Skip to content

2013 – Maaliskuun Uutislinkit

maaliskuu 1, 2013

Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan (energiapolitiikka, rahoitus ja talous, hyvinvointivaltio, ilmastonmuutos jne) ainakin etäisesti sopiviin hyviin ja huonoihin uutisiin.

Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.

Maaliskuu 2013

Mainokset
27 kommenttia
  1. Vähän vanhempi, mutta ajankohtainen:
    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

    Selailin Pekka Himasen ”Sinisen kirjan” katsoakseni mitä miettii ilmastonmuutoksesta ja länsimaisen yhteiskuntamallin (nopeasta tai hitaasta) romahduksesta. Toisin kuin joissakin aiemmissa teksteissä, kyllä hän näitä aiheita käsittelee. Himanen kuitenkin uskoo, että ilmastonmuutos olis yhä estettävissä ja yhteiskuntamallimme tuho myös. Sillä kuten tiedetään ilmastonmuutokseen on ainakin 2 näkökulmaa: joko pistät kaikki panokset ja uskosi sen torjuntaan, tai sitten pyrit sopeutumaan epämiellyttävään tulevaisuuteen. Kirjassa ei ollut hitustakaan jälkimmäistä, siinä lähinnä tavoitellaan utopiaa ja ihanteellista tulevaisuudenkuvaa.

  2. Jarppa63 permalink

    En löytänyt tuosta kirjasta yhtäkään kertaa sanaa ”öljy”…

  3. jorma permalink

    Tässä tällainen pikku juttu ajoneuvojen polttoainekulutuksesta ja niiden energiatehokkuuden ja kokonaiskulutuksen suhteesta. Mielestäni ihan mielenkiintoisia ja järkeenkäypiä löydöksiä.

    http://phys.org/news/2013-03-fuel-economy-consumption.html

    >Fuel economy up, but consumption up even more

    >(Phys.org) —Although vehicle fuel economy has improved 40 percent since 1970, the total amount of fuel used has increased by more than half, says a University of Michigan researcher.

    ——-

    Lisäksi kommentti:

    Blogin sivupalkista vaikuttaisi ainakin minulla hävinneen osio, joka näytti viimeisimmät blogiin tulleet kommentit. Onko tämä tarkoituksellista? Minusta se oli hyvä toiminto, auttoi seuraamaan mahdollisia käytäviä keskusteluja.

    • Mielenkiintoinen artikkeli, samansuuntaisia ovat omatkin johtopäätökset olleet. Kokonaiskulutus ei ole kauheasti laskenut, ja uusien autojen pienemmät kulutuslukemat (silloin kun ovat todellisia eivätkä esiinny vain testeissä ja paperilla) valuvat koko kalustoon tuskastuttavan hitaasti.

      Kommentti-sivupalkista. Oho. Niin näyttää hävinneen, mutta en itse tunnusta mitään. Täytyy katsoa josko saisin sen taiottua takaisin… (se oli siinä juuri siksi että se on kätevä toiminto). Kiitos huomautuksesta.
      Edit: Sain kommentit takaisin.

  4. http://wvgazette.com/News/201303090097

    Tämän mukaan liuske-energiaan kannattaisi suhtautua huomattavasti nykyistä hypeä kriittisemmin. Olen samaa mieltä – luen juuri tuota mainittua ”Drill Baby, Drill” -raporttia, ja kontrasti monien tahojen hypeen on julma ja syvä. Mutta tämä raportti perustuukin todellisiin tuotantotietoihin, eikä siihen mitä öljy-lobbarit haluaisivat todellisuuden olevan (tai miten haluaisivat meidän todellisuuden näkevän). Damn.

  5. Krisu permalink

    Ei haittaa vaikka mehiläiset katoavaisivatkin, tekniikka pelastaa meidät jälleen kerran – tai sitten ei. Ainakin minussa tämä tutkimus herätti melko apokalyptisia ajatuksia.
    Scientists Develop Flying Robobees to Pollinate Flowers as Bee Populations Decline (linkistä löytyy artikkeli tutkimuksesta ja pariminuuttinen video)

    http://inhabitat.com/scientists-develop-flying-robobees-to-pollinate-flowers-as-bee-populations-decline/

  6. Krisu permalink

    Tässäpä ihan uusinta uutta tutkimusta ilmastonmuutoksesta, jonka teki kansainvälinen tiimi 7 eri maasta, Suomi myös mukana: tässä tutkittiin kasvukauden aikaisia muutoksia pohjoisilla leveysasteilla viimeisen 30 vuoden aikana, ja niiden pohjalta tehdyt simulaatiot ovat vähintäänkin pahaenteisiä, kun pohjoinen muuttuu eteläksi eikä ekosysteemi mitenkään ehdi sopeutua siihen.

    “The way of life of many organisms on Earth is tightly linked to seasonal changes in temperature and availability of food, and all food on land comes first from plants,” Jutun lopussa on linkki alkuperäiseen tutkimukseen, joka on julkaistu 10.3.2013

    http://planetsave.com/2013/03/11/northern-latitudes-turning-green-because-of-climate-change-research-finds/

    • jorma permalink

      >tehdyt simulaatiot ovat vähintäänkin pahaenteisiä, kun pohjoinen muuttuu eteläksi eikä ekosysteemi mitenkään ehdi sopeutua siihen.

      Varmaan siitä voi kaikenlaista ongelmaa tulla monelle eliölajille, myös ihmiselle (tai ainakin joillekuille ihmisille), mutta ainakin minun on kovin vaikea uskoa ihan tältä istumalta, ettei ekosysteemi (tai ihmisten yhteiskunta) kokonaisuutena tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin siihen sopeudu. Ja siinä uudenlaisessa ekosysteemissä on sitten ilmeisesti suurempi fotosynteettinen tuottavuus pohjalla (kenen tai minkä suuhun se sitten meneekin).

      Olen saanut käsityksen, että täällä pohjoisessa ollaan suhteellisesti paremmin suojassa ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta. (Ainakin suoraan, epäsuorista vaikutuksista esimerkiksi kansainvälisen talouden ja politiikan kautta on sitten vaikeampi sanoa, mutta ei täällä sentään mitään maailman köyhimpiäkään olla.) Siellä etelässähän elää ihan iloisesti paljon ihmisiä ja muita eliöitä, vaikka siellä onkin se etelän ilmasto, joten jos sellainen ilmasto tulisikin tänne, niin luulisi, että täälläkin yhä voidaan elellä ihan iloisesti – kunhan muutosten kanssa päästään sinuiksi, mikä voi toki olla kivuliasta jollekulle tai monellekin.

      • Krisu permalink

        > ennemmin tai myöhemmin siihen sopeudu — suhteellisesti paremmin suojassa ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta <

        niin… saattaahan se äkkiseltään tuntua ihan mukavalta ajatukselta, että meillä on _vuosisadan loppuun mennessä_ nykyinen Välimeren alueen ilmasto. Kesällä varjossa +30 ja auringossa rapiat 50, sadetta ei tule kuukausiin ja ainoa järkevä paikka oleskella on merellä, jos sattuu tuulemaan sopivasta suunnasta tai vuoristossa – ai, mutta niitähän täällä ei olekaan.

        Pohjavesien pinta laskee, metsäpalot lisääntyvät, tuholaiset lisääntyvät – ja ikirouta sulaa, jolloin ilmakehään vapautuu melkoinen määrä metaania, joka puolestaan on kertaluokkaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi…

        Entä miten käy muuttolinnuille, talviuneen/horrokseen vaipuville eläimille, talviturkin vaihtaville eläimille, lakoille, mesimarjoille, karpaloille…

        Tutkimuksessa todetaan, tapahtuneena faktana, että viimeisen 30 vuoden aikana kasvillisuusvyöhyke on siirtynyt 4-7 astetta pohjoiseen, kun sama vauhti jatkuu, vuosisadan loppuun mennessä siirtymä on 18 astetta – parhaimmassa tapauksessa.

        Tutkijat havaitsivat myös, että vihertyminen oli vähäisempää Pohjois-Amerikassa kuin Euraasiassa, syytä ei tiedetä, mutta sivistynyt arvaus oli, että asialla ehkä, mahdollisesti olisi jotain tekemistä mantereiden erilaisen sadannan kanssa.

        Edelleen, kasvien kasvu oli lisääntynyt 7-10 % viimeisen 30 vuoden aikana. Mutta kannattaa huomata ettei kasvu jatku loputtomiin vaan alkaa päinvastoin laskea. Tästäkin on tehty tutkimuksia, ja muistelen taannoin nähneeni yhden, jossa todettiin, että ilmaston lämpeneminen myös pienentää kasvien ja eläinten kokoa.

        Mielestäni tämän tutkimuksen paras anti on siinä, että tässä tutkittiin kuinka kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät etelästä pohjoiseen. (Ja se pohjoisen kasvillisuus sitten katoaa). Tämän luulisi olevan ihmisille helpompi ymmärtää kuin että keskilämpötila nousee 2 tai 4 tai 6 astetta, joka todennäköisesti tuntuu useimpien mielestä vähäiseltä ja jopa suorastaan mukavalta.

        Summa summarum: "The tight coupling between temperature and vegetation seasonality hides the fact that vegetation seasonality in the Arctic is accelerating over time (landscape greening rate increasing over time) and decelerating (greening rate slowing down over time) in the Boreal regions. Therefore, we do not know how vegetation seasonality (i.e. plant growth, species distribution) will change in the future." Siis edessä epävarma tulevaisuus.

        • jorma permalink

          >saattaahan se äkkiseltään tuntua ihan mukavalta ajatukselta, että meillä on _vuosisadan loppuun mennessä_ nykyinen Välimeren alueen ilmasto. Kesällä varjossa +30 ja auringossa rapiat 50, sadetta ei tule kuukausiin ja ainoa järkevä paikka oleskella on merellä, jos sattuu tuulemaan sopivasta suunnasta tai vuoristossa – ai, mutta niitähän täällä ei olekaan.

          Että ihan Välimeren alueen eikä vain Keski-Euroopan? Onhan se suhteellisen rankan kuuloinen muutos (vaikka tapahtumisaika olisikin se vuosisata), mutta kyllä siinä vielä ihminen pystyy elämään oikein hyvin, ja moni ihminen todellakin pitää sitä Suomen ilmastoa parempana. Tosin ainakaan auringonpaiste ei täällä koskaan liene muuttumassa Välimeren aluetta vastaavaksi, kun leveysasteet ovat mitä ovat. Toinen huomautus, mikä tulee mieleen, on se, että Suomi on myös sen verran pitkä maa pystysuunnassa, että pohjoisesta päin löytynee viileämpääkin. Ja sisältyiköhän tähän skenaarioon nyt oletus, että ilmastonmuutokselle (päästöille) ei tehdä koskaan mitään merkittävää? Luulisi, että mitä merkittävämpiä haittavaikutuksia alkaa tulla, niin sitä todennäköisemmin jotain merkittävää ruvetaan tekemään…

          >Pohjavesien pinta laskee, metsäpalot lisääntyvät, tuholaiset lisääntyvät – ja ikirouta sulaa, jolloin ilmakehään vapautuu melkoinen määrä metaania, joka puolestaan on kertaluokkaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi…

          Olen käsittänyt, että täällä päin ilmastonmuutoksen arveltaisiin LISÄÄVÄN sademääriä (jonnekin sen lisääntyvän haihdunnan ainakin pitää sataa), mikä ei tuntuisi sopivan yhteen 2 ensimmäisen kohdan kanssa. Tuholaisjuttu taitaa olla ihan todennäköinen, ja sillä lienee jokin kustannus, mutta eipä se etelämmässä maataloutta ole lopettanut. Ja ikiroutajuttuhan on toki globaali ilmastonmuutoksen positiivinen takaisinkytkentä (kuinka suuri sitten lieneekään, en itse tiedä) eikä mikään erityinen Suomen ongelma.

          >Entä miten käy muuttolinnuille, talviuneen/horrokseen vaipuville eläimille, talviturkin vaihtaville eläimille, lakoille, mesimarjoille, karpaloille…

          Pitäydyn yllä sanomassani, että ”varmaan siitä voi kaikenlaista ongelmaa tulla monelle eliölajille”. Toivottavasti tulee vähemmän kuin enemmän. Mutta kaipa jonkinlainen ekosysteemi joka tapauksessa pysyy pyörimässä.

          >Tutkimuksessa todetaan, tapahtuneena faktana, että…

          >Tutkijat havaitsivat myös, että…

          >Mielestäni tämän tutkimuksen paras anti on siinä, että…

          Ihan mielenkiintoisia juttuja. Hyvää ajattelun aihetta näiden asioiden pohdiskelijalle.

          >kasvien kasvu oli lisääntynyt 7-10 % viimeisen 30 vuoden aikana. Mutta kannattaa huomata ettei kasvu jatku loputtomiin vaan alkaa päinvastoin laskea. Tästäkin on tehty tutkimuksia, ja muistelen taannoin nähneeni yhden, jossa todettiin, että ilmaston lämpeneminen myös pienentää kasvien ja eläinten kokoa.

          Ihan hyvä pointti, että se ei jatku loputtomiin, mutta käsittääkseni sen pitäisi kuitenkin siirtyä johonkin korkeammalle tasolle, jos ympäristö ei muutu tosi kuivaksi tai jotain. Lämpimämpi ilmasto ymmärtääkseni tosiaan suosii pienempiä eläimiä, sikäli kuin kaikki muu ympäristössä pysyy samana. Mitä kasvien kokoon tulee, niin ainakin Suomen pohjoisosissa on ymmärtääkseni juuri kylmyydestä johtuen kasvillisuus paljon pienempää ja hidaskasvuisempaa eteläisempään Suomeen verrattuna, ja Suomessa vastaavasti eteläisempiin maihin verrattuna, joten siltä osin ajatuksesi kuulostaa kyseenalaiselta.

        • Jos asioita haluaa yksinkertaistaa, niin tässä:

          Olemme muuttamassa maapallon ilmastoa ja elinympäristöä aivan erilaiseksi siitä, millä nykyinen sivilisaatio kehittyi, ja tekemässä sen niin nopeasti että valtaosa lajeista ei ehdi mukautua/siirtyä.

          Ja sitten kyynikkona – vaikka haittavaikutuksia on selkeästi jo tullut ja havaittu, niin:
          – Yhä suurempi osa resursseista käytetään siihen, että koetamme olla näkemättä näitä tai vähättelemme niiden seurauksia.
          – Olemme onnistuneet ainoastaan lisäämään päästöjämme. Tuskin edes niiden kasvunopeuden kiihtymistä on saatu hillittyä vaikka asiasta on neuvoteltu kansainvälisesti jo vuosikymmeniä. Mitä vittua? Siinä vaiheessa kun haittavaikutukset alkavat lyhyen perspektiivin ihmislajille todella selvitä, siintää toimenpiteiden viimeinen mahdollinen aloituspäivä kaukana peruutuspeilissä. Alkaa olla aika vaihtaa perspektiiviä hieman kvartaalia pidemmälle.

  7. jukka permalink

    maikkarin uutisissa puhuttiin helsingin liikenteestä. minulta meni ohi kuka selvityksen oli varsinaisesti tehnyt mutta yleinen johtopäätös oli se että autoilu kasvaa merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana. työpaikkoja ja asuntoja tulee kantakaupunkiin pilvin pimein joten liikennekin kasvaa. siis ruuhkat kasvaa. joten tämä oli se varsinainen ongelma: mitä tehdä ruuhkille? peloteltiin että ruuhkat voisivat olla jopa lontoon ruuhkien veroisia. ja edes keskustatunnelista ei olisi juurikaan apua…

    mitähän oletuksia siinä selvityksessä oli? hmm… varmaankin talous kasvaa noin 3% vuosittain seuraavat 20 vuotta jne

    • Veikkaan että samoja ennusteita on tosiaan käytetty Espoon metrolaitureiden pituuksista (siis tulevista käyttäjämääristä) riideltäessä. Autoilu kasvaa niiden mukaan vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Sanomattakin on selvää että kirjamme tarjoaman näkemyksen mukaan se vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä – käytännössä mahdottomalta. Mutta ainahan sitä voi olla väärässä (toisaalta, olisin mielummin väärässä siten että toisen argumentti perustuisi johonkin muuhun kuin peruutuspeilin trendien tuijottamiseen ja sokeaan jatkamiseen)

    • jorma permalink

      Jos pääkaupunkiseudulle keskittyy (keskitetään?) enemmän ja enemmän porukkaa Suomen perifeerisemmistä osista ja vielä ulkomailta päälle, niin kaipa pääkaupunkiseudun autoilu voi ihan hyvin kasvaa, vaikka koko Suomen autoilu vähenisikin. Varmaan se kyllä vaatii sen talouden kasvun, mutta toisaalta väestökeskuksia kasvattava politiikka taitaa olla yksi talouskasvun aikaansaamismenetelmä, ainakin siitä päätellen että sitä on tehty vuosikymmeniä niin innokkaasti suunnilleen jokaisessa ”kehittyneessä” kuin myös ”kehittyvässä” maassa. Taitaa olla jonkinlainen yleinen totuus, että tiheästi asuva porukka pystyy takomaan saman verran BKT:tä pienemmillä kustannuksilla kuin harvasti asuva samanlainen porukka, jos asutun alueen luonnonvaroilla ei ole merkitystä (eli siinä BKT:n teossa tarvittavat luonnonvarat voidaan ostaa tarpeeksi halvalla ”jostain”). Olenko ihan väärässä?

      • jorma permalink

        >Jos pääkaupunkiseudulle keskittyy (keskitetään?) enemmän ja enemmän porukkaa Suomen perifeerisemmistä osista ja vielä ulkomailta päälle, niin kaipa pääkaupunkiseudun autoilu voi ihan hyvin kasvaa, vaikka koko Suomen autoilu vähenisikin.

        Ja tähän vielä sellainen lisäys ja selvennys, että se autoilu siis voinee samaan aikaan vähetä HENKEÄ KOHTI koko Suomessa tai vaikkapa pääkaupunkiseudulla mutta kasvaa absoluuttisesti Suomessa tai pääkaupunkiseudulla (tai jollakin muulla Suomen alueella) tai molemmissa. Käsittääkseni.

  8. Krisu permalink

    jorma: voit uskoa ja luulla ihan mitä haluat, mutta tosiasioita, tosiasioihin perustuvia todennäköisyyksiä ja fysiikan lakeja luulosi eivät muuta piiruakaan!

    – Ota kartta esille, ja katso ihan itse miten 20 asteen siirtymä omaan asuinpaikkaasi vaikuttaa.
    – tämän vuosisadan loppuun on 87 vuotta, yksi ihmisikä – ja se on sinusta pitkä aika? :0

    – ilmastonmuutokselle/päästöille olisi jo pitänyt tehdä ”jotain merkittävää”. Siinä vaiheessa, kun haitat iskevät satasella päin näköä, on liian myöhäistä, kuten Rauli tuossa totesikin. Voit vaikka yrittää ajatella asiaa niin, että ilmastonmuutos on kuin dieselveturi; kun se kerran on päässyt vauhtiin, se ei ihan heti pysähdy vaikka hätäjarrua kuinka kiskoisi

    – Sademäärä tosiaan kasvaa – syksyllä ja talvella (talvitulvat lisääntyvät), mutta kun sitä vettä tarvittaisiin kesällä = kasvukaudella eli homma menee näin: Pidentynyt kesäkausi lisää haihtumista maalta ja järvistä ja jokien virtaama vähentyy. Tämä pahentaa kuivuutta erityisesti syyskesällä. Jos kuivakaudet pitenevät, pohjavesivarat vähenevät ja veden laatu saattaa heiketä. Tätä on jo tapahtunut eteläisimmässä Suomessa, vaikkei se olekaan uutisiin päässyt.
    – Tämä tilanne siirtyy myös pohjoisemmaksi, kun ilmastonmuutos etenee.
    – Pohjoisten alueiden ilmasto muuttuu voimakkaammin kuin ilmasto keskimäärin.

    – ihminen ei pysty elämään ilman toimivaa ekosysteemiä (luonto+ rakennettu ympäristö)
    – infrastruktuuri on rakennettu toimimaan näissä vallitsevissa sääoloissa
    – Suomi on yksi harvoista EU:n jäsenmaista, joissa on laadittu kattava ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, jossa määritellään toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä. Nämä koskevat mm. maatalous- ja elintarviketuotantoa, metsätaloutta ja luonnon suojelua, teollisuutta, energiatuotantoa sekä liikennettä, rakentamista ja terveydenhuoltoa. Harmi vain, että se on toistaiseksi ollut enimmäkseen pelkkä suunnitelma, mitä nyt rakentamisen osalta on joitain muutoksia tullut.

    – ilmasto on globaali kokonaisuus, jossa on lukematon määrä erilaisia, toisiinsa vaikuttavia osia. Tämän vuoksi tutkijat eivät osaa sanoa tarkasti, mitä tuleman pitää, mutta ovat yksimielisiä siitä, että muutos tulee olemaan katastrofaalinen; tehdyt mallinnukset ovat toinen toistaan pahempia eikä tässä ruletissa ole voittajia, vain niitä ”lottovoittajia”, jotka ehkä häviävät hiukan vähemmän kuin muut

    – kasvien/eläinten koon pieneneminen ei ole mikään oma ajatukseni vaan tutkimustulos. En muutenkaan ole erityisen pohdiskelevaa sorttia vaan kannatan käytännön toimia, rumasti sanottuna keskityn lähinnä oman p*****n pelastamiseen mahdollisuuksieni rajoissa. 😉

    • jorma permalink

      >voit uskoa ja luulla ihan mitä haluat, mutta tosiasioita, tosiasioihin perustuvia todennäköisyyksiä ja fysiikan lakeja luulosi eivät muuta piiruakaan!

      Vai niin… Onko tämän purkauksesi tarkoitus liittyä jotenkin relevantisti johonkin?

      >Ota kartta esille, ja katso ihan itse miten 20 asteen siirtymä omaan asuinpaikkaasi vaikuttaa.

      Ei nyt jaksa kiinnostaa ottaa karttaa esille, mutta 20 astetta etelään Helsingistä on Wikipedian perusteella kolmisen astetta vajaa aika suoraan etelään sijaitsevasta Ateenasta. Tuskinpa sen paikan olot nyt kuitenkaan ihan yksi yhteen Helsinkiin ovat tulossa. Auringonpaiste ei ainakaan.

      >tämän vuosisadan loppuun on 87 vuotta, yksi ihmisikä – ja se on sinusta pitkä aika?

      Luullakseni 87 vuotta on ihmiskunnan suuren enemmistön mielestä pitkä aika. ”Pitkä” on tosin hyvin suhteellinen käsite. Enkä kyllä muista mitenkään erityisesti korostaneeni kyseisen aikajakson pituutta, vaan mielestäni päin vastoin sanoin, että ”suhteellisen rankalta” muutokselta kuulostaa, vaikka muutoksen tapahtumisaika olisi noinkin pitkä. Enpä taida itse olla enää silloin hengissä, kylläkään.

      >ilmastonmuutokselle/päästöille olisi jo pitänyt tehdä “jotain merkittävää”. Siinä vaiheessa, kun haitat iskevät satasella päin näköä, on liian myöhäistä, kuten Rauli tuossa totesikin.

      Olen käsittänyt, että valtavirtanäkemyksessä päästöjen vaikutusta pidettäisiin melko tasaisesti kasautuvana: enemmän päästöjä, enemmän muutosta, ja päin vastoin. Kuulostaa myös aika ristiriitaiselta, että ”olisi jo pitänyt tehdä”, mutta ”liian myöhäistä” (vähentää päästöjä?) on ilmeisesti jossain tulevaisuudessa vasta.

      >Sademäärä tosiaan kasvaa – syksyllä ja talvella (talvitulvat lisääntyvät), mutta kun sitä vettä tarvittaisiin kesällä = kasvukaudella eli homma menee näin: Pidentynyt kesäkausi lisää haihtumista maalta ja järvistä ja jokien virtaama vähentyy. Tämä pahentaa kuivuutta erityisesti syyskesällä. Jos kuivakaudet pitenevät, pohjavesivarat vähenevät ja veden laatu saattaa heiketä.

      Kuulostaa ihan mahdolliselta. Oli miten oli, Suomessa on kuitenkin paljon makeaa vettä asukasta kohti, mikä kaiken järjen mukaan auttaa asiassa. Eikä se talvella satava ylimääräinen vesikään välttämättä ihan kokonaan ihmisyhteiskunnalta sivu suun mene, kuvittelisin.

      >infrastruktuuri on rakennettu toimimaan näissä vallitsevissa sääoloissa

      87 vuodessa onneksi ehtii rakentamaan aika paljon uutta. Ja ehkä tulevaisuudessa ainakin kylmyyden aiheuttamat kustannukset infrastruktuurille ovat sitten pienemmät täällä Suomessa.

      >tutkijat eivät osaa sanoa tarkasti, mitä tuleman pitää, mutta ovat yksimielisiä siitä, että muutos tulee olemaan katastrofaalinen

      Vai niin. Tutkijat ovat kuitenkin tietääkseni myös sitä mieltä, että muutos voi olla pari astetta tai kaksi tai kolme kertaa niin paljon tai ehkä enemmänkin, siitä riippuen kuinka paljon kasvihuonekaasuja lisätään, eikä niitä tietääkseni VIELÄ ole lisätty tarpeeksi edes siihen parin asteen muutokseen, vaikka pitkällä siinä jo ollaankin. Siis se, minkälainen muutos loppujen lopuksi tulee, ei ole vielä missään nimessä lähellekään varmaa. Ja monet tiettyyn keskilämpötilamuutokseen liittyvät haittaennusteet ovat enemmän tai vähemmän todennäköisiä, eivät varmoja. ”Katastrofaalinen” on myös aika suhteellinen käsite.

      >kasvien/eläinten koon pieneneminen ei ole mikään oma ajatukseni vaan tutkimustulos.

      Uskon – ei tarvitse linkata edes lähteitä. Lähinnä oma ajatuksesi kyseisten tutkimustulosten merkityksestä käytännössä on se, mikä herättää minussa skeptisyyttä.

      >En muutenkaan ole erityisen pohdiskelevaa sorttia vaan kannatan käytännön toimia, rumasti sanottuna keskityn lähinnä oman p*****n pelastamiseen mahdollisuuksieni rajoissa.

      No keskity minun puolesta ihan vapaasti, mihin haluat keskittyä. Ja ole pohdiskelematta ja kannata minun puolesta, mitä haluat.

  9. Krisu permalink

    EU ei saanut perjantaina päätöstä aikaiseksi mehiläisille vaarallisista neonikotinoideista. Enemmistö kannatti aineiden kieltoa, mutta koska päätöksen taakse ei saatu jäsenmaiden määräenemmistöä, asian käsittely jatkunee huhtikuussa muutoksenhakukomiteassa. Äänestyksessä 170 ääntä annettiin käyttökiellon puolesta, 93 vastaan ja äänestyksestä pidättyjiä oli 79 ääntä, mukaan lukien Suomi.

    http://yle.fi/uutiset/viela_ei_tayskieltoa_mehilaisille_vaarallisille_neonikotinoideille/6539941

  10. jorma permalink

    Taloussanomista sattui silmään tällainen pikku juttu.

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2013/03/20/lentoyhtioiden-voitot-kasvavat-selvasti/20134221/12

    >Lentoyhtiöiden nettotulokset kasvavat tänä vuonna 40 prosenttia viime vuodesta yhteensä noin 10,6 miljardiin dollariin, kun myynnin kasvu ylittää polttoainekustannusten nousun, mikä parantaa koko toimialan näkymiä. Näin arvioi Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA.

    Kalliimmalla polttoaineellakin pärjää kivasti, jos on varaa maksaa siitä (tai energiatehokkuusinvestoinneista, tai jos on vain kykyä ja halua sopeutua energiatehokkaampiin toimintatapoihin). Ja mainitun vuoden aikana lentoyhtiöiden asiakkailla näyttäisi tämän pikku jutukkeen perusteella olleen.

  11. Krisu permalink

    Nämä eivät ole mitään varsinaisia uutisia, mutta näin maailman vesipäivänä, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta puhtaan veden tärkeydestä sekä veden määrästä ja laadusta koko maapallolla:

    Sinisen planeettamme vedestä 97,5% on suolavettä, ja jäljelle jäävästä makeasta vedestä vähemmän kuin 1% on ihmisten käytettävissä/saatavilla.

    http://www.care2.com/greenliving/world-water-day-facts-tips.html#

    Tavallinen ruoka vaatii valtavasti vettä – kahvikupillinenkin 130 litraa

    http://yle.fi/uutiset/tavallinen_ruoka_vaatii_valtavasti_vetta_-_kahvikupillinenkin_130_litraa/6549884

  12. jukka permalink

    siis onko saudeilla varakapasiteettia vai ei…

    ”On Monday, Mr. al-Naimi said that prospects for global production of shale gas and oil—including in China, Ukraine, Poland and Saudi Arabia—were so promising that the kingdom might not need to continue with its decades-long policy of maintaining an oil-output cushion for use in global supply disruptions.

    ”It is not a question whether Saudi Arabia has spare [oil] capacity. It is a question of whether we need to spend billions maintaining it at all,” Mr. al-Naimi said.”

    http://online.wsj.com/article/SB10001424127887323415304578367912966011422.html

    • öööö… on, ainakin leikisti, mutta ilmeisesti ei ole enää kohta, edes leikisti? kallistahan se on, tuollainen varakapasiteetin pito. saudithan myös käsittääkseni pudottivat äkisti tuotantoaan tuossa loppuvuodesta.

  13. Krisu permalink

    Aamun uutisia selaillessani, pistivät nämä silmään.

    Yhdysvaltain liuskekaasubuumi vyöryttää nyt lukuisia lng-hankkeita ympäri Itämeren, tekee Yhdysvalloista lähes omavaraisen energian suhteen – ja kyseenalaistaa täysin eurooppalaisen energiapolitiikan.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/kaasu+rajayttaa+kilpailun++euroopasta+kivihiilen+kaatopaikka/a2177172

    Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtaja Pekka Majuri (kok.) levittelee käsiään. Mikä ihmeen liuskekaasu?
    http://www.talouselama.fi/uutiset/helsinki+ihmettelee+mika+ihmeen+liuskekaasu/a2177127

    • jukka permalink

      ”Amerikkalainen energiaguru, tohtori Daniel Yergin arvioi helmikuussa, että liuskevallankumous on tuonut maahan jo 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa.”

      yerginin jutut tuntuvat vain vuosien kuluessa menevän yhä enemmän överiksi…

      muutenkin ihmetyttää että toimittajat taas kerran ottaa kaiken mainosmiesten propagandan ihan täydestä…

  14. Markku Järvinen permalink

    En ota kantaa 1.7milj. työpaikkaan mutta joka tapauksessa alan yhtiöillä on huutava työvoimapula, sitä suurempi mitä pohjoisemmaksi mennään. Ehkä tuossa luvussa on myös välillinen vaikutus mukana.

    • Tuo työvoimapula (ja toisaalta kalustopula) on käsittääkseni yksi iso pullonkaula epätavanomaisten lähteiden hyödyntämisessä. Yerginin lausunnon voi kyllä jättää omaan arvoonsa, jos sitä ei sen kummemmin perustella. Varmasti työpaikkoja on tullut rutkasti, sillä burgerinpaistajiakin tarvitaan rutkasti lisää öljyryntäysalueilla. Halpa energia (siis kaasu) myös luo kasvua ja työpaikkoja ylipäätään. Jää tosin nähtäväksi mihin tuo kaasun hinta lopulta asettuu, jos asettuu, ja kuinka kauan ryntäystä kestää. Käsittääkseni Kalifornia voi olla seuraava liuske-buumin alue, tai näin kalifornialaiset ainakin haluavat uskoa. Siellä on arviolta yli puolet jenkkien liuskeöljyvarannoista, mutta ei vielä kovin merkittävää tuotantoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: