksista.
Voi tosin hyvinkin olla, (tässä se optimisti taas selittää…) että kaikkea öljyä ei ”päästä” käyttämään. Jatkossa sen tuotantokustannukset tulevat kasvamaan sen verran isoiksi, että moni pieni ja hankalassa paikassa oleva löydös saattaa jäädä (luojan kiitos) hyödyntämättä. Raunioina oleva talousjärjestelmä ei myöskään ole kovin tehokas rahoittaja riskialttiille koeporauksille sun muille. Uusissa öljylähteissä kustannukset voivat nousta esteiksi siis projektin joka vaiheessa, sillä poukkoileva öljynhinta tuo myös paineita esim porauslautan ylläpitokustannusten kautta, jotka ovat hieman eri luokkaa kuin tasaisella maalla olevien ”pikkupumppujen”. Tuotanto voi loppua siinä vaiheessa kun vauhti hieman ehtyy ja öljyn hinta jonkin laman vuoksi romahtaa riittävän alas.
Isoimmat uhat ovat ehkä liuskekaasu/öljy ja pikihiekka, joita pystytään jollain hinnalla tuottamaan, ja myös jollain vauhdilla. Täytyy toivoa että kanadan pojat ei pysty pikihiekka-operaatioitaan laajentamaan suunnitelmien mukaisesti, ja täytyy toivoa myös että liuskekaasun tuotanto on kalliimpaa ja epävarmempaa kuin rahoittajille on uskoteltu. (Tässä sitä näköjään kirkkain silmin toivotaan että peak oil ongelmat pahenisivat enstistä nopeammin. Pitäisi varoa mitä toivoo, sillä sen saattaa vaikka saada…)
Onkohan vuonna 1984 ennsutettu samaa, kun saatiin tietää vuoden 1983 luvut? Pudotus ollut vieläkin radikaalimpi ja monta vuotta peräkkäin. Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden.
Jep, totta, tulevaisuuden ennustaminen on hauskaa mutta epätarkkaa. Jo 1900 luvun alussa ”öljyn aikakaudelle” annettiin vuosikymmen tai kaksi elinaikaa. Silloin tosin esiintymiä etsittiin kohtalaisen tehottomilla menetelmillä, ja iso osa pallosta oli vielä etsimättä. Nyt menetelmät ovat melko kehittyneitä, ja aika moni kolkka on jo tutkittu. Toki menetelmät voivat vaikuttaa alkeellisilta vaikkapa 50 vuoden päästä, mutta sitä tosiasiaa se ei poista, että nyt öljyä etsitään ja tuotantoa rakennetaan paikkoihin, jotka ovat todella haastavia kalustolle, tietämykselle ja infrastruktuurille (tai paikalliselle luonnolle kuten Alaskassa), kuten nyt vaikka syvänmeren lähteet. JOS helppoa öljyä olisi jossain helposti saataville todella suuret määrät, niin öljy-yhtiöt poraisivat siellä, eivätkä riskeeraisi satoja miljoonia jossain Meksikonlahdella tai Brasilian rannikolla. Tai louhisi pikihiekkaa kanadassa tuhoten paikallisen luonnon ja saamalla käteensä karmeaa tököttiä josta on vielä todella pitkä matka polttonesteeksi.
Hmm.. Luen juuri Dmitry Orlov’n Reinventing Collapse -kirjan uutta editiota (ilmestyi kesäkuun 1.). Näyttää siltä että hän on samaa mietlä kanssani siitä, että peak all liquid fuels tapahtui 2008.
Noh, jää nähtäväksi mihin tänä vuonna päästään. Mutta tuskin se sitä muuttaa, että huipulla ollaan, vaikka tästä vähän tuotantoa saisikin kasvatettua. Saas nähä.