Neljä hevosmiestä

Kasvun loppu -artikkelisarjan perään esittelen neljä tärkeää asiaa, joihin halvan energian loppuminen yhteiskunnallisella tasolla saattaa johtaa. Viihteellisyyden vuoksi ja uuden vuoden kunniaksi asiat on puettu neljän hevosmiehen apokalyptisiin rooliasuihin.

Alkuperäisidea on Michael Greerin mainiosta kirjasta ”The Long Descent – User’s guide to the end of the Industrial Age.” Ideana on kiteyttää öljyhuipun ja yleisen resurssien vähenemisen vaikutuksia yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla helposti ymmärrettävään muotoon. Teatraalisen ilmaisun vuoksi kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä, laittaa 4D-lasit nenälle ja nauttia näytelmästä.

1. Hevosmies, Kuolema – Vähenevä Energian saatavuus
Vuonna 2005 oli raakaöljyn tuotantohuippu, jonka jälkeen on odotettavissa, ja on ollutkin, muutama vuosi tasaisempaa tuotantoa, insinöörien pistäessä parastaan ja imiessään mustaa kultaa yhä nopeammin ja kalliimmalla hinnalla maan kuoresta. Sitten alkaa väistämätön lasku, samalla kun öljyä kuluttava populaatio yhä lisääntyy. Vaikka uusiutuvia energianlähteitä tuleekin kiihtyvää vauhtia käyttöön, ydinvoimaa rakennetaan, ja muita öljynkorvikkeita tuodaan tuotantoon, eivät nämä pysty kuin hieman hidastamaan öljystä saadun energian vähenemistä.

Samaan aikaan muut fossiiliset, maakaasu ja hiili, lähestyvät omia tuotantohuippujaan. Tällöin näidenkin energialähteiden hyödyntäminen käy yhä kalliimmaksi, hitaammaksi ja hankalammaksi. Esimerkiksi hiilen eri laaduissa on huimia eroja, sillä paras laatu sisältää noin puolet vastaavan öljymäärän energiasta, kun taas huonolaatuisin hiili sisältää vain noin 1/6 öljyn energiamäärästä ja loppu on enimmäkseen kaikkea elämälle myrkyllistä. Arvatkaa mitä laatua on tähän asti pääasiassa louhittu ja käytetty?

Ensimmäinen Ratsastaja siis tuo meille energian saatavuuden heikkenemisen ja nousevat hinnat. Kuinka kauan menee, että polttonesteitä aletaan toden teolla säännöstellä, joko epäsuoraan hinnan avulla, tai suoraan jollakin ”bensakuponki”-menetelmällä?

2. Hevosmies, Nälänhätä – Talouden supistuminen
Tiukasti ensimmäisen hevosmiehen kannoilla ratsastaa talousjärjestelmämme siirtyminen pitkäaikaiseen supistumiseen. Nykyaikainen talousjärjestelmämme oli ”järkevä” ainoastaan halvan energian maailmassa. Tuo maailma loppui samalla kun ensimmäinen hevosmies ratsasti areenalle.

Monet halpaan öljyyn nojaavat alat tulevat romahtamaan ja tullaan näkemään valtavia konkurssiaaltoja, työttömyyttä ja niukkuutta. Osa näistä aloista on elämän kannalta turhia, osa välttämättömiä. Nykyisin vielä rikkaissa valtioissa tullaan tulevaisuudessa näkemään valtavasti köyhyyttä, nälänhätää ja pulaa normaaleista kulutustarvikkeista johtuen siitä, että niiden tuotanto on siirtynyt yhä kauempana oleviin maihin.

Toinen Ratsastaja vetää nykyisiltä länsimaiden ”köyhiltä” lopullisesti jalat alta, kampittaa ison osan keskiluokasta ryömimään leipäjonoon ja kylvää pikimustasta satulalaukustaan yhteiskunnallista eripuraa tuloerojen räjähtäessä käsistä.

3. Hevosmies, Rutto – Kansanterveyden romahdus
Muutaman hevosenmitan toisen perässä laukkaa kansanterveyden romahtaminen. Köyhyys lisääntyy ja energiansaanti kallistuu ja vaikeutuu joka sektorilla. Tämä vaikuttaa myös ruoan globaaliin tuotanto- ja kuljetusketjuun tuoden katkoksia ja ajoittaista niukkuutta peruselintarvikkeiden saatavuuteen.

Voimakkaasti energiariippuvainen terveydenhuolto siirtyy harvenevien rikkaiden yksinoikeudeksi. Samalla voimistuva ilmastonmuutos luo uusille ja vanhoille trooppisille sairauksille uutta jalansijaa, huonontuneen ravitsemustason heikentäessä väestön vastustuskykyä. Kroonisista sairauksista kuten Diabeteksesta tulee monille kuolemantuomio hoidon kallistuessa heidän ulottumattomiinsa. Ihmiset kuolevat vähäisiin, nykyisellään vielä helposti hoidettaviin vaivoihin.

Oletettu elinikä romahtaa samalla kun syntyvyys ja vastasyntyneiden kuolinaste kiipeää uusiin lukemiin, aiheuttaen ensimmäisen aallon väestön vähenemisessä. Tämä tapahtuu parasta aikaa esimerkiksi Venäjällä, jossa väki Neuvostoliiton romahduksen jälkeen on vähentynyt tasaisesti, ja sen on laskettu puoliintuvan 2100 mennessä.

Kolmas Ratsastaja tulee lopulta parantamaan ihmiskunnan mahdollisuuksia kokonaisuutena pienentäen isointa ongelmaa, liian tiheää väestöä. Meiltä ei kysytä, haluammeko vähentää väestöä vai emme. Vähentäminen tehdään luonnon toimesta. Meidän valintamme asian osalta oli jo kauan sitten, ja silloin teimme pitkässä juoksussa väärän valinnan.

4. Hevosmies, Sota – Poliittinen sekasorto
Viimeisenä areenalle ratsastaa poliittinen sekasorto ja julkisen, valtavasti (fossiilista) energiaa syövän byrokratian murtuminen. Nykyiset järjestelmät eivät tule kestämään jatkuvasti niukentuvaa ja kallistuvaa energian saantia. Ns. ”vapaa demokratia” maailmalla tuntuu tarkoittavan sitä, että kilpailevat poliittiset tahot ostavat ja myyvät yhteiskunnan eri tahojen vaikutusvaltaa lupaamalla etuja sinne ja tiukennuksia tänne.

Koko järjestelmä on riippuvainen riittävästä fossiilisesta energiasta ja tämän energian mahdollistamasta teollisesta talousjärjestelmästä. Kun tämä energia vähenee, alkaa poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä murentua ihmisten vaatiessa leipää, ei sirkushuveja. Monessa maailmankolkassa tämä tarkoittaa entisestään lisääntyvää väkivaltaa.

Maailmanpolitiikassa vahvat energiasta riippuvaiset järjestelmät saattavat joutua taka-alalle, kun taas nykyisin pientä osaa pelaavat, vähempään energiaan tottuneet valtiot kasvattavat vaikutusvaltaansa.

Neljännen ratsastajan johdolla tullaan näkemään ennenäkemättömiä hirmutekoja voimakkaiden sortaessa heikompia ja kaikkien kynnelle kykenevien tahojen kahmiessa etuja itselleen lyhytnäköisesti. Kukaan ei lopulta voita, toiset vain häviävät hieman vähemmän.

Näytelmän aikajänne
Yllämainitun näytelmän aikajänne on satoja vuosia, yhden näytöksen kestäessä kymmeniä vuosia. Ratsumiehet karauttavat näyttämölle hiljalleen, toinen toisiaan tönien, haitaten ja estäen. Välillä he tuntuvat häipyvän kokonaan, kunnes kulissit taas heilahtavat ja seuraava näytös alkaa. Tämä johtuu yhteisvaikutuksesta, joka heillä on.

Energian hintojen kasvaessa talousjärjestelmä supistuu, ja energiankysyntä vähenee. Tämä taas laskee energian hintoja maailman varastojen täyttyessä, jolloin talous hiljalleen elpyy. Ja vaikka maailman talousjärjestelmä mureneekin, ihmiset silti elävät elämäänsä, joten paikalliset taloudet koettavat vastata ihmisten tarpeisiin niillä konsteilla, joita niillä on. Tämä johtaa uusiin mahdollisuuksiin, ja synnyttää täysin uusia paikallisia tai seudullisia teollisuudenaloja.

Samalla, kun kansanterveys laskee ja populaatio vähenee, poistaa se myös paineita, energiaa kun on tällöin käytettävissä enemmän per henkilö.

Poliittisten järjestelmien murentuessa ne korvautuvat uusilla, kevyemmillä järjestelmillä, joiden pääasiallinen tarkoitus lyhyellä tähtäimellä on luoda vakautta. Ainakin yleensä, toivottavasti.

Portaat alaspäin
Luvassa on siis epävakaista menoa, jossa asteittainen, porrasmainen talouden kasvu vaihtuu asteittaiseksi, porrasmaiseksi talouden supisteluksi. Seuraavan kriisin odotellessa kulman takana, siitä selviäminen riippuu siitä, ymmärrämmekö sen tulevan. Ja siitä, miten käytämme tuon yhä lyhenevän nousukauden tai tasaisemman ajan; puhaltaen uutta tuulta toivoen talouden kasvun ensi kerralla kestävän, vai käyttäen vähenevän energiamme kestävämmän energiantuotannon ja yhteiskunnan luomiseen.

Se täytyy kuitenkin tajuta, että nykyiseen ei ole paluuta, ja kaikille ei riitä niin paljon kuin nyt, lähimainkaan. Ei myöskään minulle, sillä kuulen jo kavioiden lähestyvän jylyn.