Skip to content

Viikon vinkki 11 – Pidä käteistä

maaliskuu 21, 2011

Nykyään on paljon ihmisiä, jotka pitävät mukanaan ainoastaan pankki/luottokorttia. Lisäksi edes kotona ei ole yhtään käteistä rahaa. Ja miksi olisi, sillä eihän sille ole ollut mitään tarvetta.

Tuoreessa artikkelissa Taloussanomat tuo esille muutamia kiusallisia tekijöitä nykyihmisen sokeasta ja täydellisestä luottamuksesta siihen että yhteiskunnassa kaikki toimii, koko ajan ja lähes täydellisesti. Jutun lopussa on lista asioista, joita kannattaisi pitää kotona hieman varastossa. Niistä muutamia on viikon vinkeissä jo käsiteltykin, kuten säilyvää ruokaa ja juomaa, ja ylipäätään täydellisen yhteiskunnan napanuorassa roikkumisen vähentämistä.

Myös käteistä rahaa on hyvä olla kotona jonkinverran. Alla muutama syy, miksi:

  • Vähänkään laajemmassa tai pidemmässä sähkökatkossa nettipankkipalvelut, ottoautomaatit ja kauppojen järjestelmät lakkaavat toimimasta. Munia on hyvä olla siis useammassa korissa.
  • Mikäli kriisinpoikanen iskee, iso joukko ihmisiä rientää tyhjentämään automaatit käteisestä, ja kaupat elintarvikkeista samanaikaisesti. Automaatit tyhjenevät yllättävän nopeasti, ja otto-jonossa vietetyllä ajalla voisi tehdä jotain muutakin järkevää.
  • Jos jonkinlaista paikallistaloutta on, se toimii yleensä käteisellä. Varsinkin jos et ole tutustunut naapureihin, voi luotolla ostaminen olla haastavaa.
  • Finanssikriisissä, joita on euroopassakin tässä nähty, pankkien edessä on jonot pidentyneet satoihin metreihin, kun ihmiset ovat jonottaneet tyhjentämään tilejään. Eikä aikaakaan, kun pankki on sitten ollut pakotettu laittamaan konttorit kiinni, ja asiakkaat ovat joutuneet nuolemaan näppejään.
  • Pieni käteisvaranto voi myös auttaa akuutin kassakriisin yli, kun tililtä joskus loppuu raha. Se toimii siis myös pienenä puskurirahastona tarpeen tullen, jos astianpesukone tms rikkoontuu, ja sinulla ei muuten ole vararahastoa. (Vararahaston luomisesta lisää esim Saiturin säästövinkeissä)

Paljonko?
Tämä on tietysti henkilökohtainen asiasi. Selvää on se, että lasten säästölipas, joka on täynnä 20 sentin kolikoita, ei riitä. Mutta se, että onko käteisrahastossasi satanen, muutama satanen, tonttu tai kenties parikin, on oikeastaan siitä kiinni, minkä pituiseen kriisiin haluat olla varautunut, tai miten paljon sinulla muuten on tarvetta käteiselle. Jos haluat samalla pienen puskurirahaston muualle kuin tilillesi, ei tuhat euroa varmasti ole liikaa. Jos haluat vain pitää vähän rahaa sähkökatkon tms. varalle, riittää vähempikin.

Itse asun maalla, jossa on paikallistaloudessa tarjolla elintarvikkeita suoraan tuottajilta, polttopuita, sahatavaraa, kaivinkone/traktori tms palveluita, jotka voi/pitää usein maksaa käteisellä. Niinpä meillä on yleensä hieman käteistä varalla.

****************

ps. Olen kyllä lukenut astetta kovemmista kriisiin varautujista, jotka ostavat kultaa ja hopeaa odotellessaan finanssijärjestelmän täydellistä luhistumista. Itse en kuitenkaan tuolle linjalle ole lähtenyt.

Mainokset

From → Viikon vinkki

7 kommenttia
  1. Heini permalink

    Pakko tunnustaa, että mä oon just niitä ihmisiä, joilla ei ole oikeastaan koskaan käteistä. Onneks puolisko ja poikanen keräävät hiluja purkkeihin ja poikasella onkin melkein aina satasen verran varantoa kotona.

    Kunhan päästään muuttamaan, aion panostaa omavaraisuuteen. Pihaa on sen verran, että isompikin kasvimaa mahtuu mainiosti tontille omena- ja luumupuiden seuraksi.
    Olen opetellut taas leipomaankin. Toisella noista ei-biologisista-lapsista on keliakia ja voi lapsen riemua kun sai tuoretta, gluteenitonta leipää.

    Ylipäätään meillä alkaa olla hyvin pitkälle sellainen itse-meininki. Remonttitarvikkeita ostetaan mahdollisimman paljon tutuilta ylijääneitä, valmisruokia ei osteta, huonekaluja (lähinnä hyllyjä+kaappeja) suunnitellaan ja tehdään itse. Täytyy olla tyytyväinen, että taitoa tehdä itse löytyy ruuasta remontointiin.
    Lainaa ei otettu remonttia varten yhtään vaan hartiapankilla ja vanhoilla säästöillä mennään.

    Vähän mennään aiheen vierestä, mutta periaate on siellä päin: riippumattomuus ja omavaraisuus. Säästäväisyys (ja asuntovelallisen onkin pakko ajatella sitä koko ajan 😀 ).

  2. Heini, hienoa! Onnea kasvimaan laittoon, ei kannata heti turhaantua jos ei lähde kaikki kasvamaan, se vaatii pari vuotta treeniä 🙂

    Tuosta itse tekemisestä, itse olen huomannut, että sitkeällä opettelulla ja pienistä jutuista aloittamisella alkaa taidot hiljalleen karttua tälläiselle pullamössö-eisemitään-osaa-sukupolven nörtillekin.

    Toki, tilanne on aina henkilökohtainen, että mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä itse. Usein se menee niin, että jos on aikaa, niin ei ole rahaa, ja jos on rahaa, niin ei ole aikaa. Joten jos oma tuntiliksa on 100e, kannattaa miettiä, että kannattaisiko johonkin hommaan palkata sittenkin ammattilainen (40-60e/h) joka tekee homman yli puolet nopeammin ja itse voi tehdä omia töitä tai *gasp* pitää vaikka vapaa-aikaa perheen kanssa.

  3. Krisu permalink

    En nyt malta olla kommentoimatta… muutamaan sopivaan hopeaesineeseen tai -koruun investoiminen ei ole yhtään hullumpi ajatus, mutta ihan muusta syystä kuin finanssimielessä…tämä vinkki on peräisin suoraan itänaapurista. 🙂

  4. Joo, noissa arvometalleissahan on se, että ne säilyttää arvonsa vaikka meno muuttuisi muuten aika rajuksikin.

    Ja jos pihamaalla sattuu lojumaan muutaman kuution sopiva säiliö, kannattaa se täyttää dieselillä 😉 Arvo nousee jatkuvasti, ja asiakaskunta on varma, mutta tämä on vinkki pitkän aikavälin sijoittajille 😉

  5. milla permalink

    Kannattaa kuitenkin muistaa että esim Venäjän vallankumouksen tiimellyksessä arvokorut muuttuivat arvottomiksi. Jos jollain Pietarilaisella olikin leipä ei hän ehkä ollut valmis vaihtamaan sitä timantti riipukseen. Riipusta kun ei voinut syödä!

    • Krisu permalink

      Vaan kun _hopea_ säilyttää sen leivän pitempään syötävänä! Varsinaisten hopeayhdisteiden lisäksi myös kiinteä hopea on antibakteerinen ja tätä ominaisuutta venäjällä on käytetty hyväksi ruoan (ja veden)säilyvyyden parantamiseksi.

      Nykyäänhän hopeayhdisteitä käytetään kylmälaitteissa ja urheiluvaatteissakin juuri tuon mikrobeja tuhoavan ominaisuuden ansiosta.

  6. Krisu, enpäs tiennyt. Kiitos tiedosta.

    Milla, totta tuokin, siinä vaiheessa kun joko käymälän saavi on heitetty ropelliin, krumeluurit, ja ylipäätään kaikki mistä ei ole elossapysymisen kannalta suoraa hyötyä, menettävät markkinoita ja siten arvoaan.

    Hyvä vasara ja kasa nauloja, tai pullollinen lamppuöljyä, voi hyvinkin kelvata vaihtoon melkein tilanteessa kuin tilanteessa, mutta ennen sitä on ollut todennäköisesti myös vaihe jossa käteinen, korut ja muu konkreettinen valuutta on vielä ollut käypää vaihdon välinettä. En vaihtaisi vasaraani ja naulojani arvokoruihin ihan vähin perustein, jos yhteiskunnan juna olisi juuri tuupannut itsensä kallioleikkaukseen täyttä vauhtia.

    Ai niin, standardi-koon ammukset ovat käypää valuuttaa kriisissä kuin kriisissä (mutkasta puhumattakaan) 😉 Niitäkään en ole (vielä) tosin alkanut hamstraamaan…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: