Vaalit 2011 – Ehdokasvalinnan sietämätön keveys
Eduskuntavaalit saapuvat kaikenhuipullekin. Jos kirjoittelee tällaisista teemoista mitä täällä toisinaan pyörittelen, ei vaalejakaan voi päästää livahtamaan ohi. Tulevaisuutemme on paljolti nyt valittavien edustajien varassa, sillä nyt alkaa olla viimeiset hetket tehdä mitään muuta kuin hätäisiä paniikkiratkaisuja sitten kun paska on jo housussa.
Vain huonoja ehdokkaita?
Miten löytää itselleen sopiva ehdokas? Tuurilla, kenties. Mainoksista joku kiva lärvi varmasti toimii monelle myös. Myös vanhaa tuttua voi äänestää jos meininki on miellyttänyt. Monet tykkäävät myös äänestää ”voittajaa” eli sellaista joka todennäköisesti menee läpi (eli on ollut paljon mediassa). Totta kai oman ehdokkaan läpimeno on tärkeä asia, mutta ei varmaan ainoa tärkeä peruste valinnalle?
Tai sitten joku suosittelee tutustumaan johonkin kiinnostavaan tyyppiin, eli löytäminen tapahtuu puskaradiolla. Se on juuri se, mitä aion nyt tehdä. En ole ehdokkaani vankkumaton, sokea kannattaja tai suurin fani. Mutta hän on kanssani eri mieltä asioista riittävän harvoin ja pidin hänen suorasanaisuudestaan ja anteeksipyytelemättömyydestään, joita yritän pitää myös tämän blogin keskeisinä pilareina. Minulle jäi myös tunne, että hän on valmis muokkaamaan mielipiteitään uusien faktojen valossa, ken tietää. Jotkut raakkuvat tähän tietysti että takinkääntäjä, minä sanon että se on fiksun ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia.
Romahduspuolueen ehdokkaita?
Käytin tuossa pari iltaa vaalikoneita ja ehdokkaiden sivuja ja mielipiteitä silmäillen ja etsien sopivia, potentiaalisia ehdokkaita, joita tällainen Romahdus-puolueen kannattaja voisi äänestää, kun itse romahduspuoluetta ei ole vielä saatu rekisteriin (eikä tietääkseni ole edes yritetty).
Olen monissa vaaleissa äänestänyt vihreää ehdokasta, sillä heillä on aiemmin sekä puolueen että jonkun ehdokkaan mielipiteet natsanneet omieni kanssa riittävän hyvin. Oma mielipiteeni, Fukushimasta huolimatta, koskien energian tuotantoa on viime aikoina kääntynyt kuitenkin ydinvoiman vastaisesta hiilivoima-vastaiseksi. Valitettavasti tai ei, hiilivoiman vastustaminen tarkoittaa tänä päivänä tuulivoimamyönteisyyden lisäksi myös ydinvoimamyönteisyyttä. Julkaisin asiasta viime viikolla leikkimielisen testin.
Objektiivisten faktojen penkominen kaiken pelottelun, hysterian, epätietoisuuden, propagandan ja omien ja firmojen tarkoitusperien lobbaamisen alta on ollut työlästä, ja se jatkuu yhä. Varaan oikeuden vaihtaa mielipidettäni mikäli uusia faktoja ilmaantuu. Tällä hetkellä olen kuitenkin ydinvoimamyönteinen, koska olen ehdottoman hiilivoima-kielteinen. En tosin oikein pidä esim. siitä, että ydinvoimaa rakentavat maksimaalista voittoa tavoittelevat suuret energiayhtiöt, mutta se ei ole suoranaisesti ydinvoiman vika, vaan vapaan kapitalistisen markkinatalouden. Tästä lisää ehkä joskus myöhemmin.
Vihreät ja ydinkynnyskysymys
Niinpä Vihreät, aika ydinvastaisena joukkona, menettivät etuoikeutetun asemansa sinä perusjoukkona, josta ehdokkaani valitsen. Vihreät myös ampuivat jalkaansa kohdallani tekemällä ydinvoimasta kynnyskysymyksen hallitusyhteistyöhön. Se voi osoittautua äänimäärän kannalta tietysti fiksuksi vedoksi, mutta minun kohdallani vaikutus oli päinvastainen, sillä vastustan ilmastonmuutosta enemmän kuin ydinvoimaa, ja olinkin lausunnon jälkeen todella turhautunut. Yritin toki etsiä vihreistä soveltuvaa ydinvoima-myönteistä ehdokasta, mutta se ei ole helppoa, kun monen muunkin asian pitäisi toimia.
Prosessista oli siis odotettavissa hankala ja työläs. Kuulun kuitenkin ihmisiin, joiden mielestä ei ole sama ketä äänestää, vaan idealistisesti uskon että ääneni vaikuttaa kokonaisuuteen juuri sen verran, kuin yksi ääni vaikuttaa, kenties jopa enemmän. Aion nimittäin seurata ehdokkaani toimia, mikä hän pääsee läpi, olla yhteydessä, kysyä hänen kantojaan asioihin, pyytää häntä tilaamaan blogini jne. 🙂
Tälle tulevalle seurannalle annan painoarvoa esittelemällä hänet myös blogissani. Jos oma ehdokkaasi on vielä löytymättä, luo ihmeessä silmäys miehen teemoihin, mielipiteisiin ja asenteeseen. Ja tee sitten oma tuomiosi.
Vihdoin ja viimein asiaan
Ehdokkaan nimi on Iisakki Kiemunki, numero 27, Hämeen vaalipiiri, SDP. Kotisivut.
Ohessa muutama täky, mihin tartuin ja joiden johdosta lähestyin häntä myös sähköpostitse.
TÄKY 1
EI! Hymistelylle ja tosiasioiden kaunistelulle.
Puolueet ja johtavat poliitikot eivät suostu puhumaan leikkauslistoista ennen vaaleja, koska kaikki luulevat, että se johtaa vaalitappioon. He ovat väärässä. Fiksut suomalaiset kyllä ymmärtävät, että mielettömälle velanotolle täytyy laittaa stoppi ja jossain vaiheessa velat täytyy myös maksaa. Sellaista talouskasvua ei olekaan, ettei verotusta jouduttaisi kiristämään ja samalla myös leikkaamaan menoista. Jokainen puolue tietää pomminvarmasti, että leikkauslistat ovat pöydällä hallitusneuvotteluissa. Uskon, että rehellisyydestä ja rohkeudesta äänestäjät palkitsevat. Se, joka kertoo uskottavan suunnitelman, mistä aikoo kerätä rahaa tai säästää, pärjää.
Täkynä rehellisyys, realismi ja suoruus. Minua iljettää poliitikkojen ammattitauti, eli totuuden kiertely, peittely, savu, peilit ja retoriikka, vaikka tavallaan olen sitä aikaisemmassa kirjoituksessani jopa ehdokkailta pyytänyt. Sellaista talouskasvua ei tosiaan olekaan, etteikö leikkauksia olisi tehtävä ja veroja olisi kiristettävä. Aion palkita Iisakin hänen (ehkä jonkun mielestä naiivista) uskomuksestaan siihen, että äänestäjät arvostavat rehellisyyttä ja rohkeutta.
TÄKY 2
Tuulivoima
Tosi fantsu juttu, mutta ei ikinä riitä yksin tyydyttämään kansakunnan pohjatonta energiajanoa.
Niinpä. Tuulivoimaa ja muita uusiutuvia tarvitaan, ja niiden valmistumista odotellessa tarvitsemme myös ydinvoimaa, jotta voimme korvata hiilivoiman mahdollisimman äkkiä ja pyrkiä turvaamaan kohtalaisen hintaisen ja tasalaatuisen sähkönsaannin suomalaisille ja suomalaiselle valmistukselle. Sitä ihan todella tarvitaan, mieluummin käyttökunnossa, silloin kun öljyä aletaan hivuttaa pois energia-lähde valikoimasta meistä riippumattomista syistä. Eikä siihen tarvita edes pohjatonta energiajanoa.
TÄKY 3
Ydinvoiman lisärakentaminen
Eduskunta teki hyvän päätöksen myöntäessään uudet luvat. Ensi vaalikaudella on syytä myöntää lupa myös Fortumin Loviisan hankkeelle. Ydinvoima ei ole ihanteellisin energiantuotantotapa, mutta tässä vaiheessa tarkoituksenmukainen. Suomi on kehittänyt myös luotettavan ratkaisun ydinjätteen loppusijoitukselle.
Tosiasioiden myöntäminen, ja käytännöllinen ja kiihkoton suhtautuminen ydinvoimaan on tänä päivänä riittävän harvinaista. Arvostan.
Täky 4
Mieltä lämmitti myös Iisakin kanta Ilmastolakiin, ja hänen realistiset perustelunsa kannalleen.
Entäs ne erimielisyydet?
Iisakin sivujen mielipide-automaatista löytyi myös itseäni huolettanut kohta:
Hiilivoiman lisärakentaminen
Olen ollut ehdottomasti vastaan, mutta kääntämässä kelkkaani luettuani uuden teknologian lähes päästöttömistä voimaloista. Joka tapauksessa niistä vanhoista täytyisi ensin päästä eroon.
Kysyttyäni asiasta häneltä tarkemmin, kävi ilmi että kyseessä oli jonkin tiedejulkaisun artikkeli uusista hiilivoimaloista, johon varovainen optimismi perustui. Esim. CCS (Carbon Capture & Storage) voisi olla ihan toimiva juttu, jos sitä joku käyttäisi ja siitä riemusta maksaisi, ja jos sen ”jätteen” loppusijoittaminen ei olisi vähintään yhtä hankalaa ja vaarallista kuin ydinjätteen (no tuo on ihan oma vertaukseni, saat olla eri mieltä). Jätteen käsittämättömän määrän huomioon ottaen en ole kovin toiveikas, ja pelkään sitä itse tällä hetkellä enemmän kuin ydinjätteen loppusijoittamista.
Onkos sinusta tullut pesunkestävä Demari? (tai Kokkari, tai Persu, tai Viiherpiipertäjä, tai Maalaisjuntti)
Puolisoni tokaisi äsken, että onkos minusta tullut nyt sitten pesunkestävä Demari, kun tällä tavoin julkisesti äänestän SDP:n ehdokasta. Vastaus on ei. Olen edelleen Romahduspuolueen vakaa kannattaja. On totta, että ehdokkaani puolue on SDP. Alkuhämmennyksen jälkeen se jäi kuitenkin häiritsemään yllättävän vähän, kun rupesin miettimään esim. Kokoomuksen teemoja:
- Yksityistetään Kaikki! Eli myydään reaaliomaisuus rikkaiden omistamille pankeille ja firmoille (voi olla sattumaa että rikkaat ja pankkiirit kannattavat Kokoomusta).
- Työtä Kaikille! (Viime vaaleissahan työtä kaikille oli kokoomuksen vaaliteema. He eivät muistaneet mainita, että se tarkoittaa monen kohdalla siis matalapalkkatöitä ja kenties bonuksena jopa kahta työtä, jotta toimeentulo irtoaa)
- Työnteosta kannattavaa! Voi hyvinkin tarkoittaa, että kun tehdään työttömänä olemisesta riittävän sietämätöntä, muuttuu mikä tahansa matalapalkkainen, lyhyisiin sopimuksiin perustuva osa-aikatyö kannattavaksi. Voi olla yhteiskunnan kassan kannalta ihan fiksuakin jollain aikajänteellä, mutta yksilöiden kannalta aika karmeaa.
En ole suuren suuri SDP:n kannattaja, mutta en vastusta heitä puolueena sen enempää kuin muitakaan, joten se siitä. Jos haluaisin sellaisen puolueen, joka on itselleni täysin sopiva, se pitäisi perustaa itse (ja just nyt siihen ei ole aikaa :).
- Kokoomuksellakin on toki puolensa, ja Jyrki on ihan fiksun oloinen kaveri, vaikka emme monista asioista samaa mieltä olekaan. Eniten heissä häiritsee hienot vaaliteemat, joiden toteutustavoista ei useinkaan kerrota. Itse asiassa olen odotellut SDP:n ja Vasemmiston tuovan näitä epäkohtia esiin hieman enemmän. Nyt on lähinnä ihmetelty Kokoomuksen kykyä ottaa demareiden vaaliteemat ja iskulauseet omakseen, katsomatta mitä niiden alta löytyy.
- Maalaisena voisin tietysti äänestää myös Keskustaa, joka myös ajaa monia elämääni vaikuttavia asioita, mutta vaalikone ei löytänyt montaakaan ehdokasta top10-listalle. Mutta esim. Pekkarinen on, turvesähläilyistään huolimatta, tehnyt mielestäni ihan kelpo duunia ja esittänyt hyviä näkemyksiä esim osittain valtio-omisteisesta kaivosyhtiöstä.
- PS pelasi itsensä puolueena ulos haluamalla Suomen pois ilmastotalkoista ja muutamalla muulla näkemyksellään, vaikka senkin puolueen sisään mahtuu varmasti montaa mielipidettä.
- Piraateilla on oma lämmin paikkansa sydämessäni, mutta tällä kertaa sopivat ehdokkaat olivat harvassa. Niitäkin tuli kyllä silmäiltyä.
- Vasemmisto on, noh, itselleni hieman liian vasemmalla, ja he ovat myös peruuttamassa Suomesta kaiken mahdollisen ydinvoimaan liittyvän, joten heitä ei kiinnosta sähkön käyttö, tai ilmastonmuutoksen hillitseminen… Vaikka kannatan silti heidänkin yhden luukun perustulo-ehdotusta periaatteen tasolla (se kuuluu myös Romahduspuolueen ohjelmaan).
Lopuksi
Mikäli sinulla on tiedossa (tai olet itse) sopivia Romahdus-puolueen ehdokkaita, linkitä ihmeessä kommentteihin lyhyen perustelun kera. Iisakille voit myös esittää kysymyksiä kommenteissa tai henkilökohtaisesti meilillä info@iisakkikiemunki.net. Samassaveneessä-sivuston Aki on tietysti yksi hyvinkin potentiaalinen Romahdus-puolueen ehdokas omassa vaalipiirissään, ja esimerkiksi tässä on esitelty esimerkiksi Akin varsin antoisa energia-ohjelma, joka ainkin minun sydäntäni monilta osin lämmittää.
Kommentti ensinnä täkyyn 2: Uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen loppuu, jos ydinvoimalle annetaan avoin valtakirja. Tämä johtuu siitä, että uusien energiatuotantomuotojen kehittäminen vaatii rahaa, jota ei voida vielä kehitysvaiheessa nyhtää asiakkailta, koska niitä ei ole, vaan se on hankittava suuren riskin ja pitkän aikavälin kehitysinvestointeina tai julkisina tukina. Ydinvoima sen sijaan on jo toimivaksi kehitetty, joten sitä voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä investointejakaan tarvitse tehdä niinkään kehittämiseen kuin kaupallistamiseen ja jo toimivaksi tiedettyyn tuotantoon.
Sama koskee muuten öljysyöppöä liikennettä. Koko viime vuosisata on keskitytty sen kehittämiseen huippuunsa (autot, tiestö, öljyn logistiikka…). Jos sama aika ja investointi olisi pistetty sähköautojen tai vähäenergisen raideliikenteen kehittämiseen, missä olisimmekaan nyt.
Toinen kommentti sitten näihin puolueisiin: Jos nyt en väärin muista, niin PS on puolueista ainoa, jossa edustajan kanta on tärkeämpi kuin ryhmäkuri. Kaikkissa muissa puolueissahan yhden edustajan kanta alistetaan ryhmäkuriin. Molemmissa lienee omat hyvät ja huonot puolensa.
Ltiilika, kiitos kommentista.
Uusiutuvaa energiaa tuetaan syöttötariffeilla (suomessa risupaketti), ja näin soisin myös jatkossa. Olen sanut käsityksen, että nykyinen tariffi ei vielä riitä merituulivoiman rakentamiseen, tiedä häntä. Monet ympäristö-väen edustajat taas parjaavat, että ydinvoimaa ei pystytä rakentamaan markkinaehdoin, joten ota tästä nyt selvää 🙂
Fossiilisia tuetaan tuoreen IEA:n raportin mukaan yli 5 kertaisella summalla uusiutuviin nähden (tästä julkaisen pienen tietoiskun huomenna blogissa). Eli ehdotan että poistamme fossiilisten tuet, ja laitamme ne esim uusiutuviin, ja rakennamme myös ydinvoimaa (oma mielipiteeni yksinkertaistettuna on, että kaikki energia tullaan tarvitsemaan, kun öljy häipyy kuvasta, ja sitä on sitten siinä vaiheessa enää myöhäistä alkaa rakentamaan).
Ryhmäkurista, itseäni se kuristaisi, mutta tosiaan, demokratia kai toimii siellä puolueen sisälläkin. Sillä on puolensa, ja puolensa, niinkuin sanoit.
”Ydinvoima sen sijaan on jo toimivaksi kehitetty, joten sitä voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä investointejakaan tarvitse tehdä niinkään kehittämiseen kuin kaupallistamiseen ja jo toimivaksi tiedettyyn tuotantoon.”
Tämänhän pitäisi nimenomaan olla argumentti ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Tarvitsemme päästötöntä energiaa mieluummin eilen, ja jos sen toimivuus jo tiedetään, niin piruako tässä odottelemaan.
En tiedä huomaatko argumentistasi itse, mutta mielestäni sanot asian niin, että meillä on toimiva vaihtoehto, ja sitten meillä on vaihtoehto, jonka toteutumisesta ei ole tietoa (suuri osa kehitysprojekteista epäonnistuu), mutta silti panokset pitäisi pistää epävarmalle vaihtoehdolle.
Kuten Kaikenhuippu tuossa totesi, ydinvoimaa vastustetaan yhtä aikaa sillä, että se on liian halpaa, ja että se on liian kallista. Hassua, mutta ilmeisesti elämä on.
(Sanottakoon, että kannatan kaiken hiilettömän energian mahdollisimman nopeaa rakentamista, pitkälti samoista syistä kuin Kaikenhuippu.)
Heh, vai romahduspuolue – itse sanoisin, että realismipuolue (^_^) mutta eipä senkään ”markkinointi” ole niitä helpoimpia. Mikä tuossa energiaohjelmassani oli vaikiaa/ vastenmielistä?
Romahdus tai Realismi, minulle ne on tällä hetkellä aika pitkälti sama asia. Romahdus kun voidaan määritellä (Tainter muistaakseni määrittelee sen juuri näin) että yhteiskunnan monimutkaisuus vähenee, ei välttämättäå nopeasti, eikä välttämättä edes hallitsemattomasti.
Ja siis mähän nimenomaan tykkäsin sun energiaohjelmasta.
CCS:stä puhuttaessa tulee muistaa, että voimalan tarkoitus on sähköntuotanto, ja sähköä syntyy myös silloin kun se CCS-vipu väännetään off-asentoon.
Eli vaikka mahdollisuus hiilen talteenottoon rakennetaan, mikään ei takaa että sitä tullaan käyttämään ainakaan taloudellisesti vaikeampina aikoina.