IEA Clean Energy Progress Report – Perattuna ja paistettuna

Miltä energia-maailma näyttää virallisen tahon silmin? Kun olen tuossa silmäillyt kyseistä raportti, saatavilla täältä (pdf), niin päällimmäisenä raportin suoraan antamista viesteistä jäi tämä:

”Paljon on saatu aikaan hiilipäästöjen vähentämisessä, mutta ei vielä lähimainkaan riittävästi”. Mitä se sitten tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että vaikka päästötön energiantuotanto onkin lisääntynyt merkittävästi, niin fossiiliset ovat lisääntyneet vielä nopeammin. Alla muutama valittu pala kommentein höystettynä. Ja ihan ensin eräs kaavio, jonka valossa näitä on helpompi pureskella.

Fossiilisten tuki vs. Uusiutuvien tuki
Taannoin jo uutisoinkin siitä, että fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) tuetaan julkisin varoin (siis meidän omilla verorahoilla) maailmalla 220 miljardin euron edestä, kun uusiutuvat saavat vaivaiset 40 miljardia euroa. Tuet koostuvat vero-helpotuksista, infrastruktuurin rakentamisesta ja suuren mittakaavan koe-projekteja (large-scale demonstration, miten ton nyt suomentais?) tukemalla. Vähemmän puhuttiin jutussani mainituista välillisistä tuista, kuten sotavoimien läsnäolosta monissa öljyntuottaja-maissa, tai vapaasti ilmoille päästettävien saasteiden ja päästöjen aiheuttamista erittäin merkittävistä terveyskustannuksista.

Terry Tammisen kirja Lives per Gallon, The True Cost of Our Oil Addiction tietää sanoa, että riippuen mukaan laskettavista muuttujista, Jenkeissä tuetaan öljy-teollisuutta välillä 65 – 113 miljardia dollaria (euroina 46,6 – 81 miljardia) joka vuosi. Siis pelkästään Jenkeissä, ja pelkästään Isoa Ö:tä eli Öljyä. Tuon keskivaiheilla on summa, joka on enemmän kuin tuplat verrattuna Jenkkilän ”Homeland Securityn” budjettiin… Summa on myös samaa luokkaa kuin syyskuun 11. terroristi-iskun arvioitu hinta USA:n taloudelle. Noh, mutta sitten takaisin asiaan.

47 % uudesta sähköntuotannosta rakennetaan hiilivoimaksi
Siis vaikka on menty paljon hyvään suuntaan, niin miten tällainen mörkö voi olla mahdollinen? Noh, eihän kaikkia maailman hiilivoimaloita tietysti voida yhdessä yössä sulkea, ja vanhojen korvaaminen uusilla tietysti parantaa tehokkuutta ja hyötysuhdetta, sekä saastuttaa vähemmän. Mutta että uudesta sähköntuotannosta 47 % rakennetaan hiilivoimalla? Voi vitunvitunvittu sanon minä. Niiden kanssa ollaan sitten naimisissa seuraavat 30+ vuotta, ja siinä meni planeetta. Varsinkin kun otetaan huomioon seuraava kohta.

CCS (Carbon Capture & Storage eli hiilen talteenotto)
IEA:n skenaarion mukaan sitä pitäisi lisätä 3 GW / vuosi seuraavat 10 vuotta. 2050 mennessä 19 % skenaariossa esitetystä hiilipäästöjen vähennyksestä tulisi CCS:n mittavasta käyttöönotosta, ja se nähdään raportissa kriittisenä tekijänä. Laajamittaisia (oliko nyt yli miljoona tonnia vuodessa) hankkeita pitäisi olla käytössä 100 kpl vuoteen 2020 mennessä. Ja 2050 mennessä näitä pitäisi olla yli 3000. Tällä hetkellä tuotannossa on 0 kpl, ja suunnitteilla reilu 70 hanketta.

Käsitykseni mukaan monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että CCS ei tule laajamittaisesti toteutumaan, johtuen sen kalleudesta sekä hiilen energiatasetta heikentävästä vaikutuksesta. Suomen ainokainen (vai onko niitä muitakin?) projekti taidettiin lopettaa tuossa vähän aikaa sitten kesken…? Oma mielipiteeni tästä teknologiasta on se, että sen hiilen säilöminen tuollaisissa määrissä maan alle on niin heikosti tunnettua hommaa, että se on esim. ydinjätteen varastoimista riskialttiimpaa, ja aiheuttaa epäonnistuessaan globaaleja seurauksia.

Ydinvoima voi olla vaikeuksissa
Japanin viimeaikaisten tapahtumien myötä IEA on syystäkin huolissaan siitä, että ydinvoiman kapasiteetti ei tule lisääntymään skenaarion edellyttämällä tavalla. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa tavoitteisiin pääsyä. Tällä hetkellä maailmalla on rakenteilla 66 reaktoria, 15 maassa (kapasiteetti n. 60 GW). Näistä 27 on Kiinassa ja 11 Venäjällä. Kiinalla on suunnitelmissa aloittaa yli 30 uuden reaktorin rakennus lähivuosina, joista merkittävä osa perustuu kehittyneempään AP-1000 -malliin, kun nykyiset perustuvat CPR-1000 malliin (joku tietoisempi voi sitten avata noita kommenteissa enempi, jos intoa riittää). Lähivuosina eläkkeelle on siirtymässä muutama reaktori, joten kasvusuunnassa ollaan. Vauhti on silti liian hidasta, varsinkin jos nyt suunnitteilla olevia reaktoreita aletaan laittaa jäihin ja uusia ei aleta suunnittelemaan.

Tuuli ja Aurinko
Tuuli ja aurinkoenergian käyttöönotto on raportin mukaan kasvanut tavoitetta nopeammin. Tämä onkin harvoja selkeästi positiivisia uutisia joita raportista löysin. Nyt kyseisten uusiutuvien tulee jatkaa huimaa kasvuaan. Vuoden 2000 kapasiteetista, joka oli 17 GW, on kapasiteettia saatu 2010 mennessä kasvatettua yli kymmenkertaiseen, noin 194 GW:n kapasiteettiin. Pelkästään 2010 käyttöön otettiin melkein 36 GW tuulivoimakapasiteettia.

Toisaalta, lantin kääntöpuolella on energiankulutuksen vielä nopeampi kasvu. Kun vuonna 1990 19,5 % maailman energiasta tuotettiin uusiutuvilla, oli osuus vuonna 2008 laskenut 18,5 % energiantuotannosta. Tämä lasku on johtunut pääosin uusiutuvien päälähteen, eli vesivoiman, hitaasta kasvusta. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien tuotannon pitää raportin mukaan tuplaantua tämän hetken tuotannosta, jotta ollaan tämän osilta kurssissa vuoden 2050 päästövähennyksiin. Tuulelta ja aurinkosähköltä tämä kehitys tulee vaatimaan 17 % ja 22 % vuosittaisia kasvulukuja myös seuraavan vuosikymmenen.

Biomassa
Miten tämän nyt sanoisi? Biomassalla tehtyä sähköä tuotettiin CEM -maissa (Clean Energy Ministerial) vuonna 2009 yhteensä noin 200 Twh. Onko mulla jokin kalibraatio väärin vai miksi tuo kuulostaa jotenkin pieneltä? Eikös se ole reilu parikertaisesti Suomen vuosittainen sähkönkulutus? Noissa maissa on kuitenkin mukana esim. USA, Brasilia, Saksa, Japani ja iso joukko muita pienempiä valtioita. Raportissa valaistaankin tilannetta, että vaikka se onkin ainoa uusiutuva, josta voidaan tehdä sekä lämpöä, sähköä että polttonesteitä, niin teollisen tuotannon osuus on vain 20 % koko biomassan käytöstä. Valtaosa käytetään ruoanlaittoon ja lämmitykseen kotitalous-tasolla kehittyvissä maissa. Biomassan tukemista tehdäänkin eniten tukemalla sitä hyödyntäviä pien-investointeja kotitalouksiin. (Itsekin hain juuri tällaista ARA-tukea, siitä projektista lisää joskus myöhemmin)

Biopolttoaineet
Näiden järkevyydestähän on väännetty kättä jo muutenkin, kun porukalle alkaa tulla nälkä kaiken sen etanolinvalmistuksen jälkeen, tai vastaavasti ilmakehän hiilitase heikkenee kun hiilivarastoina toimivat alueet raivataan vaikkapa palmuöljyn tuotannolle. Mutta sitten itse pihviin, eli kapasiteettiin. Kasvu on (yllä olevan taulukon mukaan) ollut huimat 18 % vuodessa viime vuosikymmenenä. 16 miljardin litran vuosituotanto on saatu nostettua 100 miljardiin litraan kymmenessä vuodessa. Jos tuota vertaa öljynkulutukseen, niin tuo 100 miljardia litraa vuodessa on 1,72 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Öljyä (kaikki nestemäiset) kulutetaan tällä hetkellä 85 – 90 miljoonaa tynnyriä päivässä. Tuo 100 miljardia litraa vastaa noin 2,7 % maailman tieliikenteen polttoainekäytöstä. Ja sitten itse herkkupala: Mikäli skenaarion mukaisiin päästövähennyksiin halutaan päästä, tulee biopolttoaineiden tuotanto yli kymmenkertaistaa 2050 mennessä.

Siis jos nyt jo jengillä on nälkä kun ruoan hinta karkaa käsistä muun muassa biopolttoaineiden tuotannon takia, niin kuinka laihaa (ja vihaista) porukkaa alkaa kävellä vastaan, kun nykyinen tuotanto yli kymmenkertaistetaan? Vaikka mukaan tulee tietysti uuden sukupolven laitokset, joilla polttoaineita valmistetaan syötäväksi kelpaamattomasta biomassasta, levistä ja ties mistä, ainakin toivottavasti, niin hieman silti huimaa. Alla käppyrä aiheesta.

Ja itselleni vienon hymyntapaisen irvistyksen huulille toi maininta, että tuolloin, vuonna 2050, biopolttoaineiden osuus koko liikennepolttoaineista on 27 %. IEA elää edelleen planeetalla, joka vain jatkaa antamistaan, huolimatta siitä että esim. nyt arvioitu raakaöljy on tuolloin aika lailla käytetty, ja/tai tuotantovauhti supistunut murto-osaan nykyisestä. Voi siis olla, että 27 % tavoite onkin helppo saavuttaa, koska koko käytössä olevan liikennepolttoaineen määrä on paljon nykyistä pienempi. Ja nyt pitää sitten huomioida myös se, että näiden tököttien valmistaminen vie energiaa, ja että niiden nettoenergia on tähän mennessä ollut, Brasilian sokeriruokoa lukuun ottamatta, todella alhainen.

(Sähkö)ajoneuvot
Ja viimeisimpänä vielä katsaus tulevaisuuden henkilöautoihin. IEA on piilottanut päänsä tämänkin asian kanssa sinne missä aurinko ei paista, sillä alla olevan käppyrän mukaan polttomoottori-ajoneuvoja myydään Baseline-skenaarion mukaan 140 miljoonaa vuodessa vielä vuonna 2050. *Huokaus*.

Ei myydä. Ei ilman jumalallista (tai muun älyllisen, maan ulkopuolisen elämän) väliintuloa, sillä tähän ei ihan pienet ihmeet riitä. Ja tuo seikka näissä skenaarioissa eniten ottaa päähän; jos ne eivät perustu minkään todellisen ja todennäköisen tilanteen raameihin, niin se vie maton alta koko skenaariolta. Käytämme siis valtavasti aikaa ja aivokapasiteettia siihen, että pohdimme tällaisia skenaarioita, joiden ainoa tehtävä tuntuu olevan uskotella ihmisille että kaikkea on rajattomasti, myös jatkossa.

Alla olevasta kuvasta voi kuitenkin fiilistellä, mitä voisi tapahtua jos todellisuus muuttuisi joksikin muuksi kuin mitä se on.

Jos jotain jäi kaivertamaan, niin antaa tulla kysymyksiä kommenttipalstalle, tai sitten tuon 71 sivuisen raportin voi tietysti lukaista itse ja korjailla jos olen mennyt sanomisissani metsään. 😉