Kriisiostoslista
Mitä kannattaisi ostaa kaupasta yhteiskunnallisen kriisin sattuessa? Milla avasi keskustelun tilanteesta, jossa kotiin ei syystä tai toisesta pysty hankkimaan juuri mitään ”varalle”. Ja kun kaikki tiedämme että pienessä paniikissa kaikki olennainen haihtuu aivokuorelta kuin öljysheikki kansannousun keskeltä, niin minkänäköinen olisi se lista, jonka kanssa kauppaan kannattaisi mennä kun:
- Tiedät että kaupat ostetaan aika pikaisesti tyhjiksi, ja on riski siihen että täydennyksiä ei tule viikkoihin tai kuukausiin. Monet muutkin ovat jo kenties puolipaniikissa hamstraamassa.
- Juuri mitään aiempaa varautumista ei ole voinut tehdä (syynä voi olla tilan puute, rahan puute, sosiaaliset syyt, viitsimisen puute tai vaikka se, että tilanne tulee lopulta kuitenkin yllätyksenä).
Eli kun aikaa, tilaa ja rahaa on rajatusti, niin mitä kaapata kaupasta mukaan?
Luin itse vähän aikaa sitten katastrofi-valmiudesta parikin erityyppistä kirjaa, joista toinen oli niemnomaan lyhyemmän aikavälin valmistautumiseen. Kirjan nimi on ”Handbook to practical disaster preparedness for the family”, mutta siinäkin oletettiin, että asioihin varaudutaan jo etukäteen. En ole muita ”survival” -kirjoja juuri lukenut (tuokin on vielä vähän kesken), mutta tuota suositeltiin kattavuuden ja sen vuoksi, että se ei ota kantaa mikä katastrofi tai kriisi olisi tulossa, vaan kartoittaa eri vaihtoehdot ja niiden pahimmat ongelmat, ja tarjoaa näihin valmistautumisvinkkejä.
Voitaisiin koota pari listaa esimerkiksi prioriteetin mukaan. Eli mitä ensimmäisellä kauppareissulla kun ostoskärryyn/autoon/pyöränsarviin ei mahdu kovin montaa pussia, ja jos aikaa on toiseen reissuun ja/tai tilanne ei helpota, niin mitä sitten? Listoja voi tietysti myös yhdistää tai jakaa oman tarpeen tai kuljetusresurssien mukaan.
Päivitän näitä listoja kommenttien mukaan. Ensimmäinen ostoslista toiminee myös hyvänä listana siitä, mitä olisi, jos suinkin mahdollista, hyvä pitää kotona varalla, mutta lähtökohta on nyt tarjota ostoslista-formaatti. Ja muistakaa, kaikkea ei voi saada yhdellä kertaa. On kiire, vituttaa, autossa ei ole bensaa kuin hieman, taivaalta sataa paskaa ja aurinkoa ei ole näkynyt vähään aikaan. Tuomas ehdotti wikin käyttöönottoa, joka on ihan harkinnan arvoinen idea, joskin mulla ei ole siitä mitään kokemusta, joten en ehdi tähän hätään ottaa käyttöön… Yksi paikka josta voi hakea vinkkejä on survivalistin wiki, foorumi tai sivut. Nämä tosin keskittyvät enempi siihen tärkeimpään, eli jonkinlaiseen ennakkovarautumiseen. Tämän artikkelin / keskustelun näkökulmasta varautuminen on jäänyt paljolti tekemättä, ja nyt yritetään vaan estää kakkaa lentämästä ihan joka paikkaan.
Avaan nyt ihan muutamalla jotka äkkiä tulee mieleen. Laittakaa siis kommentteja, lisäyksiä, poistoja ja määriä. Myös aiemmassa viikon vinkissä oli jotain hätävaraa, ja pelastustoimi odottaa meiltä ainakin tällaista varautumista etukäteen. Paljon tietysti riippuu kriisin laadusta, ja onko esim. sähköverkon toimivuus jollain aikavälillä vaarassa jostain syystä. Pitää myös huomioida että blogisti ei ole alan asiantuntija, joten jokainen on lopulta vastuussa oman ja läheistensä perseiden pelastamisesta jne 🙂
Ostoslista 1 – perustarpeet (kunkin määrä riippuu perheen koosta, ehkä lähtökohtana per hlö)
- Monivitamiini-tabletteja + kalkki-tabletteja (jotain muuta vitamiiniosastolta? kalaöljy-tabuja?)
- Saippuaa (neste/suihku/kiinteä)
- Hammastahnaa (+harja)
- Tonnikalaa ja/tai lihasäilykkeitä x prk
- Hedelmäsäilykkeitä x prk
- Riisiä x kg
- Pastaa x kg
- Perunaa x kg
- Maitojauhetta tai kestomaitoa (UHT, jos on tilaa esim. auto)
- Mysliä, myslipatukoita
- Jauhoja, ryynejä, hiutaleita
- Soijarouhetta
- Papuja, linssejä
- Näkkileipää, korppuja, jälkiuunileipää tms säilyvää leipää
- Kasviöljyä x litraa
- Voita / margariinia / juustoa (jos sähköä oletettavissa tai kylmähuone/talvi)
- Pakasteruokia, kalapuikkoja tms (jos sähköä oletettavissa tai talvi)
- Sokeria
- Suolaa
- LED-käsivalaisin, pieni taskuradio, paristoja molempiin
- Vettä
- Tupakkaa (jos poltat)
- Kahvia (jos juot)
Ostoslista 2
- Tankki täyteen polttoainetta jos on auto (+ kanisteriin)
- WC-paperia
- Särkylääkkeitä
- Puhdistus/desifiointiainetta
- Vedenpuhdistustabletteja ja / tai vedenpuhdistusfilttereitä tai -laite
- Ensiaputarpeita
- Reseptilääkkeitä jos tarvitset
- Lisää vettä
- Tulitikkuja, kynttilöitä
- Trangia + rutkasti polttoainetta tai nestekaasua grilliin (jos on)
- Etikkaa
- Suklaata
Kaikenhuipun blogi 
Ostaisin em lisäksi (vaikka en käytäkään) tupakkaa ja kahvia. Näitä voisi vaihtaa ruokaan kriisin edetessä. Vaihtaisin ehkä osan perunoista porkkanoihin, joiden vitamiinipitoisuudet ovat suuremmat.
Jos kriisi on sen luonteinen, ettei loppuminen näytä todennäköiseltä kävisin myös kalastuskaupassa ostamassa muutamat verkot, katiskan ja siimaa ja koukkuja.
Pohdin lisää vielä paremmalla ajalla
Jos näyttäisi siltä, että kriisitila/tmv. kestäisi pitkään, hankkisin multaa ja erilaisia siemeniä (herne, papu, porkkana jne). Polttopuita hankkisin myös ja ehkä aggregaatin. Jonkinlainen suodatinkannu tai muu vastaava voisi olla myös kelpo hankinta siltä varalta, että ei voisi olla varma veden juomakelpoisuudesta.
Kynttilöitä/öljykynttilöitä/tuikkuja ja tulitikkuja, sytytyspaloja.
Etikkaa
Ruokasoodaa (käy moneen muuhunkin kuin leivontaan)
Köyttä ja narua
Käyttökelpoista voisi olla tulostaa erilaisia ohjeita johonkin mappiin. Esimerkiksi meillä olisi hyötyä vaikka ”Näin selvitä astmakohtauksesta ilman astmapiippua”- artikkelista,
Jos kyseessä olisi pidempikestoinen kriisi, siitä ei selviä yksin. Eli kotivaran lisäksi sosiaaliset verkostot kuntoon.
Esko, niinpä. Sosiaalisissa kuvioissa on vaan se, että ne on pakko rakentaa etukäteen. Nyt.
Hyvä aihe! Kiitos. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että hukkuvan on myöhäistä opetella uimaan.
Tarpeellista hankittavaa on niin paljon ettei se onnistu parilla kauppareissulla. Kannattaa huomata, että pelastustoimen lista ns. kotivara on ajateltu riiittävän viikoksi tai max. kahdeksi, koska se on aika, joka menee varmuusvarastojen käyttöönottamiseen. Ja ne taas riittävät muistaakseni puoleksi vuodeksi. Tässä kohtaa kriisin ajankohdaksi sopii toivoa kevättalvea…
Lisäisin listaan 15 litran vesikanisterin per hlö. Ja joku vedenpuhdistusjärjestelmä olisi tosiaan hyvä olla olemassa. Millan mainitsemaan vitamiinipitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, ja niinpä omassa listassani on myös linssejä, kuivattuja herneitä ja papuja.
Olen nähnyt ns. Sarajevon listan, mikä pisti miettimään… ja hankkimaan kaikenlaista…
Kiinnostavaa keskustelua tärkeästä aiheeesta!
Itse huomioisin listassa sen mahdollisuuden, että ruuan keittomahdollisuutta ei ole tai se on rajoitettu. En myöskään laskisi liikaa jääkaappi-/pakastinsäilytyksen varaan. Tietysti, jos vuodenaika sallii, voi ruokia säilyttää parvekkeella tai ikkunalasien välissä (kuten ennenvanhaan).
Keittämättä valmiita, esim:
– mysli
– soijajauho, joka soveltuu keittämättä syötäväksi esim. myslin tai smoothien seassa
(hyvä proteiiniteräste myslin sekaan ja hyvä energiasisältö painoonsa nähden)
– hernekeittopurkit (voi syödä vaikka kylmänä suoraan purkista)
– myslipatukoita, välipalakeksejä tms. joita voi helposti napata mukaan,
jos tulee evakuointi tai muu äkkilähtö
– lämpimässä säilyvät valmiskiisselit
Mahdollisimman vähän keittämistä vaativat, varsinkin ne jotka voi valmistaa suoraan lautaselle ovat hyviä, jolloin säästyy tiskiä ja samalla vettä.
– pikahiutaleet (erityisesti Elovenan valmisannospussit), pikanuudelit, pikapasta, pikariisi
– soijarouhe (näitä paljon!!!)
– perunamuusijauhot (esim. Felix on ihan siedettävän makuistakin)
– erilaiset valmisruokakuivasekoitukset, kiisselit/vanukkaat (jauhoista) yms.
Lisäksi:
– paljon polttoainetta/kaasupatruunoita trangiaan tai muuhun keittimeen,
joka sinulla on toivottavasti jo ennestään
– lisäksi termospullo, kylmälaukku tms. joita voi hyödyntää haudutuksessa
(= ei tarvitse keittää niin kauan) ja lämpimänä/viileänä pitämisessä,
tosin nämä toivottavasti ovat jo valmiiksi
Luksusta, jos hella ja uuni ovat rajoituksessa käytössä:
– monta pussia kuivahiivaa ja jauhoja, saa tuoretta leipää, nam!
– herneet, perunat, tavallisit riisit yms. laskisin myös tähän luksuskategoriaan – niiden varaan ei kannatta laskea pitkän keittoajan vuoksi (paitsi niillä onnellisilla, joilla on puuhella, jota voi samalla käyttää lämmitykseenkin)
Nuo siis liittyivät ruokaan, mutta ei voi kyllin painottaa ruokaa tärkeämpiin tarpeisiin liittyvää varautumista. Terve ihminen pärjää mainiosti yli viikon ilman ruokaa, mutta ilman juotavaa paljon lyhyemmän ajan, ilman lämpöä vieläkin heikommin ja ilman hengityskelposta ilmaa vain hetken. Bonuksena tulevat vielä muut terveys- ja turvallisuuskysymykset (ryöstelijät yms.).
Siis:
– vesikanistereita/tyhjiä sankoja (jotka voi täyttää silloin kun vettä vielä tulee hanasta)
– vedenpuhdistustabletteja (apteekista) ja ehkä filtteri, kuten joku jo sanoikin
– jos ei omista hyvää makuupussia tai riittävästi huopia, voi nyt olla myöhäistä hankkia niitä
– teippiä, jolla saa ikkunat tarvittaessa tiivistettyä (ainakin, jos kyse laskeumasta tms)
– pesäpallomaila? 😦
Muulta osalta komppaan aiempia kommentoijia.
Kiitos Miku hyvistä kommenteista ja tervetuloa lauteille, taidat olla asiaa kelaillut jo ennenkin hieman? 🙂
Varsinkin soijajauho/rouhe oli hyvä lisä, samoin mysli ja pesäpallomaila 🙂 Laitetaan ostoslistaan.
Trangia ja kumppanit itsellänikin pyörivät mielessä. Kuinka monella on oikeasti trangia? minulla ei, mutta meillä on hoidettu ruoanlaittomahdollisuudet monilla muilla tavoilla (puu, hiili, nestekaasu).
Kaupunkiasumisen ja maalla asumisen erot ovat varsin merkittävät. Toisaalta, maalla ollaan omavaraisempia ehkä keskimäärin, mutta sähköt katkeavat ja pysyvät poissa helpommin kuin kaupungissa, jossa taas oma ruoan tai veden tuotanto on parhaimmillaankin aika minimalistista ja puupolttoaineiden käyttö usein ongelmallista. Levottomuuksissa suurempi uhka tuntuu olevan kaupungeissa, joissa ilmeisesti tyhmyys pääsee tiivistymään helpommin kuin maalla (jossa toisaalta väestöllä on ehkä enemmän tuliaseita kotona keskimäärin esim metsästysharrastusta varten).
Näin tukevasti nojatuolista spekuloiden kaupungin ja maaseudun paremmuus riippuu kovasti kriisin luonteesta ja kestosta. On helppo ajatella, että yllättävän tai erittäin vakavan kriisin edessä kaupungit ovat heikoilla. Toisaalta, jos katsoo meininkiä levottomissa kehitysmaissa, juuri kaupungeissa laki, järjestys ja sähköt näyttäisivät pysyvän päällä parhaiten, maaseudun pärjäillessä omillaan.
Kehitysmaissa (ja Suomenkin historiassa) elämä kaupungeissa ja maaseudulla on varsin erilaista. Nyky-Suomen maaseudun elämäntapa on kaupunkilaistunut, mikä on energiakriisien kannalta eräänlainen ”worst of both worlds” -tilanne: omavaraisuus on heikentynyt olennaisesti, mutta syrjäinen pikkukaupunki ei edelleenkään ole sellainen sivilisaation linnake ja kaupankäynnin keskus kuin isot kaupungit.
Haulikko ja/tai kivääri ja molempiin runsasti patruunoita.
Heh, nämä kannattaa hoitaa jo etukäteen jos tälle linjalle aikoo. Kriisin ollessa päällä alkaa olla jo myöhäistä.
Mieleen tulee väkisin lainaus elokuvasta Ford Fairlane : ”So many assholes, so few bullets”
No ei ole trangiaa, mutta primus on ja täysi polttoainesäiliö (- ja tulukset):) Vaikka sitä en minäkään kotioloissa tarvitse. Muutama tarkennus ylläoleviin:
– vedenpuhdistustabletit toimivat, suodatussysteemit ovat enimmäkseen kelvottomia (lähde:Retki-lehden taannoinen testi, hankinta on ollut harkinnassa)
– myslipatukoitakin parempia ovat (kreikkalaiset) pähkinä-hunajapatukat, ja yleensäkin pähkinät ovat erinomainen proteiinilähde, heti soijajauhon jälkeen 😉
– vitamiiniosastolta glukoosipastilleja; pitävät tiukan paikan tullen paremmin käynnissä kuin pelkät vitamiinit
– kahvi papuina; vaikka ei normisti joisikaan kahvia, parin pavun pureskelu pitää hereillä, jos on pakko
– hyvät kävely/retkeily/vaelluskengät, vedenpitävät ja sisäänajetut
On tosiaan ihan eri juttu, asuuko maalla vai kaupungissa. Onko jo jotain varautumista vai pitääkö kauppaan syöksyä kylmiltään. Onko kriisi lyhyt vai pitkä, ja onko tarkoitus pysyä kotona vai täytyykö lähteä evakkoon. Useammallekin listalle olisi käyttöä…
Suomessa on mun mielestä turha liikaa murehtia vedestä, sitä täällä riittää viimeistään kiehauttamalla juotavaksi mielin määrin.
Jos varautumiseen pitäisi nimetä yksi tarvike valitsisin talvimakuupussin. Riippuen lämmitysjärjestelmästä koti saattaa esim. pitkän sähkökatkon tapauksessa talvella mennä pakkaselle suhteellisen nopeasti. Vaikka koti olisi kuinka hyvin tahansa varusteltu, sieltä voi joutua poistumaan syystä tai toisesta niin ettei mukaansa saa kuin maksimissaan sen minkä pystyy mukanaan kantamaan. Kuten Miku edellä totesi lämpimänä pysyminen tulee ensimmäisenä, sen jälkeen vesi ja ruoka.
Ruokapuolella panostaisin tontin salliessa maakellariin ja perunamaahan.
Johonkin viikon tai parin kriisiin (=jakeluhäiriöön) tuntuu aika turhalta varautua. Tuollaisesta nyt ainakin meidän perhe selviää ilman että tuntuu missään.
Ville, jos teidän perhe selviää parin viikon jakeluhäiriöstä, niin se tarkoittaa että olette jo varautuneet siihen. Melkoinen osa väestöstä on varautunut hädintuskin siihen, että kaupat ovat kiinni juhlapyhänä yhden tai *gasp!* kaksi päivää!
Lämmityksestä. Useimmissa omakotitaloussa taitaa jonkinlainen piippu nousta katolla, mutta on toinen kysymys että onko kyseessä avotakka joka ei varaa lämpöä juuri lainkaan, vai jokin varaava ratkaisu. Puun kulutus on noissa aivan eri luokkaa. Ja toinen on sitten se, onko niitä käytetty/osataanko käyttää, ja onko polttopuita varattu. Kun seurasin uutisointia parina viime talvena jotka olivat kylmiä, loppuivat monelta halkokauppiaalta varastot kesken kauden. Veikkaisin että tämä tulee lisääntymään kun siirrytään etäluettaviin sähkömittareihin ja ihmiset saavat tuntea lomakossaan sen talven sähköntarpeen…
Muistelen lukeneen jostain jotain tämänkaltaista 3/3/3 sääntöä, että ihminen pysyy keskimäärin ”hengissä” 3 minuuttia ilman happea, 3 päivää ilman juomaa ja 3 viikkoa ilman ruokaa.
Mihis unohtui tärkein, eli hyvä PUUKKO? 🙂 Ja jekku- l. rautalanka!
Tämmöinen kirja muuten tuli kirjakaupassa tänään vastaan:
https://www.facebook.com/pages/SUOMALAINEN-SELVIYTYMISOPAS-SUUNNITTELE-ENNAKOI-VARAUDU/224128024282532?sk=wall&filter=12
Lisäisin ennakkovarautumislistaan myös naskalin ja tukevaa pikilankaa ainakin rullallisen, mielellään enemmän. Muitakin ompelus- ja korjaustarvikkeita toki, sekä kunnon pakillinen kunnollisia työkaluja! Naskaliin liittyen, kannattaa opetella perhossolmun teko; ei ole vaikeaa, ja sit onnistuu esim. nahkakenkien ja monen muun jutun korjaus omin voimin. Säästää rahaakin, ja on kivaa kun voi pelastaa vaikka vanhan laukun joutumasta roskikseen.
Vesikanistereiden korvikkeeksi voisi ostaa semmoisia kokoontaittuvia vesisäkkejä. Niitä olisi tosiaan hyvä olla jossain jemmassa. Puhdasta vettä tarvitsee yllättävän paljon, kesällä 4 litraa per henkilö per päivä ei ole mitenkään ylenpalttisesti. Omakotitalossa asuva saisi varmaan lämminvesivaraajasta näppärän vesisäiliön vääntämällä lämmityksen pois päältä.
Itse olen jemmannut parin vaatekerran verran sarkavaatteita ja muunlaista sotaväen ylijäämää. Ovat olleet kirppareilta ja ylijäämäkaupoista ostettuina halpoja, ja voittavat edelleen useimmat kalvopukineet, monesti mukavuudessa, aina kestävyydessä. Trangiakin löytyi Varustelekasta (ruotsalainen pakkimysteerio oikeastaan, mutta toimii). Vaikka vaelluskengät ovatkin mukavat, kumpparit (irroitettavalla huopavuorella, tai ainakin kasalla villasukkia) ovat nähdäkseni edelleen se paras yleiskenkä Suomen olosuhteisiin; nämä pitäisi mielestäni taloudesta kuin taloudesta löytyä.
Periaatteessa olisi kyllä äärimmäisen hyvä hankkia kaapit täyteen hyvin säilyviä ruoka- ja muita tarvikkeita, ja sitten vaan käyttää niitä tasaisesti vanhimmasta päästä pois samalla kun ostaa uusia. Vanhempien ikäpolvella tämä tuntuu olevan vielä hanskassa. Ei välttämättä vaatisi ihan hirveästi – jos joka viikko söisi kerran jotain purkki- tai kuivaruokaa, varaston kiertoaika olisi ihan riittävä :).
Olisi myös e-rit-täin hyvä opetella käyttämään näitä ostoksia etukäteen. Eli kuinka laittaa ruokaa ilman sähköä (ja valoja), kuinka käyttää vedenpuhdistustabuja, kuinka trangia puhdistetaan, mistä saa mato-ongella kalaa, miten se laavu viritetään, jne. Jos sotaväen kokemuksista mitään jäi päähän, se oli se, että sitten kun tilanne on päällä, opetteluun ei ole enää aikaa, vaan mennään aika pitkälti sillä osaamisella mikä on jo etukäteen kupoliin iskostunut. Ja bugit kannattaa hioa rutiineista ennen kovaa tilannetta.
Näitä listoja varmaan voisi tosiaan kasailla useampia. Yksi hyödyllinen lista olisi ”getaway bag” eli mitä pitäisi olla reppuun valmiiksi pakattuna, jos peljättävissä on lähtö minä hetkenä hyvänsä. Luultavasti survivalisteilla olisi aika hyviä ideoita kaikenlaisten listojen pohjaksi.
Tussareista vielä, kun asia varmaan tulee ennemmin tai myöhemmin puheeksi. En suosittele oikein kenellekään, kun pääsääntöisesti on semmoinen kutina, että ne aiheuttavat enemmän ongelmia kuin ratkaisevat. Pesismaila voisi olla hyvä olla olemassa ja käden ulottuvilla, varmuuden varalta. Mutta jos tussari pitää olla, niin pumppuhaulikko olisi luultavasti optimaalinen. Edelleen, en suosittele. Sosiaalisia verkostoja sen sijaan suosittelen lämpimästi.
Täälläpä muuten näyttäisi olevan kaikenlaista mielenkiintoista. Kirjoittaja on yksi tuon ylempänä mainitun kirjan kirjoittajista.
http://varaudu.blogspot.com/
Asun maaseutumaisella alueella, eikä ruokaomavaraisuudesta voida täälläkään oikein puhua. Ei ihmisillä enää ole kasvimaita eikä varastoja pursuavia maakellareita. Ne ajat olivat 20v sitten. Karjaa kyllä on mutta satojen-tuhansien eläinten yksiköissä, joita ei mitenkään ole mahdollista pyörittää ilman teollisuuslaitoksista tulevia rehuja, dieseliä ja sähköä. Tyhjiä navetoita toki on mutta suurimmasta osasta niistä on purettu eläinten pitoon käytetyt rakenteet pois ja ne on muutettu muuhun käyttöön.
Koska mielikuva maaseudun ruoka-aitoista on edelleen voimissaan, niin miten todennäköisenä pidätte sitä että esimerkiksi nälkäiset helsinkiläiset lähtevät marssille kohti maaseudun ”idylliä”?
Jokunen stadilainen voi saada päähänsä tulla mökilleen kalastamaan ja pitämään 10 neliön kasvimaata,mutta en sitten tiedä… tosin suuri osa stadilaisista on sinne muuttaneita, joten heillä voi olla jotain siteitä vielä kotikulmillekin, missä ne ovatkin sitten.
Ensisijaisesti varmaan luotetaan maksukykyyn, eli se kenellä on rahaa, syö. Ja näinhän se menee, niin kauan kun jollain on mitä myydä ja rahalla on jotain arvoa. Äkkiä on myös sorvattavissa sopivat lait (suurin osa poliitikoista on/työskentelee stadissa?) joilla hoidetaan paikallinen ruokahuolto kuntoon vaikka väkisin (hätätilalaki vaimikäsenytoli).
Asun samankaltaisella alueella kuin sinä, mutta täällä tilakoko on onneksi vielä suht hanskassa. Eläimiä nyt ei niin hirveästi olekkaan, paitsi hevosia, mutta peltoa on ympärillä paljon. En ole käynyt vakoilemassa naapureiden maakellareita… 🙂
Tuskin tarvitsee erikseen mitään lakeja ryhtyä sorvaamaan. Tosi Isossa Kriisissä ™ otettaisiin varmasti käyttöön valmiuslaki, ehkä jopa puolustustilalaki. (No OK, sen käyttöönotto taitaisi vaatia pykälänviilausta, ellei lähiöissä syty mellakoita. Tai lehdissä lue, että lähiöissä syttyy mellakoita…)
Se lievempikin versio eli valmiuslaki antaa valtioneuvostolle vallan määrätä ihan kaikesta taloudellisesta elämästä. Tarkemmista säädöksistä löytyy mm. tälläistä:
Valtioneuvosto voi määrätä, että määrättyjä tavaroita ei saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa, hankkia, varastoida eikä vastaanottaa tai että niitä saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa, hankkia, varastoida, vastaanottaa, kuljettaa ja käyttää vain sillä tavoin ja sellaisin ehdoin kuin valtioneuvosto säätää.
Huomatkaa lihavoidut kohdat. Jokainen voinee kuvitella, millaisia tavaroita tuossa listassa saattaisi olla. Jos siellä on peruna, niin sitä perunakellaria saatetaan hyvin tulla ratsaamaan.
Muutakin kivaa, esim. työvelvollisuus, sieltä löytyy. Jyrkemmästä versiosta eli puolustustilalaista löytyy sitten sellaisia pykäliä, millä poliisipäälliköistä ja sotilaskomentajista tulee käytännössä diktaattoreita ja viestinnästä sensuroitua. Näihin säädöksiin kannattaa tutustua, esim.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmiuslaki
Eli onko kaikki varustautuminen turhaa, jos ei pysty puollustamaan hankintojaan?
Jos tilanne menisi todella rumaksi, niin se, että sinulla on (ja väärä henkilö tietää olevan) isot varastot selviytymistarpeita, niin riski jonkinlaiselle pakkolunastukselle (yksityisen tai virallisen tahon toimesta) tietysti kasvaa. Se on yksi niitä syitä miksi ”yksinäisenä sutena” ei ole kauhean hyvä olla, ja miksi yhteisöä ja paikallista verkostoa tarvitaan. Sopiva varautuminen lienee järkevintä, asunnon täyttäminen sokerilla ja suolalla ehkä vähemmän, ellei sitten käytä niitä yhteisön hyväksi kriisin sattuessa.
Ei sekään toisaalta houkuta, että joka yö jaetaan perheessä vahtivuorot ja aamuyöllä on 10 vuotiaan pojan vuoro kuikuilla ikkunoista röystelijöiden varalta ase kourassa. Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, mutta pesismailoista ei ollut mitään puhetta. (metsästys)Aseita voi tietysti olla, mutta niiden kanssa pitää pitää pää todella kylmänä ettei homma lähde lapasesta ja ala muistuttaa Tarantinon elokuvaa 🙂
En suosittelisi nielemään amerikkalaisten survivalistien skenaarioita sellaisenaan. Suosikaamme älyllistä omavaraisuutta ulkomaisten ismien sijaan 🙂
Kärjistäen amerikkalaisen survivalismin narratiivi menee siten, että kriisin iskiessä valtio haihtuu savuna ilmaan ja ihmiset ovat välittömästi omillaan. Inner cityn köyhät ja muutenkin epäilyttävät asukkaat lähtevät marssimaan keskiluokan lähiöitä kohti pahat mielessään, jolloin ydinperheen on paettava autollaan piilopirttiin maalle. Siellä odotellaan ase kädessä ja säilykkeet kellarissa kunnes kriisi on ohi ja ikävät ihmiset kuolleet, jonka jälkeen perustetaan uudisraivaajahengessä uusi, paremmin amerikkalaisia perusarvoja noudattava yhteiskunta.
Jos mietitään jotenkin realismin puolella pysyvää öljykriisiskenaariota Suomessa, ensinnäkään valtion roolia ei voi ohittaa. Olemme varsin auktoriteettiuskoista kansaa ja poikkeustilassa viranomaisten valtuudet ovat laajat. Talvisodan henkeä voi löytyä tiukan paikan tullen, ja jos ei löydykään, poliisi ja armeija voivat laittaa porukkaa ruotuun jatkosodan hengessä.
Toisekseen, Suomessa kaupunkien keskustoissa asuvat köyhien sijasta rikkaat – poliittista eliittiä unohtamatta. Näkisin todennäköisenä, että eliitti pitää mielummin huolen siitä, että keskustoissa valot pysyvät päällä ja ikkunat ehjinä kuin muuttaa muualle. Keskustoissahan eliitin omaisuuskin suurelta osin on, ja keskustojen tuntumasta löytyvät satamat, lentokentät ja rautatieasemat. Mikäli öljypulan ansiosta tavaraa kulkee kumipyörillä nykyistä vähemmän, kaupunkien merkitys logistiikan keskuksina korostuu. Puhumattakaan siitä, että öljy tuodaan maahan satamien kautta.
Kolmannekseen, ydinperhe piilopirtissä saattaa hyvinkin olla hyvässä suojassa lyhytaikaisen kriisin aikana. Mutta mikäli kriisi pitkittyy tai jopa muodostuu ”uudeksi normaaliksi”, ydinperhe saattaa huomata olevansa melkoisessa loukussa pirtissään. Korpeen muuttamista parempi ratkaisu nähdäkseni olisi muuttaa tiiviiseen, samanhenkiseen naapurustoon, oli se sitten maalla tai kaupungissa, ja solmia ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus naapurien kanssa. Joukossa on voimaa.
Tuomas, kerran luin(kuuntelin) yhden tuollaisen amerikkalaisen romahtamisen survival-kertomuksen, ja paikoin piti kyllä hampaita kiristellä, kun kolmatta minuuttia luetellaan päähenkilöiden ase-varaston sisältöä ja kuvaillaan ja perustellaan kutakin mallia… argh.
Kaupungeilla on ja tulee olemaan lähitulevaisuudessakin iso rooli, joskin täytyy myös muistaa että ennen kaupunki tarkoitti tuhansien ihmisten asuttamaa taajamaa, ei satojen tuhansien tai miljoonien asuttamaa megapolista. Mahdollisuudet tietysti lisääntyvät porukan myötä, ja kaupunkeihin on periteisesti muutettu paremman elämän perässä, eli työn perässä. Kriisien alla kaupungeissa myös uhat lisääntyvät porukan myötä. Polttoaine/energia ja ruokahuollon on PAKKO pelata jatkuvasti, sillä sanonnan mukaan olemme koko ajan 7 aterian päässä vallankumouksesta. Eliitti toki suojelee elinpiiriään, ja osa kaupungeista varmasti löytävät jonkin avain-jutun jolla porskuttaa ainakin jollain tasolla, oli se sitten satama, kaasuputki tai ydinvoimalaitos. Asuntokuplan puhkeaminen Suomessa voi tosin verottaa varsinkin kaupunkilaisen keskiluokan varallisuutta todella pahasti, ja pudottaa osa porukasta portaan tai pari alemmas, samalla kun vapaa-ehtoiseen kuluttamiseen sidoksissa olevat duunit voivat kokea rajua vähenemistä.
Mielenkiintoista keskustelua, mutta pitää muistaa että lähes sataan vuoteen eli vuoden 1918 jälkeen ei näistä varautumisista olisi juuri ollut käytännön hyötyä.
Sota-aika on tietysti oma tapauksensa, mutta eiköhän silloinkin selvitty pääasiassa sen aikakauden tavallisilla välineillä/toimenpiteillä. Poislukien tietysti sotatoimialueella asuneet joille ei varautumisesta olisi juuri hyötyä ollut.
Nykymaailma on toki monessa mielessä haavoittuvainen. Silti tosielämässä on hyödyllisempää huolehtia sosiaalisista suhteista kuin kaivaa pommisuojaa takapihalleen.
Jep. Ironisesti juuri pommisuojan kaivaminen takapihalle ja vastaavat jutut saattavat heikentää sosiaalisia suhteita… Pesäpallomailaakin suosittelisin käyttämään ennen kaikkea pesäpallon pelaamiseen, sillä liikunta ylläpitää terveyttä, iloista mieltä ja sosiaalisia suhteita. Todellinen pelimies pelaa tietysti paikkakunnan nimismiehen ja kunnanjohtajan kanssa samassa joukkueessa 🙂
Tämä keskustelu toki herättää ajatuksen, että jos ja kun yksilön järkevät varautumismahdollisuudet ovat rajalliset, olisi kiva jos valtio ja kunnat varautuisivat. Niinhän ne tekevätkin, mutta tajutaanko siellä varautua nimenomaan halvan öljyn loppumiseen? Energy Bulletinissa taisi olla hiljattain juttua, että Yhdysvalloissa joukko kansalaisia lähetti energiaministerille kirjeen, jossa tiedustelivat onko ministeriö nyt ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä että öljyä riittää mukavasti tulevaisuudessakin. Pitäisikö Suomessakin koittaa jotenkin saada aihetta päättäjien tietoisuuteen?
Tuomas, niinpä.
Tällä hetkellä julkisen sektorin ja poliitikkojen varautuminen on varsin kehnoa, sillä halvan öljyn loppumiseen varatuminen tarkoittaisi sen ikävän asian hyväksymistä, että talouskasvu on aika lailla nähty, ja aletaan valmistautua siihen, mitä tehdään kun piirakka pienenee. Se ei ole kovin suosittua, eikä sillä välttämättä tule valituksi seuraavissa vaaleissa. Tässä mielessä ison osan ratkaisua pitäisi tulla ruohonjuuritasolta, eli äänestäjien pitää tiedostaa tilanne, tajuta sen pidemmän tähtäimen vakavuus ainakin jollain tasolla ja tuoda nämä seikat äänestäjinä ilmi ehdokkailleen. Näistä asioista pitää siis vaan jaksaa puhua ja kertoa ja kirjoittaa ja pitää esitelmiä koulussa aina uudestaan ja uudestaan. Mitä useammalta kanavalta viestiä tulee, sitä todennäköisemmin joku sen ottaa vastaan. Jos sinä tai minä ei kerrota tästä asiasta naapurin Penalle tai kunnanvaltuutetulle, niin kukas sitten? Viranomaiset? 🙂 Ne kertoo, mutta vasta sitten kun on aivan liian myöhäistä, tai oikeammin niiltä tulee aika ristiriitaista viestiä jatkuvasti kuitenkin (samalla pitäisi sekä säästää pahan päivän varalle että tappaa lamaa kuluttamalla jne).
Mutta projekteja on käynnissä / käynnistymässä tässä päättäjienkin tietoisuuden lisäämisessä, ja niistä tulee blogiin päivitystä ihan tässä lähipäivinä/viikkoina. Stay tuned. 🙂
aspo-usa oli homman takana:
http://www.theoildrum.com/node/8535
a_l, pommisuoja on tietysti vähän liikaa. Mutta sen maakellarin voisi tehdä. 😉
Hämäävää tässä oikeastaan on juuri se, että sukupolvi tai kaksi on öljyn ja muiden fossiilisten tuoman yltäkylläisyyden varassa päässyt niin helpolla, että on vaikea kuvitella minkään muuttuvan. Sota-ajasta selvittiin aikakauden tavallisilla välineillä ja toimenpiteillä, koska ne olivat luonteeltaan ”varautuvia” ja toimivat pitkälti tuli sähköä tai öljyä tai ei. Nyt tilanne on aivan toinen JOT-yhteiskunnan ja curling-ihmisten kanssa. Ihmisten tiedot ja taidot ja välineet ovat jotain aivan muuta kuin 60 vuotta sitten, ja ne ovat usein relevantteja vain nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa.
Ihmiskunta on selviytynyt varautumalla läpi koko olemassaolonsa historian, lukuunottamatta muutamaa vuosikymmentä kun olemme polttaneet fossiilisia ja joku muu on varautunut puolestamme (olemme ulkoistaneet oman varautumisemme esim kansainvälisille vilja-markkinoille, kauppaketjuille ja suurtuottajille). Niinpä siihen voi suhtautua pienellä skeptisyydellä, kun korkea-arvoiset virkamiehet vaikka ihmettelvät miksi 30 -vuotiaitten pitäisi edes ajatella jotain tulevia eläkepäiviään, että eikö olisi jotain muutakin tekemistä (tämä oli siis todellinen läppä muutaman kuukauden takaa, kun puhuttiin eläkkeistä ja siitä kuinka meidän sukupolvien eläkkeiden ostovoima on jotain 20 % nykyisistä)
Tosiaan nyky-yhteiskunta on kaikessa kehittyneisyydessään entistä haavoittuvaisempi. Meille pumpulissa kasvaneille tuottaisi ongelmia selvitä hengissä sellaisissa olosuhteissa jotka ovat kehitysmaissa arkipäivää.
Skeptisiin kommentteihin mieltyneenä haluan kuitenkin muistuttaa, että maailmanlopuilla on tapana peruuntua. Vasta aika näyttää onko tulevaan talousromahdukseen varautuminen yhtä hyödytöntä kuin 50-luvulla ydinsotaan.
Emme myöskään tiedä mahdollisen mullistuksen laatua. Karjalan evakolla oli varmasti hyötyä lihavasta pankkitilistä, mutta N-liiton romahduksessa ihmiset menettivät elinikäiset säästönsä yhdessä yössä.
Kaikesta huolimatta olen monien kommentoijien kanssa samaa mieltä jo siitä syystä, että ruoka ja kynttilät kaapissa perustuvat terveeseen arkijärkeen, kotitarveviljely on hauska harrastus ja maakellarilla voi säästää rahaa. Miksei parantaisi kestävyyttään toimenpiteillä jotka ovat fiksuja joka tapauksessa?
Niinpä. Monet omaa kriisikestävyyttä parantavista toimista kun ovat varsin fiksuja joka tapauksessa, ja näihin ehdottomasti kannattaa panostaa. Sosiaaliset suhteet, oma terveys, taloudellisen tilanteen tasapaino, hyödylliset harrastukset, hieman ruokaa kaapissa pahan päivän varalle (tai vierasvarana, tai tilapäisten raha-vaikeuksien puskurina). Ensiaputaidot/välineet ovat aina hyödyllisiä vaikka kaikki menisi kivasti. Maailmanloppua tuskin tosiaan tulee, mutta riskejä on hyvä havainnoida ja pysytellä näissä paljon puhutuissa robusteissa ratkaisuissa. Se, että haluan maksaa vaikka asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti tarkoittaa että olen taloudellisesti riippuvaisempi jatkossa, oli kriisiä tai ei.
Chris Martensonin ’Crash Course’ liippaa tätä aihetta aika läheltä:
http://www.chrismartenson.com/page/what-should-i-do
Parasta antia tuossa tarinassa on mielestäni ideat pyrkiä löytämään välttämättömyyshyödykkeille useita toisistaan riippumattomia lähteitä ja jonkinasteisen omavaraisuuden tavoittelu. Tuossa perustellaan hyvin se että pienikin (vaikka vain joitain prosentteja kulutuksesta) omavaraisuus esim. ruuan tai energian suhteen on hyvinkin merkityksellinen verrattuna 0%iin tiukan paikan tullen.
jep, jo 1 % omavaraisuus on äärettömästi parempi kuin 0 % omavaraisuus 😉
Oma kotikuntani ei ole varautunut millään tavalla siihen, että diesel kallistuu. Lämpölaitosta ei pystytä käyttämään ilman rekkarallia ja kovilla pakkasilla otetaan käyttöön myös dieselvoimalat. Kriisin sattuessa tulisi kylmä nopeasti huonosti eristetyissä kerrostaloissa. Täällä myös asuu väkeä, jotka ovat jo toista tai kolmatta sukupolvea sosiaalitoimen asiakkaina. Ongelmanratkaisutaidot ovat osalla olemattomat ja jos sosiaalitoimi tai kauppa sanoo ei oota niin ryöstely ja mellakointi alkavat takuu varmasti. Kun tämä porukka alkaa riehumaan eivät perheenisät uskalla lähteä kotoaan vaikka heidät määrättäisiin mihin joukkoihin tahansa! Riehujasakki ei myöskään tähänkään asti ole arvostanut mitään auktoriteetteja, joten en usko senkään suhteen tilanteen muuttuvan.
”Miksei parantaisi kestävyyttään toimenpiteillä jotka ovat fiksuja joka tapauksessa?”
Niin, miksipä ei? Luulen, että monilla ihmisillä syynä on se, että mahdollisia uhkakuvia tulvii joka tuutista. Jos perinteisessä mediassa ei ole tarpeeksi, internetistä löytyy lisää joka lähtöön. Samalla ihmisten arkielämä, ainakin jos Suomesta puhutaan, on turvallisempaa kuin koskaan. Median ja arkikokemusten välinen ristiriita on melkoinen. Harva jaksaa selvittää, mitkä uhkakuvat perustuvat todellisuuteen ja mitkä eivät.
Jokin positiivinen tavoite onkin hyvä idea. Siirtymäliikkeellä on minusta oikeansuuntaista ideaa. Kuitenkin, jos lähtee yhteiskunnallisen vaikuttamisen tielle, joutuu ehkä olemaan negatiivinenkin. Sanoma öljyhuipusta ei taida oikein mennä perille laajempaan yhteiskuntaan, jos sen esittää hippien lifestyle-valintana. Karua faktaa pitää olla niin paljon, että virkamiestäkin alkaa kiinnostaa. Tai olisihan sekin jotain, jos edes hippejä kiinnostaisi.
Odotan mielenkiinnolla millaista vaikuttamista on luvassa. Minulla on vähän sellainen fiilis, että tässä palapelissä on monta palaa, mutta ne eivät ole vielä huomanneet kuuluvansa yhteen 🙂
Muuten, itse listaan liittyen, myydäänkö patteriradioita enää monessakaan kaupassa? Kannattaa varmaan ostaa etukäteen, jos sellaisen haluaa. Monessa kännykässähän on nykyään FM-radio, joten jos pystyy lataamaan kännykkää, voi kuunnella radiota.
Listaan voisi muutenkin lisätä:
– verkkovirrasta riippumaton kännykän latauslaite
Tämä vehje näyttäisi olevan aika monitaitoinen: http://www.varmuusvarasto.fi/radio-valaisin-laturi-aurinkokenno-kampi-freeplay-companion.html
Kahden millin latausliitintä käyttäviin nokialaisiin on myös saatavissa pyörälaturi: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/42403/cxrcb/Nokia-DC-14-polkupyoralaturisarja
Ja kun nyt tuli puheeksi, lisättäköön myös:
– polkupyörä (toimiva, tavaratelineellinen)
Ruokapuoleen vielä lisäyksenä, että hankkisin erityisesti idättämiseen soveltuvia papuja/siemeniä. Etuna on se että ei tarvitse keittää, vain vesi ja jonkinlainen purkki tarvitaan. Mung-papuja on todella helppo idättää, sinimailanen samoin. Idättämämiseen ei tarvitse mitään hienoa systeemiä, Tarvitaan muutama päivä pimeässä ”valutuksessa” ja sen jälkeen valoa c-vitamiinin muodostukseen. Näitä astiasysteemejä voi kokeilla:
– lasipurkki/vesilasi/muu vastaava kippo ja harvaa kangasta ja kuminauha
– lasipurkki/vesilasi/muu vastaava kippo ja siivilä> käytössä itselläni
– sellainen 70-luvun appelsiininpuristin (idätyksen jälkeen pitää siirtää hetkeksi valoa läpäisevään astiaan).
Soija kannattaa testata ennenkuin hankkii sitä isompia määriä. Itse juuri totesin että se on aiheuttaa minulle voimakkaita vatsanpuruja. Olisikohan vähän niin kuin maitotuotteet aasialaisille? Monen tuhannen vuoden sopeutuminen ruokavalioon. Yksi soijarouhepussi odottaa nyt kaapissani katastrofin jälkeistä kaupantekoa 😉
Kiva että mainitsit idätyksen! Epäviljoille eli (kokonaisille) tattarille, hirssille, amarantille ja kinoalle riittää myös pelkkä liotus, ja ne voi nauttia kuumentamatta.
Täytyy heittää kommenttina, että kauppalehden Kataista ja euro-kriisiä koskevasta keskustelusta tulee yllättävän paljon liikennettä tänne kriisiostoslista-blogauksen suuntaan. Kiitos sikäläiselle kommentoijalle linkityksestä ja tervetuloa.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=200661&tstart=0#4977667
Ja muistetaan vielä että tuo kriisiostoslista on oikeastaan sellainen jonka sisältö olisi hyvä olla jo valmiiksi kotosalla. Joten joo, tulostakaa lista ja hakekaa kamat samalla kun käytte jouluostoksilla. Jouluryysisksessä pääsee sopivasti kriisitunnelmaankin vielä 😉
Ase johon saatanasti luoteja.
Voi ryövätä muiden hamstraamat kätköt.
Niinpä. Tai vaihtoehtoisesti puolustaa omaa ja perheensä koskemattomuutta ryöväreitä vastaan. Suomessa on paljon aseita, lähinnä metsästyskäyttöön, mutta kyllähän niillä kaikenlainen metsästys onnistuu. Ehkä itse keräisin kuitenkin mieluummin jonkinlaiset ruokavarat itselle ettei heti tarvitse ruveta muita ryöstelemään, se kun voi päättyä huonosti sekin. Luin (tai oikeastaan kuuntelin) taannoin yhden jenkkisurvivalismi-kirja, jossa päähenkilöt olivat kaikkeen varautuneita Jeesukseen ja aseenkantovapauteen uskovia patriootteja, ja ne asemäärät ja varsinkin luotimäärät olivat hämmentäviä. Ase ja luodit kannattaa kyllä hommata etukäteen, kriisin tullessa niiden saatavuus ainakin laillisia teitä heikkenee (luulisin että hinnat myös mustassa pörssissä nousevat nopeasti) ja prosessit voi viedä kuitenkin aika paljon aikaa.
Ehkä kannattaisi tosiaan itsekunkin hankkia kaikkea tarpeellista kaapin perukoille ja hopeaa pahan päivän varalle, kun nyt on jo voikin hinnoissaan… Se antaa vain osviittaa siitä mitä globaali hyperinflaatio tekee päivittäistavaroiden hinnoille… 13.12.2011 Taloussanomat: Norjalaisen voipaketin hinta: 350 euroa
Suomen kansaa johtaa rikolliset – tiimi käteinen, urpilainen, niinistö = Illuminati. Rikolliset ovat siis vallassa?
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=200826&tstart=0
Bankrun uhkaa kautta euroopan: Jos talletuspako uhkaisi, näin toimittaisiin Suomessa
http://hopeakolikot.blogspot.com/2011/12/bankrun-uhkaa-kautta-euroopan-jos.html
Maalaisjärki hoi – Elitismi propagandaa kansalle: Taloussanomat: Nyt syttyy sota lisäaineiden puolesta
http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2011/12/07/nyt-syttyy-sota-lisaaineiden-puolesta/201118460/12
70% of world’s raw chocolate soon to be genetically modified
http://thewatchers.adorraeli.com/2011/12/03/70-of-world%e2%80%99s-raw-chocolate-soon-to-be-genetically-modified/
Samaan aikaan kun eliitti-illuminati tarjoaa orjakansalle GMO-roskaa ”ruokana”, niin se varastoi luomusiemenet Norjan huippuvuorille rakennettuun doomsday-vaultiin. Ja ketkä siellä takana ovatkaan yllätys yllätys: Rockefeller ja Bill Gates + eliittipankkiirit… Äly hoi älä jätä… Doomsday Seed Vault: Bill Gates, Rockefeller and the GMO giants know something we don’t http://www.pakalertpress.com/2010/08/26/doomsday-seed-vault-in-the-arctic/
Kiitos kommentista ja linkeistä. Itse en GMO-ruokaa tuomitse ihan suorilta, sillä niillä on mahdollisuus vähentää maatalouden fossiilisia syötteitä (lannoitteet, rikkakasvien torjunta ja tuholaisten torjunta) merkittävästi. Toki, niitä kehittävissä firmoissa voi olla paljonkin vikaa, mutta geneettiseen modifiointiin perustuu koko lajikirjomme ja elämän monimuotoisuus planeetallamme. Ei silti etteikö ajatus helposti tunnu uhkaavalta ja pelottavalta, ja sitä myös olisi. Kenties jonkinlainen open source -geenimuuntelu voisi tarjota enemmän positiivisia kuin negatiivisia puolia?