Uhkapeli ilmastolla -julkaistu

Kiitos kirjasta. Se ansaitsee kaiken huomion ja on sitä saanutkin monine myönteisine kritiikkeineen, mikä sitten toisaalta aiheuttaa sen, etten oikein löydä luontevaa paikkaa kirjoittaa tätä omaa pientä palautettani… mutta kirjoitan tämän nyt sitten tähän.

Oma erityinen kommenttini kirjasta… OK, olen ennenkin pitänyt ydinvoimaa riittoisuutensa takia tarpeellisena keinona vähentää hiilijalanjälkeä, koska uusiutuva energia (tuuli, aurinko) eivät siihen riitä — tämä ei ollut uutta. Siksi kiinnostavinta oli: a) Dokumentointi siitä, miten tarkoitushakuisesti ympäristöjärjestöt (Greenpeace, WWF) lukevat IPCC:n raportteja, jotta voivat jatkaa uusiutuvan energian rummutusta eri tilastokikoilla. b) Entistä tarkempi moniin muihin asioihin suhteutettu tieto ydinvoiman turvallisuudesta.

Kaiken kaikkiaan kirjasta jäi tunne, että tilanne esim. Vihreiden energiapolitiikassa (uskottelee uusiutuvan energian riittävän, vastustaa ydinvoimaa) on vähän sama kuin Putinilla, joka valtasi Krimin = suosio ihmisten mielissä on hankittu politiikalla, joka ei lopulta toimi, mutta politiikkaa ei voi muuttaakaan, koska sitä olisi niin hankala selittää kannattajille.

Historiasta tuli äkkiseltään mieleen yksi tapaus, jossa vastaavassa tilanteessa nopea mielenmuutos on tapahtunut. (Anteeksi pitkä tarina, mutta kerron sen tarpeellisessä mitassa, koska voi olla hauska vertailukohta…) Arvo ”Poika” Tuominen oli SKP:n puoluesihteeri 1920-luvulla ja istui ~10 vuotta Suomen vankiloissa. Kommunistien halu kumota valta oli kova ja Arvo Tuominen tässä aivan keskeisessä roolissa ihmisten mielten herättelijänä, koska oli paitsi pätevä teoreetikko ennen kaikkea osaava käytännön organisoija. Tuominen meni 1933 Ruotsin kautta Neuvostoliittoon, jossa tutustui stalinistisen hallinnon käytäntöihin, kauhistui ja pettyi, säilyi kuitenkin hengissä, kunnes 1937 siirtyi Tukholmaan edustamaan Neuvostoliittoa diplomaattina. 1939 Tuominen määrättiin Terijoen hallituksen pääministeriksi, mistä toimesta kieltäytyi, jossa vaiheessa oli saanut sen verran tarpeekseen, että (tässä vaiheessa yhä ihanteellisen kommunistisen maailmankuvan säilyttäneenä) alkoi kirjoitella kirjeitä Suomen kommunisteille, että Neuvostoliitto ei ole oikeaa kommunismia vaan ”Suomen puolustautuminen Neuvostoliittoa vastaan on Leninin tarkoittama oikeutettu sota”. Mielet kääntyivät. Tämä johti (omalta osaltaan) talvisodan ihmeeseen. Lisätietoa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_%E2%80%9DPoika%E2%80%9D_Tuominen

Vielä yksi juttu. Kirjan loppuosassa Suomen energiantuotannon potentiaalit (sivut 79-84) kaipaavat graafeja tuekseen. Koska tuo on erikoisalaani (koulutan tiedon visualisointia), kokonaiskuvan selkeyttämiseen sopisi ns. Sankey-gaafi http://en.wikipedia.org/wiki/Sankey_diagram, joita on menestyksellisesti käytetty juuri näissä tilanteissa, esim. http://www.iea.org/Sankey/#?c=Finland&s=Balance. Minulta saa kysyä apua, jos tarvitset tulevissa kirjoissa.