Viikon vinkki 6 – 6 tapaa pienentää ravintosi ilmasto/energiajalanjälkeä
Ihmiset tapaavat kauhistella kaukaa tuodun ruoan ekologisuutta. Totuus kuitenkin on, että etäisyys pellolta haarukkaan ei vaikuta kovinkaan merkittävästi siihen, miten paljon energiaa on kulunut ja päästöjä tullut ruoan saamiseksi suuhusi. Alla on kuusi seikkaa joilla ihan oikeasti ™ pääset vaikuttamaan syömäsi ravinnon ekologisuuteen ja päästöihin. Viisi ensimmäistä on Post Carbon Instituutin facebook-sivuilta vapaasti suomennettuja, ja kuudennen lisäsin itse pohjautuen muihin lähteisiin.
- Valitse tuoreita, ”kokonaisia” ruokia prosessoitujen einesten asemesta
- Käytä pientä ja/tai energiatehokasta jääkaappia ja hankkiudu eroon ylimääräisistä jääkaapeista.
- Suosi kasvis- ja viljaperäisiä proteiineja eläintuotteiden sijaan
- Juo (maailman parasta) hanavettä pullotettujen ja prosessoitujen kaupan juomien asemesta.
- Valitse ruokia jotka on kasvatettu kestävästi ja niiden kasvatukseen sopivalla alueella.
- Erittäin merkittävä osa kokonaisenergiasta käytetään ruoan valmistuksessa, eli sinun keittiössäsi. Kiinnitä huomiota siihen, miten ruoan valmistat. Tämä onkin sitten oma matotölkkinsä, joka avataan ehkä joskus myöhemmin. Lyhyesti pari ehdotusta: mikroaaltouuni on parempi kuin uuni tai keittolevy, raaka porkkana(raaste) parempi kuin kypsennetty, käytä hyväksi myös jälkilämpö (mikrossa tätä ei tietty ole).
Alla vielä omat kommenttini muutamaan kohtaan:
- Maku on parempi, ravintosisältö on parempi, tekstuurit on paremmat. Mutta kahden pienen lapsen kanssa tulee sorruttua myös eineksiin ja pakasteisiin, varsinkin talvella, kun on kiirettä.
- Meillä on puolilämmin varastohuone, joka jostain syystä pysyy myös kesällä viileänä. Käytämme tätä huonetta jonkin verran vihannesten, juuresten ja juomien (oluet, mehut) varastoimiseen. Jääkaappi on todennäköisesti yhtä vanha kuin talo (vm 94) joten tuskin kovin energiatehokas. Pitääkin hommata se sähkönkulutusmittari. Mutta tarkoitus on käyttää se elinkaarensa päähän, tai ainakin lähelle sitä.
- Tässä olisi tekemistä, mutta au pairimme muututtua yllättäen vegeksi, on soijan ja kasvissosekeiton määrä ruokavaliossa lisääntynyt. Askelia siis otetaan parempaan suuntaan.
- Teemme omasta kaivosta tulevasta vedestä usein myös sooda-koneella kuplivaa, jos tavallinen hanavesi kyllästyttää (säästö vissyn ostamiseen verrattuna on melkoinen, myös ekologisesti, kun ei tarvitse raahata pulloja).
- Tämä on vaikeaa, sillä toisaalta haluan tukea suomalaista ruoantuotantoa, vaikka se tomaatti olisikin talvella parempi tuoda laivalla sieltä Espanjasta. Niinpä katson myös hintoja ohjenuorana; kun espanjan kurkku on reilusti suomalaista halvempaa, ostan sitä.
- Talvisin lämmitämme leivinuunilla päivittäin koko asuntoa, ja teemme/lämmitämme siellä myös jonkin verran ruokaa. Paljon olisi vielä tehtävää, mutta lapsiperheessä nopeus ja helppous (liian) usein jyräävät.
Kaikenhuipun blogi 
Kohtiin 1., 3. ja 5. liittyen tänään tulee TV1:ltä klo 19 Prisman dokkari ”Ravinto ja geenit”, joka saattaa tarjota motivaatiota kasvisvoittoiselle ruokavaliolle.
Kohta 2. ei ole ihan yksiselitteinen. Monta kertaa viikossa käyt kaupassa ja miten/millä? Kerran viikossa ja kaappi täyteen -tapa vaatii isomman jääkaapin kuin joka päivä ja vähän kerrallaan. Jos jääkaapin yläpuolella on kaappi tai tyhjää tilaa, sinne voisi askarrella kuivurin sienille ja marjoille: lämpöä tulee melkoisesti uusistakin laitteista. Myös jääkaapin sijainti vaikuttaa lämmön määrään, siis jos laite on patterin/lieden/hormin vieressä kuluttaa se enemmän energiaa kuin pohjoisseinällä. Kunnollinen maakellari on aina paikallaan ja itsetehdyille säilykkeille oiva paikka.
Kohta 4. hanaveden voi myös maustaa; meillä menekki on hyvä. Itse tehty urheilujuoma, jossa veden lisäksi hunajaa ja sitruunaa, voittaa tehossa ja terveellisyydessä kaikki kaupan valmisteet.
Hyviä juttuja täällä. Huomauttaisin tosin siitä, että etenkin jääkaapin tai pakastimen energiatehokkuus saattaa kärsiä jopa huomattavasti, jos sen jäähdytysilman virtausta estetään. Hukkalämmön hyödyntäminen on kyllä hyvä idea, kunhan tämän pitää mielessä :).
Ilman muuta kannattaa tietenkin siirtää jääkaappi pois hellan vierestä, jos se vain onnistuu.
Näillä pakkasilla kannattaa tietysti jäädyttää kaikki jäädytettävät asiat ulkona!
Tuosta prosessoinnista ja pakkaamisesta: ylivoimaisesti suurin osa (luokkaa 90-99%) ruoan ympäristöjalanjäljestä tulee sen tuotannosta ja kuljetuksista. Jos hyvä pakkaus vähentää hävikkiä, se ”maksaa” itsensä hyvin nopeasti takaisin.
Totta Krisu turiset. Toisaalta, isot jääkaapit saattavat keskimäärin (?) johtaa siihen että ruokaa menee haaskiin enemmän.En tiedä. Mutta sen takia tuossa oli tuo pieni ja/tai energiatehokas. Eli jos on iso, niin sitten tehokas.
Huikea tuo kuivuri-idea 🙂
Meillä on jääkaappi ja pakastin tyhmästi laitettu aika lailla leivinuunin läheisyyteen, mutta en ole vielä keksinyt miten ne saisi siitä siirrettyäkään ilman että koko keittiö pitäisi laittaa uusiksi. Arkkupakastin meillä taas on tuolla puolikylmässä varastohuoneessa (joka on se meidän ”maakellari”.)
Täytyy koettaa Areenasta kattoa toi prisma, sillä illat menee treeneissä. Tilasin myös adlibriksesta Pollanin kirjan ”Oikean Ruoan Puolesta”. Pokkari taisi olla postikuluineen 7 euroa (tai siis niillä on kampanja että toimitukset ilman postikuluja).
Hyviä vinkkejä, ja etenkin tuossa omassa kommenttiosuudessasi tuot tärkeitä pointteja esille, eritoten tuo lapsiperheessä elämisen mukanaan tuomat rajoitukset (siis, että nopeus ja helppous jyräävät). Tuohan on tietysti asia, joka pätee loppujen lopuksi suurimman osan ihmisistä kulutus- ja käyttöpäätöksissä, ja tulisi juuri siitä syystä pitää mielessä erilaisia elämäntapa- ja muita ohjeita laatiessa, tuotesuunnittelusta puhumattakaan. Nykyisin tuntuu, että monet ekoelämäntavoillaan jeesustelevat eivät ymmärrä, etteivät heidän omat henk. koht. elämänhankaloittamisdownshiftaukset juurikaan paina, koska merkittävä osa ihmisistä ei ole niihin valmiita. Ihmiset haluavat helppoa ja nopeaa. No joo, se siitä avautumisesta 🙂
Tuo kohta 1 hieman itse asiassa arveluttaa, ja menee mahdollisesti hieman ristiin kohta 6:n kanssa. Mikäli pitäisi painottaa mahdollisimman prosessoimattomia tuotteita, eikö silloin kotona käytetyn energian määrä nouse (olettaen, että tämä ruoka sitten prosessoidaan kotona vaikkapa jauhelihaksi tai paistetuksi tofuksi tms.)? Ja näin äkkiseltään luulisin, että massatuotantolaitoksissa prosessointi on (energia)tehokkaampaa kuin kotitalouksissa. Tietysti prosessointia on monenlaista (vaikkapa pakkaaminen), joten osaa siitä tulee tietenkin myös omasta mielestäni välttää. Se, tuleeko kaikkea prosessointia välttää, siihen en osaa näin lonkalta heittää kovinkaan päteviä arvioita 🙂 Hyviä tekstejä kuitenkin blogissasi ylipäätään!
Moi Jukka ja kiitos hyvästä kommentista ja kannustuksesta.
Itsekin huomasin tuon 1. ja 6. kohdan lievän ristiriitaisuuden. En kuitenkaan enää jaksanut sitä alkaa aukomaan, ja päädyin odottelemaan josko joku asiasta minua tökkää 🙂
Prosessointia on aika monenlaista. Itse näkisin että tuossa on tarkoitettu (alkuperäinen 1-5 lista on tuolta PCI:n facebook-sivulta) esim sellaista, jossa tehdään valmiste, joka sitten pakastetaan, kuljetetaan pakastettuna ja sitten taas lämmitetään tai jopa kypsennetään. Tietty myös esim pakkaaminen on oma osansa prosessointia. Varsinaiseen energia-taseeseen ei tietysti vaikuta se, että ravintoaineet prosessoiduissa ruoissa on käsittääkseni aika lailla köyhemmät kuin tuoreissa.
Mutta nuo ristiriidat osoittavat sen, että aika paljon näissä on selviteltävää, ja yllättäviä käänteitä. Krisu toi myös hyviä pointteja akselilla jääkaapin koko ja kaupassa käynnin taajuus. Näiden selvittämiseksi tätä blogiakin kirjoitan, eli yritän houkutella itseäni tietäväisempiä ihmisiä kommentoimaan ja torpedoimaan tarvittaessa omat (väärät) luuloni.