Kysymys kirjallisesta kysymyksestä koskien Olkiluodon poikkeustilan viestintää
Kansanedustajat Eveliina Heinäluoma (sd) ja Hussein al-Taee (sd) jättivät kirjallisen kysymyksen Olkiluodon ydinvoimalaitoksella liittyneen häiriötilanteen viestintään liittyen. Voit lukea sen tästä linkistä tai kokonaisuudessaan alta, blogauksen lopusta. Omassa työssäni mietin ydinvoima-alan viestintää ja ydinvoimasta käytävää julkista keskustelua jatkuvasti. Niinpä en malta olla purkamatta tätä kirjallista kysymystä hieman perusteellisemmin.
Osoitetaan ensin tekstiin eksynyt virhe, jossa Olkiluodon ydinvoimalaitos on ilmeisesti muuttanut Loviisan laitoksen tilalle, lähelle väkirikasta pääkaupunkiseutua. Olkiluoto on länsirannikolla Eurajoella, muutaman sadan kilometrin päässä Loviisasta ja pk-seudusta. Mutta virheitä sattuu (ja laajemmin ydinvoima-viestintään liittyen asia sinällään liittyy myös Loviisan ydinvoimalaitokseen).
Kirjallisessa kysymyksessä todetaan näin:
”Oikea-aikaisen tiedotuksen tulee olla avainasemassa vastaavissa ydinvoimaloita koskevissa häiriötilanteissa, sillä hyvä tiedotus on merkittävä turvallisuustekijä. ”
Olen tästä täsmälleen samaa mieltä. Mutta mielestäni nimenomaan tämä on hyvä peruste sille, että EI toimita niin kuin kirjallisen kysymyksen esittäjät ja heidän siteeraamansa kyselyyn vastannut ihmisjoukko haluaa. Oikea-aikaista ja hyvää tiedotusta ei nimittäin ole se, että hätiköidään ja tiedotetaan mahdollisimman nopeasti jotain asiasta, josta ei vielä tiedetä kovin paljoa – varsinkin kun se vähä mitä tiedettiin oli se, että vakavaa äkillistä uhkaa (mikä olisi luonut tarpeen nopeammalle tiedotukselle) ei ole. Nopea ei ole sama asia kuin oikea-aikainen, eikä se ole sama asia kuin hyvä.
Jos kansalaisille olisi alettu lähettelemään heidän kyselyssä toivomiaan tekstiviestejä, että ”nyt on Olkiluodon ydinreaktorin höyrylinjassa havaittu säteilypiikki ja laitos hätäpysähtynyt – ei syytä paniikkiin”, olisi merkittävä osa ihmisistä todennäköisesti ymmärtänyt viestin väärin ja hätääntynyt. Hän olisi kysynyt itseltään ihan järkevän kysymyksen: ”Miksi kaikille lähetettäisiin tällainen viesti, jos kyseessä EI ole oikeasti vakava hätätilanne?”
Miksi tosiaan olisi? Ihan vain varmuuden vuoksi, että osaavat varautua? Mutta varautua mihin? Tilanteeseen, jonka ei pitänyt olla vakava? Kuka tässä tilanteessa uskoisi, että tilanne ei ole vakava, jos siitä on kuitenkin juuri lähetetty miljoona tekstiviestiä ja josta termejä heikosti ymmärtävä lehdistö jo uutisoi kohuotsikoin (koska siitä on lähetetty miljoona tekstiviestiä)? Totta kai ihmiset hätääntyisi.
Paniikki ei synny siitä, että olisi hätätilanne. Paniikki syntyy siitä, että ihminen näkee toisen ihmisen hätääntyvän ja alkaa ajatella, että hänenkin on syytä hätääntyä. Olemme laumaeläimiä, jotka uhraavat faktat ja rauhallisen tilannekuvan heti kun joku laumastamme antaa siihen jonkinlaisen syyn. Ja paniikissa syntyy herkästi rumaa jälkeä. Kun ihmiset lähtevät joukolla tunnekuohussa ajelemaan, voi joku oikeasti loukkaantua! Ja vaikka jossain maaseudulla on vielä ihmisillä tilaa hätääntyä ja ajella, niin ajatellaan tilanne pk-seudulle kuten kysymyksen allekirjoittajat, jossa ihmisiä on tiiviissä. Hätäännys ja paniikki leviävät sitä nopeammin mitä tiiviimmässä ihmisiä on, sillä sitä herkemmin vaikuttaa siltä että ”jotain on tekeillä”. Tällaisessa tapauksessa peräänkuulutetulla ”nopealla viestinnällä” olisi voinut saada todella paljon ihan oikeaa vahinkoa aikaiseksi.
Onkin äärimmäisen vastuutonta ruveta pelottelemaan ihmisiä viesteillä, joissa väärinymmärtämisen ja hätääntymisen riski on niin ilmeinen kuin se ydinvoiman kanssa on. Ydinvoiman ja säteilyn pelko on jo nyt paljon itse säteilyä suurempi riski, kuten Fukushimasta opimme: säteilypelon aiheuttama hätäily ja panikointi, eli juuri sellainen toiminta, jota kirjallisen kysymyksen esittäjät ilmeisesti peräänkuuluttavat, oli vastuussa tarpeettomista evakuoinneista, joissa kuoli toista tuhatta ihmistä. Onnettomuudesta vapautunut säteily, vaikka kaikki olisivat jääneet niille sijoilleen, ei todennäköisesti olisi aiheuttanut tilastollisesti merkittäviä terveysvaikutuksia. Olisipa sielläkin paikallinen viranomainen viestinyt vähän harkitummin.
Ydinvoiman turvallisuuteen liittyvää viestintää ei saa ohjata ihmisten halu saada juoruja tai vaillinaista tietoa mahdollisimman nopeasti. Se on keltaisen lehdistön ja klikkijournalismin alaa. Sitä tulee ohjata kansanterveyden turvaaminen kokonaisvaltaisesti. Tiedottamisen tulee tapahtua nimenomaan oikea-aikaisesti ja sen tulee olla hyvää, kuten kirjallisen kysymyksen esittäjät vaativat. Mutta se ei tarkoita sitä mitä he tuntuvat ehdottavan: hätiköityä, nopeaa ja ihmisten turvallisuuden kannalta turhaa (ja sen vaarantavaa) viestittelyä. Päinvastoin.
Tarvitaan kyllä parempaa viestimistä mihin ala ja viranomaiset Olkiluodon tapauksessa venyivät, sillä monet aikaiset annetut lausunnot olivat teknisiä ja tavalliselle ihmiselle vaikeasti ymmärrettäviä. Tarvitaan rauhallista, selkeää ja asiat kontekstiin laittavaa viestintää, vaikka sen valmistelu sitten hieman kauemmin veisikin.
*****
Kirjallinen kysymys Olkiluodon ydinvoimalan häiriötilanteen viestinnästä
Eveliina Heinäluoma sd ym.
Eduskunnan puhemiehelle
Olkiluodon ydinvoimalassa tapahtui 10.12.2020 häiriötilanne puolen päivän aikaan. Olkiluodon voimalaitos pysähtyi höyrylinjassa ilmenneen säteilypiikin vuoksi. Reaktori ajettiin alas seisokkiin sen jälkeen, kun laitoksessa havaittiin radioaktiivisen säteilyn voimistumista hetkellisesti.
Turvallisuusjärjestelmät toimivat häiriötilanteen yhteydessä suunnitellusti, mutta keskustelua mediassa herätti viestinnän hitaus häiriötilanteen tultua ilmi. Laitoksen turvajärjestelmä kytkeytyi päälle iltapäivällä klo 12.22. Ensimmäinen tiedote tapahtumasta lähti medialle klo 13.28 eli noin puoli tuntia sen jälkeen, kun Säteilyturvakeskus oli saanut häiriöstä tiedon. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuus asiasta pidettiin klo 15.30.
Suomen pelastusalan keskusjärjestö (Spek) ja STUK teettivät tapahtuman jälkeen lähialueen asukkaille kyselyn ydinvoimalan häiriötilanneviestinnästä. Verkkokyselyyn vastasi 3 500 ihmistä ympäri Suomen, ja heistä viidesosa oli lähialueen asukkaita.
Kaikista kyselyyn vastanneista viestinnän oli arvioinut huonoksi reilu kolmannes. Ihmiset olisivat halunneet lisää tietoa mm. häiriötilanteen syistä ja seurauksista sekä siitä, mitä kansalaisten tulisi tehdä säteilyonnettomuudessa. Viranomaisen toimista olisi haluttu kuulla myös enemmän.
Vaaratiedotteelle ei ollut aihetta, mutta kansalaiset kokivat, että heidän olisi tullut saada tietoa asiasta nopeammin ja kattavammin, esimerkiksi tekstiviestillä. Yli puolet sai ensimmäisen tiedon tapahtuneesta median välityksellä.
Oikea-aikaisen tiedotuksen tulee olla avainasemassa vastaavissa ydinvoimaloita koskevissa häiriötilanteissa, sillä hyvä tiedotus on merkittävä turvallisuustekijä. Olkiluodon tapauksessa ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä sijaitsi Loviisa, mutta kovin kaukana ei ole myöskään väkirikas pääkaupunkiseutu. Tiedeyhteisö on pitänyt ydinvoimaa mahdollisena osana ilmastonmuutonmuutoksen torjunnan talkoissa. Jotta tämänkin ratkaisun hyväksyttävyys osana ilmastotyötä otettaisiin positiivisesti vastaan, on viestintään panostettava ja virheistä opittava.
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nyt esiintyneet epäkohdat ydinvoimalan häiriötilanteiden viestinnässä korjataan ja nopea tiedonvälitys alueen asukkaille varmistetaan?