350 ppm – Uusi luku ilmastonmuutoksen historiassa

Tässä artikkelissa luon kevyen katsauksen ilmastonmuutoksen tuoreisiin trendeihin. Missä mennään, mihin mennään ja mitä pitäisi tehdä jotta ei päädytä väärään paikkaan, eli Venukselle.

Mikä ihmeen 350 ppm?
350 on ihmiskunnan tärkein numero. 350 ppm on vakavasti otettavan ilmastotieteen antama viimeisin luku kasvihuonekaasupitoisuuksille ilmakehässä, johon meidän pitää maapallolla pyrkiä, mikäli emme halua katastrofaalisia seuraamuksia ilmasto-oloihin jo seuraavien kymmenien vuosien kuluessa. Se on hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (parts per million, osaa miljoonassa) joka on meille turvallinen.

Entäs tilanne nyt?
Tällä hetkellä ilmakehässä on 388 ppm hiilidioksidia, ja pitoisuus nousee noin kahdella joka vuosi. Niinpä. Olemme jo YLI turvallisen pitkän tähtäimen rajan. Tässä ei enää vitkuttelu tai pieni hienosäätö auta. Pitoisuus on pakko saada 350 ppm tuntumaan muutaman vuosikymmenen aikana. Ihan ensin täytyy tietysti saada pitoisuuden kasvu loppumaan, ja älä luulekaan että juuri sinulla ei olisi mitään keinoja vaikuttaa. Yksi helppo keino aloittaa vaikuttaminen mainitaan artikkelin lopussa.

Eikös sen rajan pitänyt olla 450 tai 550 ppm?
Olihan se. Onneksemme ilmastotieteet ja mittaukset ovat kehittyneet, joten olemme saaneet luvun joka vastaa paremmin todellista kuvaa tilanteesta. Olisihan se ollut aika noloa ”tähdätä” tiukasti 450 ppm:ään, missata se ehkä parilla kymmenellä plussan puolelta, ja sitten huomata että ”oho, metaanijäät sulivat ja tundra puskee metaania sellaista tahtia että se oli sitten siinä, tervetuloa Venukselle”. Tuolloin ei ole enää mitään tehtävissä. Ei mitään. Englanniksi tuota kutsutaan nimellä ”Run-away climate change”.

Joten raja on 350 ppm. Ennen teollista yhteiskuntaa pitoisuus oli 275 ppm.

Mitä pahaa on lämpenemisessä?
Niin, eikös suomessa tulisi sitten paremmat kelit vaikka viljelyyn kun olisi vähän lämpimämpää, ja lämmitykseenkin menisi vähemmän energiaa? Jos asiaa ajattelee business as usual -kannattajan, tai energiafirman lobbarin näkökulmasta, voi aiheesta tosiaan löytää tällaisia puolia. Muutama vuosikymmen sitten jotkut pitivät ihan julkisesti hyvänä ideana, että saadaan pohjoisiakin peltoja enemmän ruoan tuotantoon ja lisää jengiä (kuluttajia) maapallolle kun ilmasto hieman lämpenee. Melko yksisilmäistä meininkiä, sillä päiväntasaajan tienoilla on jo nyt turhan kuuma, ilmastointiin menee valtavasti energiaa ja minkään hyödyllisen kasvattaminen vaikeutuu aavikoitumisen levitessä.

Mitä lämpeneminen tarkoittaa?
Lämpötilan kasvaminen tarkoittaa energian määrän kasvamista ilmakehässä ja valtamerissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi myrskyillä on käytettävissä enemmän energiaa, joten hirmumyrskyjen voi olettaa lisääntyvän ja voimistuvan. Lisäksi ei tarvitse olla Sherlock, että osaa yhdistää Australian vuosia jatkuneen poikkeuksellisen kuivuuden ja sen jälkeisen vedenpaisumuksen tai Brasilian yli 700 ihmishenkeä vaatineen vedenpaisumuksen ilmastonmuutokseen. Hirmumyrsky Katriina voi myös monella olla vielä muistissa, ainakin paikan päällä asuvilla, joista monien koteja ei ole vieläkään uudelleenrakennettu.

Tuollaiset katastrofit muuttuvat poikkeustapauksista uudeksi normaaliksi. Mikä oli ennen vuosisadan poikkeus ilmastossa, muuttuu vuosikymmenen poikkeukseksi, ja vastaavasti vuosikymmenen sää-ilmiöstä voi tulla lähes jokavuotista normaalia.

Ruoan tuotanto
Ei edelleenkään tarvitse olla Sherlock tajutakseen, että epävakaammat sääolot eivät tarjoa parempia oloja yhtään minkään ravinnon kasvattamiseen. Edes Suomessa. Ruoantuotannon kortit jaetaan uudestaan, ja pakassa on paljon aiempaa enemmän Mustia Pekkoja. Lisäksi satojen miljoonien ilmastopakolaisten tarkka-ammunta, käännyttäminen tai vastaanotto rajoilla ei tule olemaan kovin halpaa tai hauskaa hommaa, kun elinolot maailman rannikkokaupungeissa ja lämpimillä seuduilla muuttuvat mahdottomiksi. Jos kaikki jää sulaa, nousee merenpinta 75 metriä. Ja jää sulaa paljon nopeammin kuin laskelmissa on ennakoitu. Laskelmissa kun ei aiemmin huomioitu esimerkiksi sitä, että kun lohkare murtuu mereen, se sulaa paljon nopeammin kuin ollessaan kiinni jäätikössä.

No mitä ihmettä voidaan tehdä? – www.350.org
Kyseinen järjestö, 350.org, on nopeimmin kasvavia kansalaisjärjestöjä maailmassa. Sen tarkoituksena on saada ihmiskunta tietoiseksi tilanteesta ja muuttamaan suuntaa, jotta voimme jatkossa elää edes suunnilleen nykyisenkaltaisella maa-planeetalla. Klikkaa siis linkkiä, ja liity 350-liikkeeseen antamalla sähköpostisi, asuinkaupunkisi ja kotimaasi. Sivusto tiedottaa tempauksista ja muista ajankohtaisista ilmasto-asioista. Meillä ei ole varaa olla tietämättä.

Ihmiskunta on ilmastonmuutoksen ohjaimissa, sillä se ei tällä kertaa riipu auringon säteilyn voimakkuudesta tai pallomme kieppumisesta hieman eritavalla. Hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä on ihmisten tekosia. Me olemme ohjaimissa, mihin haluamme planeetan ohjata?

*****

Lähteinä on käytetty esim. James Hansenin kirjaa ”Storms of my Grandchildren” sekä Bill McKibbenin kirjaa ”Eaarth. Nämä tuoreet kirjat perustuvat viimeisimpään ilmastontutkimukseen.

Ps. Ilmastonmuutosta käsittelevien artikkeleiden seuraavassa jaksossa pohdin öljyn tuotantohuipun ja ilmastonmuutoksen mielenkiintoista suhdetta.