Onko tie Helvettiin päällystetty vihreillä aikeilla? – Helenin energiasuunnitelmat syynissä
Ok, myönnän että otsikko on provosoiva. Mutta sillä mennään.
Helen Oy:n hallitus esitteli äskettäin suunnitelmiaan siirtyä kivihiilestä biomassan polttoon. Suunnitelmaa on ohjannut pääomistajan edustuksen eli Helsingin kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet vähentää päästöjä ja siirtyä uusiutuviin. Uudessa suunnitelmassa edetään aiempia mega-investointeja varovaisemmin (mikä on varmaan ihan hyvä idea tässä markkinatilanteessa). Suunnitelma sisältää esimerkiksi yhden tai kahden lämpövoimalan/keskuksen rakentamisen Helsinkiin, ja öljykäyttöisten kattiloiden korvaamisen pellettikäyttöisillä. Suunnitelmissa on siis luopua yhteistuotannosta (Hanasaaressa) ja siirtyä siltä osin pelkkään lämmön tuotantoon, jolloin isompaa Vuosaari C -laitosta ei tarvitsisi rakentaa (ainakaan toistaiseksi). Lisäksi rakennetaan lämpöpumppuja ja seurataan hajautetun energiatuotannon teknologian kehittymistä.
Mitä tämä tarkoittaa päästöjen kannalta? Soininvaara kirjoitti aiheesta jo blogissaan, ja otan numeroita hieman sieltä (jos ne ovat väärin niin korjataan). Periaatteessa tilanne on vedettävissä yhteen näin:
Poliittisen ohjauksen asettamat tavoitteet päätyvät potkimaan muutenkin henkitoreissaan olevaa päästökauppaa vielä lisää. Se tekee sen – poliitikoille tyypilliseen tapaan – mahdollisimman kalliilla kustannuksella veronmaksajille. Tämän lisäksi hieno tavoite päätyy lopulta lisäämään kokonaispäästöjämme sekä vaikeuttamaan fossiilisesta öljystä irroittautumista. Argh.
Kovia puheita? Avataan hieman miksi tähän päädyin – ja jos sinulla on parempaa tietoa, niin kerro ihmeessä! (toivon jälleen hartaasti, että olen jättänyt jotain oleellista huomioimatta).
Ensinnäkin, sähkön- ja lämmöntuotanto on päästökaupan piirissä. Päästökauppajärjestelmä on perustettu nimenomaan sen vuoksi, että sen piirissä olevat sektorit voivat vähentää päästöjään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Päästökauppajärjestelmä takaa sen, että se hiili, mikä jää Helsingissä polttamatta, poltetaan jossain muualla päästökauppa-alueella. Päästökauppasektorin kokonaispäästöt eivät vähene grammaakaan Helenin näiden toimien perusteella, sillä ne vähenevät päästökaupan mekanismien seuraksena suunnitellusti joka tapauksessa – mutta nyt tästä riemusta kuitenkin maksetaan (Soininvaaran kokoluokkalaskelman mukaan) 80 euroa per vähentynyt CO2 -tonni, kun saman tonnin hinta päästökaupassa on noin 8 euroa. On totta, että näin alhainen päästöjen hinta ei hirveästi kannusta ylipäätään päästöneutraaliin tuotantoon investointiin (joskin siitä huolimatta Suomessa on tällainen mittava investointi juuri käynnistymässä Pyhäjoella). Mutta päästökaupan idea on se, että vähennykset tehdään siellä missä ne ovat kustannustehokkaimpia – ei siellä missä poliitikot haluavat viherkukkoilla veronmaksajien rahoilla kovimpaan ääneen.
Toisekseen, kivihiiltä, maakaasua ja polttoöljyä korvataan biomassalla. Biomassa ei ole päästökaupan piirissä (ainakaan vielä), mutta reaalimaailmassa biomassalla on päästönsä (IPCC:n mediaaniarvo on noin puolet maakaasun, tai neljännes kivihiilen päästöistä). Nämä päästöt vaihtelevat biomassan sekä huomioidun aikavälin mukaan suhteellisen vähäisistä jopa kivihiilen polttamiseen verrattaviin. Ilmastonmuutoksen kannalta biomassan polttaminen energiaksi ei missään nimessä ole päästöneutraalia – tämän vuoksi sitä kutsutaan polttamiseksi. Eli kokonaispäästöt kasvavat, sillä polttamatta jäänyt kivihiili poltetaan jossain muualla (koska se on päästökaupan piirissä) ja sen lisäksi Helsingissä poltetaan vielä biomassaa, joka ei ole päästökaupan piirissä eikä siten vähennä päästökauppa-alueen kiintiöitä – mutta aiheuttaa kuitenkin päästöjä.
Kolmanneksi, liikenteen polttoaineet eivät ole päästökaupan piirissä. Tämä tarkoittaa sitä että paikallisilla ja kansallisilla fossiilista öljyä liikenteessä korvaavilla ratkaisuilla voidaan aidommin vähentää kokonaispäästöjä (tosin kyynikko toteaa, että kaikki öljy poltetaan kuitenkin). Lisäksi tuontiöljy on suurin vaihtotasettamme rasittava kuluerä, ja biopolttoaineilla voidaan tätä tilannetta, sekä huoltovarmuutta ylipäätään, parantaa. Jos ja kun meillä Suomessa on kuitenkin jonkin verran vähäpäästöiseksi ja ”kestäväksi” laskettavaa biomassaa, voitaisiin tästä valmistaa esimerkiksi liikennepolttoaineita. Jotta tehdään asia selväksi, tätä kyseistä biomassaa EI ole tarpeeksi korvaamaan polttonesteiden käyttöämme kokonaan, vaikka kaikki ohjattaisiin siihen, mutta erittäin merkittävästi kuitenkin. Koska Helenin biopolttolaitokset vaativat enemmän biomassaa uuneihinsa, on kestäväksi luokiteltavaa biomassaa vähemmän tarjolla (ja korkeampaan hintaan) tekemään päästövähennyksiä päästökauppasektorin ulkopuolella, kuten liikenteessä.
You really can’t make this kind of shit up. Enemmän kokonaispäästöjä entistä kalliimmalla, enemmän metsähakkuita, enemmän öljyriippuvuutta. Ja tätä esimerkiksi jotkut Vihreät näyttävästi juhlivat. Kirjoitimme Suomi öljyn jälkeen -kirjaamme erään lainauksen, joka meni suunilleen näin: ”Kriisitilanteessa poliitikkojen tehtävä on pahentaa tilannetta mahdollisimman kalliilla hinnalla”. Se ei ollut tarkoitettu ohjeeksi, eikä nyt ole edes tuon asian suhteen mikään kriisi!
Päästöjen vähentäminen on hieno asia jota pitää tehdä, mutta päästökaupan tehtävä on ohjata vähennykset taloudellisesti järkevästi. Lisäksi olisi hienoa jos näissä viherpesuissa biomassan todelliset päästöt ja ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon. Tähän liittyy myös taloudellinen riski, sillä biomassa voi hyvinkin päätyä päästökaupan piiriin tulevaisuudessa jolloin koko projekti tullee vielä kalliimmaksi – vaikka tuore ympäristöministeri sanoikin juuri, että tässä asiassa Suomen riskienhallinta-strategia on lobata ja toivoa että näin ei käy.
Usein valitetaan, että päästökauppa on rikki. Tähän on syinä nähdäkseni esim lobbaajien sopimuksiin poraamat reiät, kansalliset energiatuotannon päästökaupan ulkopuoliset tuet ja tämänkaltaiset paikalliset ”alatavoitteet” ja niiden saavuttaminen hinnalla millä hyvänsä, sekä Eurooppaa riivaava kestotaantuma. Ehkä meidän sitten kannattaisi ensin lopettaa potkimasta sitä päästökauppaa lisää, ja keskittyä enemmän korjaamaan sitä?
Ja kaiken lisäksi – hiilidioksidi ei ole edes mitenkään haitaksi kenellekään. Kuten ei muutaman lämpöasteen nousukaan (jos sellaista nyt edes on odotettavissa, vielä ei ole mitään merkkejä näkynyt). Miksi sitä muuten lisättäisiin kasvihuoneitten ilmaan? Haluavatko vihreät vähentää ruokakasvien viljelyä ja metsien kasvamista?
Apropoo, jos joku tietää mitä kauheaa voi seurata esim. kolmen celsiusasteen noususta, nyt olisi aika kertoa. Lähdeviitteitten kanssa.
Noiden todisteiden etsinnän voi aloittaa vaikka IPCC:n AR5:sta (WG1-3). Ei täydellistä, mutta eiköhän ne luettuaan jotain saa selville. Noilla kasvihuoneilla kun ei tämän planetaarisen asian kanssa ole mitään tekemistä. (jos olet eri mieltä niin kannattaa kokeilla vaikka kasvihuoneessa asumista, vaikka ei sekään tietenkään ole yhtään sama asia). Mutta mitä jos ei ruveta tähän hölmöilyyn täällä.
[sarkasmi]
Ensinnäkin, mitään lämpenemistä ei ole havaittu, joten meillä ei edes ole mitään ongelmaa. Toiseksi, ilmaston lämpeneminen ei johdu ihmisestä joten sille ei mahda mitään. Ja kolmanneksi, ilmaston lämpenemisestä on meille vain hyötyä joten sitä kannattaa kiihdyttää.
[/sarkasmi]
– Syltty
Mikko Paunio Over the last decade, global coal use grew by 968 million tonnes of oil equivalent. That is 4 times faster than renewables, 2.8 times faster than oil and 50 per cent faster than gas (The Australian 16.6.-15). Eli maailmalla hiilenkulutus kasvoi kymmenessä vuodessa noin 10 x Suomen öljynkulutuksen tason verran.
Uusiutuvien kasvu on mitättömän pientä, koska lähtötaso on olematon. Voitaisiin herätä tästä vihreästä horroksesta ja luoda Helsingille taloutta tuhoamattomat linjaukset, joskin se edellyttää, että tuulta ei enää tuettaisi syöttötariffilla.
Voitaisiin edelleen tukeutua hiileen yhteistuotannossa tai tuoda uuden Loviisan ydinvoimalan lämpö Helsinkiin. Eikös nämä lundit ja muut vihreät viisaat ole meille toimittajien avustuksella kertoneet viime vuodet, että vihreä tekniikka on jo hurjan kehittynyttä. Sittenhän se ei mitään tukea tarvitse.
Saisivat nyt nämä herra Majurin johtamat suunnitelmat edes odottaa Pariisin vuoden lopun pannukakkukokousta. Mitään näin hölmöä energiasuunnitelmaa en ole Helsingille koskaan nähnyt esitettävän. Tsiisus kraist! Todennäköisesti myös yhdyskuntailmaa ruvetaan vihreiden hajautetulla lisästrategialla pilaamaan, kun pelletti alkaa palaa. On autuaasti unohdettu ilmansuojelun ensimmäisten oppikirjasivujen opetukset, eli että keskitetty energiantuotanto puhdisti kaupunki-ilman erityisesti Helsingin tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon avulla. Maailman pahimmat tuhansia kuolemia aiheuttaneet ilmansaaste-episodit Lontoossa 1950-luvun alussa johtuivat talokohtasesta lämmityksestä ei savupiipputeollisuudesta tai iiikenteestä. Sama on tilanne nyt Kiinassa ja Intiassa, jossa nimenomaan ruoanlaitto ja talojen lämmitys biopolttoaineilla tai kivihiilellä kodeissa aiheuttaa ongelmat, ei teollisuuslaitokset tai energiantuotannon pistelähteet.
Sitten vielä huoltovarmuus. Meillä on sekä ydinvoiman että kivihiilen kanssa kyetty huoltovarmuus järjestämään, koska uraania voidaa helposti varastoida vuosiksikin eteenpäin ja kivihiiltäkin on varastoitu puolen vuoden tarpeisiin. Pelletit mätänisivät taivasalla pellettien huolto onkin JOT-puuhaa ja kaiken lisäksi energiataseetkin voivat olla sitä sun tätä kun puuta täytyy kuivata ennen syöttämistä uuniin. Ja sitten puu on pois teollisuudelta, mikä on todella tyhmää.
Pienetkin pellettivarastot ovat työsuojelullinen ongelma ja meillä on ollut jo yksittäisiä työperäisiä kuolemantapauksia, kun työntekijä on mennyt huonosti tuuletettuun pellettivarastoon. Pelletithän lahoavat eli palaavat hitaasti ja tuottavat hiilimonoksidia. Tämä on ollut myös jopa ympäristöterveydellinen kysymys, koska ainakin yhdessä rivitaloyhtiössä, jossa otettiin pelletit käyttöön, niiden varastointi ilman kunnollista eristystä asuinhuoneistoon aiheutti sellaisen läheltä piti tilanteen, että terveystarkastajan oli puututtava asiaan.
Hipit pois Hgin valtuustosta.
Täytyy nyt hiukan korjata väitteitä.
Biomassaa ei lasketa päästönä piipun päässä (ja päästökaupassa), koska IPCC:ssä on sovittu sen päästöjen dokumentoinnista maankäyttösektorilla. Kaikki puun käyttö – ja metsän kasvu – pysyy tiedossa Suomessa ja noin 50 muussa maailman maassa, mukaan ovat tulossa muun muassa Yhdysvallat ja Kanada. Toivottavasti mahdollisimman moni maa tekee sen jatkossa.
Dokumentointi maankäytön osalta on läpinäkyvämpi siitäkin syystä, että alle 20 MW (päästökauppalaitosten minimikoko) jää paljon biomassan energiakäyttöä.
Suomessa ja kaikissa keskeisissä bioenergiamaissa metsänkasvu ylittää puun käytön. Suomessa ylijäämä on useita kymmeniä miljoonia kuutioita vuodessa. Metsiin on sitoutunut ilmakehästä hiiltä 1920-luvun jälkeen lähes miljardi kuutiota enemmän, kuin siellä oli 1920-luvulla.
Tämä hiilen lisääntynyt sidonta on tapahtunut metsän käytön lisäämisellä.
Mitä tulee pellettiin, mihin Helsingissä nojataan kasvavassa määrin, ne valmistetaan Suomessa pelkästään metsäteollisuuden sivutuotteista. Eli raaka-aineista, joka syntyy joka tapauksessa riippumatta mitä Helsingissä käytetään. Näiden sivutuotteiden määrä on myös kasvussa useastakin syystä. Pelkästään sivutuotteista – vaikka muukin käyttö huomioidaan – voidaan Suomessa arvioni mukaan tuottaa pellettiä lähes miljoona tonnia.
Paunion väitteisiin liittyen;
1. Pelletin poltto ei lisää yhtään Helsingin hiukkaspäästöjä. Pelletit poltetaan sähkösuodattimilla varustetuissa laitoksissa. Ja päinvastoin kaikki muutkin päästöt polttoaineketjussa vähenisivät: http://blogi.helen.fi/biomassan-kaytto-vahentaisi-paastoja-vuosaaressa/
Pauniolle muuten tiedoksi, että pelletin poltto on erittäin vähäpäästöistä, vaikka ne poltettaisiin pienissä kiinteistökokoluokan tulisijoissa. http://www2.uef.fi/fi/ympti/-/21-11-2014-vaitostilaisuus-fm-heikki-lamberg
2. Pelletit eivät lahoa, koska ovat erittäin kuivia. Jos pelleteissä on käytetty melko tuoretta mäntypurua, niissä voi tapahtua rasvahappojen hajoamista vielä varastossa, mistä muodostuu kaasuja. Tämä on opittu kantapään kautta, mutta nyt sitä osataan hallita tuotannossa.
Varastot ovat täysin turvallisia, kun niihin ei mennä sisälle. Mihin ei ole mitään tarvetta oikein tehdyssä varastossa.
Viittaamasi asuintaloyhtiö-tapaus on minullekin tullut tietoon. Siinä kyse oli kyllä vain ja ainoastaan hysteerisestä asukkaasta ja faktat tietämättömästä terveystarkastajasta. Nämä mahdolliset kaasut eivät voi siirtyä metallisen varaston ja tiiliseinän läpi asuntoon, varsinkaan kun niillä on helpompi reitti ulos varaston ilmanvaihdon kautta.