Kivihiilikö halpaa?
Kivihiilen käytön haittoja ja kustannuksia kansantaloudelle on tutkittu viime aikoina. Tämä liittyy siihen, että fossiiliset polttoaineet, kivihiili niistä likaisimpana, ovat ulkoistaneet kustannuksiaan ympäristön ja yhteiskunnan maksettavaksi. Niinpä jo vuosikausia on kuullut toistettavan että ”Kivihiili on niin halpaa!”. Tämä puolestaan johtaa siihen että muiden energianlähteiden on vaikea kilpailla kivihiilen kanssa.
Kyse on siitä, että mistä tahansa saadaan halpaa, jos poliittisesti niin päätetään. Ja kivihiilen osalta tämä päätös liittyy siihen, että sitä louhivat ja sillä sähköä ja lämpöä tuottavat yhtiöt eivät ole olleet vastuussa aiheuttamistaan haitoista missään määrin relevantilla tasolla.
Suomen energiakeskustelussa retoriikka on lähes poikkeuksetta sellaista, että omalle suosikkivaihtoehdolle vaaditaan etuja, tukia ja tariffeja, koska se on muita parempi, kestävämpi, paikallisempi, työllistävämpi, puhtaampi tai koska muutkin saavat sitä ja tätä. Tämä tarkoittaa sitä, että oman vaihtoehdon kustannukset halutaan piiloon, pois hinnasta. Aivan kuten kivihiilenkin kohdalla, se vääristää markkinoita. Se tekee ihmisten rationaalisen toiminnan (jos sellaista herkkua vaikka olisi tarjolla), mahdottomaksi. Mitäpä jos poliitikot, virkamiehet ja päättäjät tekisivät jotain edes etäisesti vastuullista, ja rahan omille suosikeilleen jakamisen sijaan keskityttäisiin mittaamaan ja verottamaan niistä haitoista ja sisällyttämään ulkoiskustannukset hintoihin?
Yllämainitun tutkimuksen (ja muut ovat saaneet samansuuntaisia lukuja) mukaan kivihiilisähkön hinta ainakin 2 – 3 -kertaistuisi Yhdysvalloissa, jos sen kustannukset olisivat mukana hinnassa. Ja tämä on varovaisesti arvioitu.
Mikäli päättäjien päättäväisyys ei lobbareiden ristipaineessa riitä kustannusten sisällyttämiseen, niin mitä jos ensin lisäisimme asiakkaiden laskuille vaikka arvion heidän sähkönkulutuksensa aiheuttamista haitoista ja kustannuksista? Hieman siis tupakka-askien varoitustekstien tapaan:
”Käyttämäsi energiavalinta tappaa vuosittain ennenaikaisesti XX ihmistä kaupungissasi. Sairastuneita on vuosittain YZ, ja pelkästään omalta kohdaltasi valintasi aiheuttaa ZXY euroa kustannuksia. Nämä kustannukset peritään sinulta ja läheisiltäsi epäsuorina veroina ja huonompina julkisina palveluina, sekä heikentyneenä terveytenä ja alentuneena elämänlaatuna.”
Tai mitä kulloinenkin tuote nyt sitten saakaan aikaan ulkoistettuina kustannuksina. Läpinäkyvyyttä siis. Edes.
Pointti on se, että jos oletetaan, tai edes toivotaan, että ihmiset tekisivät vastuullisia ja rationaalisia valintoja, niin niiden tekeminen pitää tehdä mahdolliseksi. Tämä ei onnistu kustannuksia ulkoistamalla ja haittoja piilottamalla. Tämä ei onnistu jakamalla tukia kulloinkin äänekkäimmälle lobbaaja-käenpoikaselle. Tämä ei onnistu katsomalla läpi sormien oman suosikin heikkouksia ja vain osoittamalla sormella muiden oletettuja kustannuksia.
Rationaalisen toiminnan taustalla tulee olla rationaalinen päätöksenteko ja asioiden tarkastelu kokonaisvaltaisesti ja huolellisesti. Se on tietysti vaikeaa, mutta ei se mahdotonta ole. Jos tämä perusasia ei ole kunnossa, on rationaalinen päätöksenteko mahdotonta.
Teenpä tähän yhden kysymyksen ensin yhteen erilliseen viestiin: Mihin sitä rikkidioksisia, jota nykyisin erotetaan kivihiilestä ja öljystä, ennen noiiden polttoa, mihin sit’ käytetään. Entä metyylimerkaptaania tai mitä aineita siinä maakaassun puhdistusprosessia poistetaankaan.
Ne aineet oli hyvinkin oleellinen osa entisaikaista kivihiilivoimaloiden saasteongelmaa. Varmasti nytkin, mutta ….
Kysäisin, ja kuulemma menee jotenkin näin: Hiilestä rikki poistetaan vasta polttamisen jälkeen (pakokaasuista). Lopputuotteena on esimerkiksi kipsi, jota käytetään vaikka rakennuslevyissä.
Rikkiä käytetään myös esim rikkihapon valmistukseen
Toinen kysymys, itse asiassa väitelmä:
Yksi pieni vähäinen raha-annos, on monelle päivän peruselanto, ruoka. Toinen pieni raha-annos antaa lapsille koulutuksen, kolmas vaikkapa terveydenhoidon, neljäs jonkinlaisen eläkkeen, jne.
Ei pidä siirtää korkemmin kehittyneiden maiden arvoja ja mahdollisuuuksia toisiin oloihin, joissa
– halpa kivihiilivoima tuo tuo sähkön ja lisä-raha-annokset elintärkeine hyötyineen
– vaikka toisikin joitain haittoja
Ehdottomasti ydinvoima on puhtainta ja ekologisesti kestävintä. Emme voi kuitenkaan kuvitella, että köyhät infrastruktuuriltaan heikot maat voivat ottaa ydinvoiman laajasti käyttöön ennenkuin niiden sosiaalinen rakenne ja tekninen infrastruktuuri on kehittynyt merkittävästi. Siten kivihiilivoima on tosi cool suuressa osassa maailmaa. Ja jos ei pelkää hiilidioksidia, niin liki kaikkialla. Mm. teollisen bensiinin raaka-aineena jos ja kun öljy kallistuu.
Kustannusten piilottaminen ei liene paljon sen houkuttelevampaa kehittyvissä kuin kehittyneissäkään maissa. Kiinassa tämä on kivihiilen ja muunkin teollisen/kaivostoiminnan osalta aika hyvin näkyvissä, kun ihmiset huomaavat nämä kustannukset ihan konkreettisesti arjessaan, päivittäin.
Ydinvoimalla on totta kai erilaisia esteitä eri maissa, kuten totesit. Eikä sitä kannata rakentaa joka paikkaan. Mutta sitä ei kannata rakentaa joka paikkaan paljolti sen vuoksi, että kustannukset (tai riskit, jotka voidaan ainakin jollain tasolla laskea myös kustannuksiksi) ovat niin suuret. Näissä paikoissa kivihiili tai jokin muu vaihtoehto on, vaikka kustannukset olisivatkin sisällytetty hintoihin, parempi vaihtoehto.
Ja tässä ei puututtu sinänsä energiankäytön tuomiin hyötyihin ja etuihin. Ei Kivihiiltä olisi ruvettu polttamaan jos sen haitat olisi olleet suuremmat kuin hyödyt (tai noh, ainakin lyhyellä tähtäimellä havaitut haitat vs lyhyen tähtäimen hyödyt). Energiankäyttö ylipäätään on mahdollistanut ja mahdollistaa paljon hyvää. Mutta edelleen, jos kivihiilen kustannukset kuitenkin maksetaan, niin niiden sisällyttämättä jättäminen vain vääristää markkinoita ja haittaa näiden kustannusten havaitsemista. Samat hyödyt voidaan saada kokonaisedullisemmin jotenkin muuten, mutta siihen on vaikea päästä, jos kyseistä kokonaisedullisuutta on lähes mahdoton havaita.
Elämä olisi kaikille todella paljon helpompaa kun asiat tehtäisiin yksinkertaisesti, kustannustehokkaasti, rationaalisesti ja markkinaehtoisesti. Valtio voisi todellakin keskittyä vain ja yksinomaan verotukseen ja sen mahdollistamaan yhteisen hyvän tuottamiseen. Ja unohtaa energiatuet ja muut markkinoiden toimintaa vääristävät toimet. Ja huomioida verotuksessa kaikki todelliset kustannukset periaatteella saastuttaja maksaa aiheuttamansa lyhyt- ja pitkäaikaiset kustannukset.
Loput hoituisi markkinavoimien toimesta, me kaikki ostaisimme ja käyttäisimme parasta kulloinkin saatavilla olevaa energiaa ja sitä tietenkin kysynnän kasvaessa tuotettaisiin paljon nykyistä enemmän. Täytyy vaan toivoa että jossain vaiheessa on tulee pakottava tarve toimia järkevästi. Ja veikkaanpa että toiveeni täyttyy pikemmin kuin moni uskookaan.
Kirjoitat kuulema kirjaa ydinvoimasta. Mikähän pätevyys capoera-ohjaajalla on tällä alalla?
Joo, kirjoitan. Siitä tulee tänne blogiinkin varmaan kesän/syksyn aikana tietoa.
Mutta vähän ihmetyttää, että miksi tunnut kyseenalaistavan pätevyyteni sen kirjoittamiseen jo näin etukäteen? Eiköhän se kirja, siinä olevat argumentit, niiden perustelu, looginen pitävyys ja käytetyt lähteet ole se mikä on olennaista? Ja toisaalta miksi tuot esille nimenomaan harrastukseni Capoeira-ohjaana tässä yhteydessä, aivan kuin se määrittelisi jotenkin minut ja pätevyyteni?
Ehdotan että luet kirjan sitten kun se ilmestyy, ja tule vaikka tänne tai muuhun sopivaan foorumiin haastamaan sen argumentointia jos se on sinusta tarpeen. Ja jos pätevyyteni ylipäätään tietokirjailijana askarruttaa, voit myös lukea esikoiseni Suomi öljyn jälkeen. Se oli ehdolla sekä Tieto-Finlandia että Kanava-tietokirjapalkinnolle, joten aivan ilman substanssia sekään ei ollut, siitä huolimatta että opetan Capoeiraa. 🙂
Juuri siksi kyseenalaistan….mutta ehkä palaamme asiaan. Se mitä olen kuullut sinun selostavan asiasta muualla, ei anna oikein hyvää käsitystä pätevyydestäsi.
Olen öljykirjan lukenut, eikä se ole yksin sinun. Yksi kirja muiden joukossa, ei sen kummempaa. Nyt olet yksin väsäämässä kirjaa aiheesta, josta et selvästikään ymmärrä mitään.
Ja minulle on ihan sama vaikka olisit Pulizerin saanut. Hyväntahtoisille hölmöillehän niitä prinikoita yleensä jaetaan. Minä arvioin asioita sisällön perustella.
Noh, minä voin sitten varmaan kirjoittaa k asiantuntijakirjan capoerasta, kun osaa portugaliakin, vaikken tiedä asiasta mitään.
Sinulla on hyvin postmoderni ja epäkriittinen käsitys tietokirjoista ja lähteistä. Tiedekritiikki tai tieteellisten artikkeleiden kriitinen analyysi on luonnontieteen alalla humanistille ihan mahdotonta.
Jatka samaan malliin, niin Pulizer paukkuu…
Kiitos palautteesta, tuossa, toisin kuin edeltäneessä, oli sentään jotain substanssia. Ja siinä olen kanssasi samaa mieltä, että tietokirja-palkinnot annetaan paljolti muilla perusteilla, kuin mitä esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita arvioidaan.
Olisin oikein kiitollinen palautteesta, että missä kohden eritoten selostukseni on ollut huteraa ja pätevyyteni kyseenalaista? Tai siis oikeammin, missä en ole selvästikään ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. En meinaan pane ollenkaan pahakseni jos joku kertoo minulle että olen väärässä, kunhan kertoo että missä ja miten/millä perusteella. Se on yksi niistä päätarkoituksista miksi kirjoittelen ja keskustelen. Ainakin ylläolevan kommenttisi perusteella (sanot että arvioit asioita sisällön perusteella ja ilmeisesti ymmärrät tieteellisten artikkelien peräänkin jotain) sinulla olisi juuri sellaista palautetta jota kaipaan.
Enkä ole missään vaiheessa väittänyt olevani ylipäätään oikeassa. Mutta toivoisin jotain muutakin kuin löysän heiton siitä että ”et muuten tiedä mistään mitään, mutta ei siitä sen enempää”. Siinä jää vähän haavi auki -fiilis, eikä se toisaalta kerro yhtään mitään argumentoijan pätevyydestäkään. Olen saanut monilta muilta aika toisenlaista, jopa päinvastaista palautetta, joten haavi on senkin osalta auki vielä enemmän.
(Oletan muuten että nyt puhutaan tästä ydinvoima-aiheesta? vai onko kyseessä öljy? vai energia ylipäätään?)
En tee kirjaa yksin.
Kas kun sinulla ei ole luonnontieteellistä ja/tai taloustieteellistä koulutusta ja hyväksyt kritiikittömästi lähteitä. Ymmärtätkö edes on subventio tai korroosio tai puoliintumisaika? Toistelemalla kritiikkittömästi ns. tutkimuksia saa kyllä aikaiseksi kaikenlaista tekstiä.
Et osaa myöskään erään kuuluisan arkkitehtiasiantuntijan ohella arvoida ns. ilmastonmuutostutkimusta, koska et ymmärrtä mm. virtausmallinnuksista ja matermaattista menetelmistä mitään.
Metsässä ollaan, mutta kivaahan se on, kun saa selälle taputteluja ”rohkeista” kannanotoista. Et siis edes ymmärrä mitä on substanssi ja mitä on propaganda tai epätiede tai vale. Mutta hieno homma.
Miljoona paskakikkaran ympärllä pyörivää sontakärpästä ei voi olla väärässä. Jep, jep, jep…
Ah, eli koska minulle ei ole oikeanlaista koulutusta, sanomissani/kirjoittamissani asioissa ei voi olla mitään järkeä. (Tuolle argumentaatiovirheelle on ihan oma nimensäkin). Sinulla ei sinällään voi myöskään olla tietoa siitä, minkälaisen kritiikin läpi ”toistelemani ns. tutkimukset” ovat omalla kohdallani menneet.
Etkä nyt saanut mitään konkreettisia esimerkkejä vielä tuotua mukaan, että missä olen mennyt niin sanotusti metsään. Niitä toivoisin, epämääräiset yleistykset ja vihjaukset sontakärpäsiin eivät edistä keskustelua (päinvastoin, niistä saa vaikutelman että sinun tarkoitus on jotain aivan muuta kuin edistää keskustelua).
Ja en todellakaan voi myöntää ymmärtäväni virtausmallinnuksista tai matemaattisista menetelmistä paljoakaan. Juuri sen vuoksi nojaan näissä asioissa tieteen konsensukseen niiltä osin kun en niiden taustalla olevia asioita itse ymmärrä. Jos tulkitset tämän lähestymistavan ”tutkimusten kritiikittömäksi toisteluksi” niin se on toki oikeutesi.
Jos sinulla ei ole esittää jotain konkreettisempia vihjeitä/sanomisiani esimerkkinä siitä, missä/miten minä en ymmärrä ”mitä on substanssi ja mitä on propaganda tai epätiede tai vale” niin eiköhän tämä keskustelu ollut sitten tässä (voit halutessasi jatkaa sitä vaikka omassa blogissasi). Jos sinulla puolestaan on tarjota näitä esimerkkejä, niin ole hyvä ja tee niin. Opin erittäin mielelläni missä olen ollut väärässä (vihjailuistasi päätellen näitä esimerkkejä on suorastaan runsaasti).
Mielenkiintoinen artikkeli.
Olisikin mielenkiintoista nähdä mihin edelläkuvatulla hinnoittelu/verotus mallilla eri energiantuotantomuotojen kustanukset kiipeäisivät. Mikä olisi huomisen halvin energia, jolla jatkaa business as usual touhua. Olisiko kaikki energia niin kallista, että päästäisiin vihdoin business unusual tilaan ja kehityksessä eteenpäin?
Välissä täytyy kenties käydä turvallaan mutalammikossa, jonka jälkeen voitaisiin jatkaa kohti vähemmän kuluttavaa ja energiaa haaskaavaa yhteiskuntaa. Tavoite saattaa myös olla huomattavasti helpompi jos merkittävä osa maailman väestöstä on hukkunut lätäkköön.
Artikkelin parasta antia kuitenkin aiheesta virinneen keskustelun loppupää.. Keventää sopivasti muuten raskasta aihepiiriä.
Itseäni on viimeaikoina alkanut kovasti kiinnostaa erilaiset argumentointitaidot. Olen tajunnut joutuvani todennäköisesti erittäin usein kinaamaan aiheesta jota kuulija ei halua uskoa.