Skip to content

Paska juttu ravinnosta

tammikuu 19, 2011

Mitä tekemistä ruoalla, paskalla ja fossiilisilla polttoaineilla on keskenään? Tässä artikkelissa pureudun hieman nykyiseen ruoan tehotuotantoon maailmalla ja siihen, mitä järkeä on vetää paska wc-pöntöstä alas.

Nykypäivänä, mikäli et vielä tiennyt, ruokaa tehdään öljystä. Toki maaperäkin näyttelee pientä sivuosaa siinä välissä, mutta se on lähinnä hyväksikäytettävän roolissa, eräänlaisena pesusienenä johon eri kemikaalit ja siemenet kylvetään.

Nykyisenkaltainen tehomaatalous lannoitteineen, torjunta-aineineen, kastelulaitteineen, isoine koneineen ja vehkeineen sekä lihan tuotantoineen käyttää niin paljon öljyä ja maakaasua ruoan tuottamiseen, että käytännössä muutamme öljyä ruoaksi. Länsimaissa jokaista syötyä kaloria kohti on kulutettu 10 kaloria energiaa, pääosin fossiilisten polttoaineiden muodossa. Ajattele! Eihän tuossa ole mitään järkeä! Mutta sitä se tehomaatalous on. Öljyn muuttamista ruoaksi. Tähän mennessä öljyä on ollut niin paljon, että maailman ruoan tuotanto on pysynyt suunnilleen kasvussa. Tilanne on muuttumassa.

Noh, täytyyhän lähes 7 miljardia ihmistä jollain ruokkia, vai?
No kyllähän se vähän noin on, kun täältä lämpimästä työhuoneesta maha täynnä asiaa ajattelee. Silti mieleen tulee esimerkiksi ajatus siitä, kuinka järjettömän paljon näemme vaivaa ja kulutamme energiaa siihen, että kun vedämme paskan pöntöstä, niin meidän ei enää ikinä tarvitse sitä nähdä. Se ei silti lakkaa olemasta, vaan menee ties kuinka moneen käsittelylaitokseen ja puhdistukseen jotta se ”lakkaisi olemasta”. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Vaikka paska on tunnetusti oikein hyvä lannoite. Itse asiassa normaaliin luonnon kiertoon kuuluu olennaisena osana se, että paska laitetaan takaisin sinne maaperään. Me ihmiset vain olemme todella vieraantuneita normaalista luonnon kiertokulusta.

Okei, minullakin tekee toisinaan tiukkaa ajatella syöväni ruisleipää, jonka vilja on kasvatettu pellolla, joka on lannoitettu naapurin Penan ulosteella (ei millään pahalla Penaa kohtaan). Mutta onko öklö ajatus yhteiskunnan minuun istuttama? Onko meillä oikeasti varaa siihen? Ja kenties, kun tuo jätös on ensin kompostoitu niin, että se muistuttaa jotain aivan muuta, asenne voi olla toinen?

Lannoiteteollisuuden järjettömyys
Nykyisin paljon käytetyt typpilannoitteet ovat olleet isossa osassa kun ruoan tuotanto per pinta-ala on kasvanut. Typpilannoitteet valmistetaan pääasiassa maakaasusta. Myös tuholais- ja rikkakasvien torjunta-aineet valmistetaan pääosin fossiilisista polttoaineista.

Mutta onko järkeä ensin nähdä kauhea vaiva, kuluttaa valtavasti energiaa ja maksaa isot summat, että saadaan yksi lannoite tuhottua kun paska puhdistetaan, jotta sitten voidaan toisaalla tuhlata järjettömiä määriä energiaa ja raaka-aineita lannoitteiden valmistamiseen ja levittämiseen, jotka vielä rehevöittävät järvet ja itämeret ja mitä näitä nyt on? Ja tämä kaikki sen vuoksi, että nykyihminen ei halua olla paskansa kanssa missään tekemisissä.

Eihän se tietysti hyvältä aina haise, kun maaseudulla kävelee tiettyyn aikaan vuodesta jolloin lehmänpaskat on levitetty pelloille lannoitteeksi. Mutta sitä se elämä on, ei se paska häviä maailmasta mihinkään, vaikka sen wc-pönttöön vetääkin. Se on sitä samaa oli se sitten kiinalaisen tehdasduunarin tai ruotsalaisen prinsessan tuottamaa. Ja sitä voitaisiin, kenties, käyttää jotenkin myös hyödyksi ilman että siitä tehdään ongelmajätettä.

Tehotuotannon vaihtoehto?
Ja palataan vielä ruoan tehotuotantoon kaiken paskanjauhannan jälkeen. Medioissa ja julkaisuissa on ollut liikehdintää ja esitetty lausuntoja, joissa nykyisen tehotuotannon ylivertaisuutta on tutkimustulosten varjossa kyseenalaistettu. Se usein köyhdyttää maaperää, pilaa ympäristöä, rehevöittää vesistöjä, kuluttaa järjettömästi fossiilisia polttoaineita ja tulee tuottajalle kalliiksi. Muistan lukeneeni tutkimuksista joissa perinteisten, luonnonmukaisempien menetelmien avulla on saatu samantasoisia tai jopa parempia satoja hieman pidemmällä aikavälillä. Ilman noita sivuvaikutuksia.

Lihaa, lihaa
Naudanlihan tuotannossa käytetään 40-kertainen määrä proteiineja (rehuna) tuotettuun proteiinimäärään nähden. Samalla tulee valtavat metaanipäästöt, ja metaanihan on ainakin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi tuotantoon käytetään isot alueet laidunmaata, josta osalla voisi tehdä jotain muutakin järkevää. Vaikka ruokkia niitä 7 miljardia ihmistä jollain enemmän kasviperäisellä?

Lihansyöjän puolustuspuheenvuoro
Jos ei tässä yhteydessä käsitellä lihan tehotuotannon eettisiä epäkohtia tai tuotantoeläinten lyhyitä, kurjia mutta hormoni- ja antibioottirikkaita elämiä, niin kana ja porsas ovat huomattavasti energia-taloudellisempia tuottaa kuin nauta. Lisäksi niistä ei juuri tule metaanipäästöjä, ainakaan samassa mittakaavassa. Jos tuotantoeläinten hyvinvointi, ennen teurastusta siis, kalvaa mieltä, kannattaa ostaa luomulihaa. Tai sitten kannattaa syödä enemmän kasviksia.

Mainokset

From → Aiheen vierestä

8 kommenttia
  1. Hyvä juttu.

    Vaihtoehdoista kertovista opuksista ehkäpä hauskin kirja on Michael Pollanin The Omnivore’s Dilemma. Pari huomiota vielä kuitenkin lihansyönnistä ja tuotannosta: ongelmahan on nimenomaan nykyinen tapa tuottaa lihaa, ei niinkään liha itsessään. Esimerkiksi marginaalisilla peltomailla (=suuri osa Suomea) karjankasvatus on etevä ja ympäristötehokas tapa tuottaa ihmisravintoa.

    Tässä yksi kirja ja sen arvostelu, mistä saattaisi saada vähän miettimisen aihetta:

    http://www.permaculture-magazine.co.uk/articles/articles_65.html

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/sep/06/meat-production-veganism-deforestation

    • Kiitos.

      Joo, täytyy tutustua kirjallisuuteen kiitos linkeistä. Suomeksikin löytyy tämä ”Paska Juttu”, josta odottelen edullisempaa pokkariversiota. Budjetti ei repeä ihan joka suuntaan kuitenkaan. 🙂 Humanure Handbookia olen tuossa myös lueskellut, jossa myös ollaan tuolla paska-osastolla enempi.

      Lihasta, joo, nythän lihaa tuotetaan siellä, missä lihantuottaja on joskus homman aloittanut. Joskin nauta-eläimillä on tuo metaani-päästöt -ongelma jokatapauksessa, vaikka muistelen jostain lukeneeni että vähemmän tehotuotetulla ravinnolla ja antibioottilääkityksellä piereskelevät huomattavasti vähemmän. Jokatapauksessa naudanlihan syöntiä ja tuotantoa olisi varmasti varaa laskea JA järkeistää huimasti. Tuotannon muuttaminen parempaan suuntaan voi kuitenkin olla haasteellista ja hidasta, sitä odotellessa koetan vähentää (naudan)lihan syöntiä.

  2. milla permalink

    Olen kanssasi eri mieltä naudan huonoudesta. Kana ja possu kilpailevat osittain ihmisen kanssa samasta ravinnosta. Naudalle riittäisi oikeasti pelkkä heinä toki tuotos jäisi pienemmäksi. Heinää me emme voi syödä ja heinä kasvaa ruokaviljojen viljelyyn kelpaamattomalla alueella. Nauta on oikein mainio eläin jolla ihmisravinnoksi kelpaamattomista aineksista voidana tuottaa ihmiselle kelpaavaa proteiinia ja rasvoja. Jos ihmiskunta ei pitäisi lehmiä, voisi meitä olla nykyistä vähemmän. Melkoinen osa karjasta kun on alueella jolla ihmisten ruoka ei kasva.

  3. Milla,

    Nauta ei sinänsä ole huonoa, ja niinkuin mainitsit, sitä voi tuottaa myös siten, että se ei kilpaile muun ihmisravinnon tuotannon kanssa. Isompi ongelma on tehotuotanto, jossa naudoille mätetään viljaa, antibiotteeja ja kaikenlaista muuta hyödyllistä, niinkuin J.M. tuossa mainitsikin. Tehotuotanto taas johtunee (mutua) pitkälti siitä, että naudanlihaa syödään turhan paljon.

    Täytyy tosin tässä heti tunnustaa, että en tiedä mikä prosentti maailman naudanlihasta tuotetaan tehona ja mikä prosentti saa kirmailla niityillä ruohojen perässä. Ja mikä on tässä välissä. Brasiliassa ilmeisesti myös metsää/viidakkoa raivataan naudoille laidunmaaksi, joten ihan niin kestävää ei sikäläinenkään meininki aina ole.

    Ja sitten naudassa on tuo metaani-päästö, joka ei ihan oikeasti ole merkityksetön ilmastonmuutoksen kannalta. Ja naudoillahan voi tuottaa sitten myös maitoa, joten lihaksi sitä kaikkea ruohoa ei tarvitse muuttaa.

    Myös kana ja possu voivat syödä ihmisiltä jääneitä tähteitä, jolloin ne eivät kilpaile samasta ravinnosta vaan muuttavat jätettä ravinnoksi (isoissa yksiköissä tämän järjestäminen vaatii haastavia logistisia suorituksia). Se, että näin ei nykypäivänä käy, on paljolti tehotuotannosta johtuva ongelma joka taas johtunee kysynnän määrästä ja syvemmältä kaivaessa edullisten fossiilisten polttoaineiden tuomasta alennuksesta lihan hintaan. Jos maksaisimme lihasta, oli se sitten nautaa tai jotain muuta, sen ”oikean” hinnan, voisi lihankäyttömme olla paljon lähempänä kestävää.

    Lihan ”ongelma” on siis tuotannossa, joka taas johtuu pitkälti siitä, että syömme paljon lihaa ja haluamme sen halvalla. Sama juttu on tietysti ”pahojen” öljy-yhtiöiden kanssa jotka raiskaavat ympäristöä ympäriinsä, ihan vaan sen takia, että me haluamme ostaa (halpaa) bensiiniä.

    • milla permalink

      Naudat tuottavat toki haitallista metaania. Ihan koko metaania ei pitäisi laskea ”ylimääräiseksi” metaaniksi.
      Ennen nautoja on tällä pallolla kirmaillut muita metaanin tuottajia. Levitessään Afrikasta muualle maapallolle, ihmiskunta tuhosi (yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa) valtavat määrät megafaunaa.

      Suomessa pitäisi alkaa pian lisäämään suomenlehmien ja muiden maatiaisrotujen eläinten määrää. Korkeisiin jopa 100 000 maitolitran tuotantoon kykenevien rotujen lehmät eivät elä enää vain luonnonravinnolla.

  4. Olen samaa mieltä tuosta jalostettujen hormonihirmujen suosimisen järkevyydestä. Ne vaativat tuekseen valtavan koneiston, jonka ylläpitäminen on se eniten haittaa aiheuttava asia.

    Metaanista taas, tällä hetkellä ilmastonmuutoksen tilanne on se, että kaikki metaani on ylimääräistä, huolimatta siitä mitä on aiemmin luonnostaan ollut. Ja vaikka onkin tietyllä tavalla oikeutettua neuvotella, että jotkut päästöt ovat ”normaaleja”, niin valitettavasti luonto ei tässä asiassa neuvottele. Se, mitä ihmiset neuvottelevat keskenään, ei koske luontoa eikä sen fysiikan lakeja.

    Mikäli haluamme että maapallo pysyy edes suunnilleen ”raiteilla”, tulee kasvihuonekaasupäästöjä vähentää rajusti, ja kaasujen pitoisuutta pienentää nykyisesti yli 390 ppm:stä tuonne 350 ppm:n seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana.

    Tällä hetkellä pitoisuus lisääntyy, joten kurssinmuutoksen tulee olla raju. Ja vaikka yksien lehmien pierut ovat aika ”pieruja saharassa” verrattuna fossiilisten poltosta tuleviin päästöihin, niin esim tehomaatalous, lehmät siinä osaltaan, käyttää noita fossiilisia valtavat määrät. Kaikki, ihan kaikki, päästövähennykset tarvitaan ja kelpaavat.

    Eniwei, tästä on artikkelia myös suunnitteilla, joten ei tästä tämän enempåä tällä kertaa.

  5. Kuin tilauksesta: tässäpä vähän kirjoitusta ja numeroita karjan osuudesta ilmastonmuutoksessa.

    http://bravenewclimate.com/2011/01/17/livestock-and-climate-change-status-update/#more-3667

  6. Kiitos J.M. linkistä. Kunhan perhe toipuu sairasteluputkestaan, niin aion löytää aikaa sen lukaisemiseen. 🙂 Myös tuo Meat: A Benign Extravagance vaikuttaa kiinnostavalta kirjalta, ja Omnivoren dilemmastakin tuli tilattua näyte kindleen. Ah, niin paljon kiinnostavia kirjoja, niin vähän aikaa (ja rahaa). Hmmm… Saisikohan Paskan Jutun paikallisesta kirjastosta, se on sentään suomeksi…!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: