Taloussanomat 26.3.2013 – Haloo hallitus, öljyä ei riitä näin! – Päivitetty
Taloussanomat uutisoi öljystä ja kirjastamme.
Tästä se lähtee.
Edit: Oikeastaan, seuratessa uutisesta käytyä vilkasta keskustelua, on helppo huomata että muutama asiayhteydestä irroitettu ja ilman perusteluja jäänyt asia herätti melkoisesti tunteita. Kommentoimme ja tarkennamme näitä hieman alla.
- Valtion Polkupyörien nostaminen jotenkin olennaiseksi osaksi kirjan antia kiinnittää lukijan huomion siihen pieneen osaan kirjasta, jossa esitettiin fiktiivisiä esimerkkejä mahdollisista yhteiskunnallista reaktioista öljyhuipun kehittymiseen. Ratkaisuista puhuttaessa olisi kannattanut nostaa esille pikemminkin kirjan yhteenvedossakin esitetty suositus hyötysuhteiden, käyttöasteiden sekä materiaali- ja energiatehokkuuden nostamiseksi ensisijaisiksi tavoitteiksi.
- Suositus tähdätä öljyn kulutuksen puolittamiseen esitetään mielipiteenä, jota ei johdeta itse artikkelissakin esitetyistä ennusteista tuotannon kehittymisestä ja kulutuksen jakautumisesta OECD-maiden ja Kiinan tapaisten kasvavien talouksien välillä. Tässä yhteydessä olisi ollut hyvä korostaa, että jos tavoitteeksi asetetaan esitettyä pienempi kulutuksen vähentäminen, niin tuo kulutustaso edellyttää, että Suomen talous pystyy tuottamaan kuluttamallaan öljyllä lisäarvoa paremmin kuin keskimääräiset OECD-maat.
- Harrin haastattelusta poimittiin esimerkiksi liikenteen tehostamisesta yksityisautoilun vähentäminen. Monille tämä on antanut mielikuvan, että kirjoittajat haikailevat valtiojohtoisen komentotalouden perään. Tosiasiassa kirjamme esittää, että markkinatalouden tehokkaan toimimisen estää tällä hetkellä markkinatoimijoiden puutteellinen tietämys öljyhuipusta ja sen vaikutuksista heidän liiketoimintaansa pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Harrin ja Heikin perustama PiggyBaggy-tavarakimppakyytipalvelu on nimenomaan esimerkki tavasta, jolla tehokkuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä ratkaisuista kannattavaa liiketoimintaa.
- Artikkeli ei korosta riittävästi tekniikan kehittämisen, kaupallistamisen ja poliittisten ratkaisuiden läpiviennin viiveitä. Kirjassa esitellään ja taustoitetaan monia tekijöitä, jotka kasvattavat riskiä epälineaarisista tai hallitsemattomista vaikutuksista, joihin paperilla helpolta vaikuttavat ratkaisut eivät auta.
Kaikenhuipun blogi 
Keskustelijat eivät näemmä suurelta osin usko teitä… 😦
Valitettavasti en sieltä ensimmäisten kymmenien vastausten joukosta löytänyt mitään järin arvokasta kritiikkiä tai kommenttia – lähinnä (jo aika monta kertaa aiemminkin nähtyjä) olkiukkoja. Heh. Polkupyörä mainittu! VMP!
Muutamalle asiallisemmalle (IEA:n ennusteista ja liuskeöljystä esim) mainitsevalle kommentoijalle kiitos. Näitä asioita käsitellään kirjassa tarkemmin.
Oma analyysini noista TalSa:n uutisen junttikommenteista on, että ihmiset projektoivat omaa epävarmuuttaan aggressiivisuuteen, olkiukkoihin, populismiin ja silver bullet -henkisiin heittoihin. Öljyhuippua ja ylipäätään nykyistä elämäntapaamme tarkemmin pohtiva joutuu helvetin kiusallisten kysymysten eteen todetessaan, ettei nykyinen elämäntapamme ole millään tavalla kestävä globaalien uhkien edessä. Onko minulla enää töitä? Pitäisikö muuttaa maalle? Onko järkeä perustaa perhettä? Saanko minkäänlaista eläkettä? Saanko asuntolainaa koskaan maksetuksi? Pitäisikö minun vaihtaa ammattia? Onko lapsillani enää mahdollisuutta opiskella korkeakoulussa? Pitäiskö alkaa kasvattaa omat ruuat itse? Pitääkö luopua autosta ja siirtyä siihen perkeleen fillariin?
On paljon helpompi sivuuttaa tällaiset kysymykset ja lähteä populistiselle tielle, jossa vika on tieteellisten faktojen sijaan jossain yksittäisissä poliittisissa päätöksissä (esim. bensaverotus). Näin voi jatkaa sitä toimistossa työskentelyä ja autolla huristelua ilman mitään suurempaa huolta tulevaisuudesta.
Ihmiset elävät joukkopsykoosissa.
Kiitos PeakOiler kommentista.
Kuvaamasi pitää monen kohdalla varmasti paikkansa. Asiaa ei myöskään auta se, että joka tuutista tulee ristiriitaista, jopa toistensa kanssa päinvastaista tietoa, jossa pääosassa eivät ole asialliset, tietoon perustuvat argumentit, vaan lähinnä erilaiset retoriset kikat kuten olkiukot ja henkilöön käyvät hyökkäykset (mitä tekin viherhipit, tai mitä tekin riistokapitalistit..)
Kirjassamme arvioidaan itse asiassa myös mainitsemiasi mekanismeja jonkinverran. Taustalla vaikuttavat monet psykologiset ja ihan tunnetut mekanismit kuten vahvistusharha (confirmation bias), auktoriteettiusko, joukkoajattelu ja niin edelleen.
sinnehän oli tullut paljon kommentteja. kai sen voi tulkita niin että ainakin aihe kiinnostaa ihmisiä, joten voisi kuvitella että muissakin lehdissä asiaa käsiteltäisiin. entäs milloin pääsette telkkariin?!
Olisi tosiaan erittäin toivottavaa, että kirjaa ja sen aiheita käsiteltäisiin laajemmin mediassa. mielellään saisi jäädä kestopuheenaiheeksi! Mä en niitä kommentteja jaksanut enkä viitsinyt ensimmäistä sivua pidemmälle lukea. Ei kyllä toimittajakaan ole tehtäviensä tasalla; joko hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää, mikä on oleellista ja mikä ei. Tai sitten hän harrastaa tarkoitushakuista provosointia.
PeakOilerilla on erinomaisen ytimekäs kommentti, olen samaa mieltä. Toivon, ehkä turhaan, että suurimmalla osalla ihmisistä jyskyttää jossain takaraivossa, hämärän rajamailla ettei tämä meno voi näin jatkua, mutta kun se ajatus pitäisi saada kirkkaaseen tietoisuuteen ja muuttaa järkeväksi toiminnaksi, niin sitten alkaakin kiihkeä vastaanharaaminen ja todellisuuden kieltäminen.
Ehkä tämän muistaminen auttaa nyt ja jatkossa (kirjoittajia): ”People will forget what you said, people will forget what you did, but people will never forget how you made them feel. ” ( Jos en ihan väärin muista niin tämä on jopa tieteellisesti todistettu, ainakin sitä hyödynnetään markkinoinnissa…)
” Ei kyllä toimittajakaan ole tehtäviensä tasalla; joko hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää, mikä on oleellista ja mikä ei. ”
ehkä tämän voisi pikemminkin tulkita niin että toimittaja ei halunnut/uskaltanut ottaa selkeästi kantaa mihinkään suuntaan. olisi tosiaan mielenkiintoista tietää miten taloussanomien/hesarin/jne toimittajia on ohjeistettu tässä asiassa.
niin ehkä tosiaan jo monilla ihmisillä alkaa olla sellainen tunne että jotain on pielessä vaikka ei osata selkeästi sanoa miksi näin on. ja kun tätä asiaa ei oikein julkisesti käsitellä niin on vaikea sanoa miten yleistä se on
”.. but people will never forget how you made them feel.”
Jos nyt jotain keskustelutilaisuuksia tulee, niin kertoisin aina ainakin sen minkä tunnetilan kautta ja missä tilanteessa ensimmäistä kertaa havahtui tähän aihekenttään, jonka jälkeen ryhtyi ottamaan asioista selvää. Ne ihmiset, jotka ovat siinä kuulolla, ovat samassa tilanteessa, mahdollisesti juuri havahtumassa tähän aihekenttään, joten peilaavat omaa tilannettaan sinuun.