Siirry sisältöön

Japanin ydinonnettomuus ja energiantuotanto

13 maaliskuun, 2011

Tälläistä otsikkoa tuskin tullaan näkemään lähiaikoina mediassa, mutta se lienee totta.

Japanin ydinonnettomuus on vielä kesken, ja kaikki toivovat, minä etunenässä, että se päättyisi mahdollisimman pienin vaurioin. Avaan tänne kaikenhuippuun oman keskustelun aiheesta tarjoamalla näkökulman todellisuuteen, niinkuin minä sen näen ja koen.

Suomalaisessa mediassa Demarit, Vasemmisto ja Vihreät ovat ennättäneet kyseenalaistaa ydinvoiman, ja ainakin Vasemmisto on ehdottanut että suomeen ei kenties uusille ydinvoimaloille pitäisikään myöntää rakennuslupia. Vihreät totesivat, että tämä onnettomuus on surullinen osoitus ydinvoiman haavoittuvaisuudesta. He ovat siinä tietenkin oikeassa. Ydinvoima ei ole vaaratonta. Se mikä näistä tarinoista kuitenkin usein unohtuu, on että mikään energiantuotanto ei ole vaaratonta. Toinen mikä unohtuu, on se, että ydinvoima on monen muun tuotantomuodon rinnalla suorastaan järkyttävän turvallista.

Lisäksi vaarallisinta ydinvoimaa on vanha ydinvoima. Eli laitokset jotka on rakennettu kauan sitten, ja joiden elinikää ollaan esim. Saksassa jatkamassa pääosin kolmesta syystä:

  1. Ydinvoiman vastustajat ovat saaneet aikaan poliittisen päätöksen, että uutta (turvallisempaa) ydinvoimaa ei rakenneta
  2. Saksalaisetkaan eivät ole niin tyhmiä, että kuvittelisivat pystyvänsä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ilman ydinvoimaa, joten vanhojen laitosten eliniän pidentäminen vähentää painetta rakentaa lähivuosina useita kymmeniä kuoleman tehtaita, eikun siis kivihiilivoimaloita
  3. Vanhatkin laitokset ovat osoittautuneet riittävän luotettaviksi ja kestäviksi, jotta niiden alunperin suunniteltua elinikää voidaan pidentää.

Niinpä olisikin hyvä, jos Japanin katastrofin (tarkoitan nyt järistystä ja tsunamia) jälkeen katsoisimme peiliin ja tarkastelisimme energiantuotantoa yleisemmin.

Japanissa tapahtunut ydinonnettomuus on otsikoissa, mutta käsittääkseni siihen ei, ainakaan vielä, ole kuollut ketään. Tämä voi tietysti muuttua, ja muutama on loukkaantunut, ja jokunen on saanut ison annoksen (en tiedä miten ison, uutisessa ei mainittu) säteilyä mutta heillä ei ole havaittu vielä mitään säteilysairauden oireita. Monelta usein unohtuu esim. se, että Chernobylin ympäristön pahimmilla alueilla asuvat ihmiset saavat vuosittain ALLE PUOLET (korjaus: hieman yli puolet eli 3/5 ja lähteessä puhuttiin eliniän, 70 v. aikana saadusta säteilystä, ei vuosittaisesta) siitä säteilystä, mitä me suomalaiset saamme ihan vaan luonnosta taustasäteilynä (lähde: Power to save the World, 2007), ilman sen suurempia terveysvaikutuksia. Lisäksi monelta unohtuu esim se, että tupakoinnista saa myrkkyjä ja säteilyäkin niin paljon enemmän, että riski sairastua on aivan toinen.

Otetaan sitten hiilivoima, joka on sähköenergian laadultaan suunilleen vastaavaa kuin ydinvoima (eli laitoksista tulee sähköä ulos myös yöllä ja tyynellä säällä, voidaan käyttää perusvoimana ilman ongelmia). Jo hiilen massiivisessa louhinnassa kuolee useita (kymmeniä) ihmisiä vuosittain. Puhumattakaan niistä tuhansista kaivostyöläisistä, jotka sairastuvat loppuiäkseen hiilipölyn ja muiden myrkkyjen vuoksi. Itse voimalat taas puskevat ihmisille, eläimille, luonnolle ja ilmastolle niin myrkyllistä ja haitallista kamaa taivaalle sellaisia määriä, että ne esim säteilevät monasti enemmän kuin vastaavan energianmäärän tuottamisesta tullut ydinjäte! Ja siihen päälle sitten vielä ne varsinaiset myrkyt, kuten elohopea, jonka vuoksi odottavien ja imettävien äitien ei haluta syövän isompia petokaloja.

Hiilivoiman seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee JOKA VUOSI ilmansaasteiden ja ympäristömyrkkyjen vuoksi. Hiilivoiman jatkuva käyttö sähköntuotannossa tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on jatkuvasti, joka vuosi menossa ainakin yksi Chernobyl, pilkottuna pienemmiksi palasiksi ympäri maailman. Ja tässä ei ole kyseessä mikään riski onnettomuuteen, vaan hiilivoiman käyttö tarkoittaa automaattisesti myös ”onnettomuutta” ja uhreja.

Pah. Sairaita, vanhuksia ja sairaita vanhuksia, toteavat monet kriitikot tuhansista kuolleista, mutta minusta heilläkin on arvoa (no olipas populistisesti sanottu), vaikka kansantaloudellisesti kyseessä onkin usein enemmän kivireki kuin veturi.

Tälläisinä hetkinä olisi journalistisesti arvokas veto jonkun toimittajan tuoda esille hiilivoiman ongelmat isoin otsikoin, ja verrata sitä tuohon kaikkien lautasella olevaan ydinonnettomuuteen. Lisäksi, ydinvoima on käytännössä ainoa tapa korvata nykyinen ja tulevaisuuden hiilivoima riittävän nopeasti, jotta ennätämme ehkäistä ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Jottei kenellekään jää epäselväksi, uusiutuvia pitää rakentaa ja kehittää niin nopeasti kuin on järkevästi mahdollista. Energiansäästöön pitää myös panostaa mahdollisimman paljon.

Mutta eiköhän lopeteta omalta osalta tähän. Oman näkemyksen voi kertoa kommenteissa, ja täällä voisi keskustella myös tuosta Japanin tilanteesta yleensä.

 

26 kommenttia
  1. Olet täysin oikeassa tuosta ydinvoimaloiden hyvästä rakentamisesta. Tavalliset rakennukset ovat sitten toinen juttu, pienemmistä asunnoista osa on varsin heippoisia (nimimerkillä kokemusta on). Samoin tulipalot ovat paljolti seurausta laajasta maakaasun käytöstä – jolloin putkitukset tietenkin nyt räpsähtivät ja leimahtivat. Sitä vastoin pilvenpiirtäjät on varsin hyvin rakennettuja, ne vain ”tanssivat” maanjäristyksissä (^_^)

    Olen kerännyt omalle keskustelupalstalleni linkkejä aika paljon asiasta.
    http://www.samassaveneessa.info/forum/viewtopic.php?f=32&t=145&start=0

  2. Krisu permalink

    Nonniin, nyt päästiin yhteen ”suosikkiaiheistani”, jota olen jo muutamaan kertaan täällä sivunnut, viimeksi tuossa BBC-kommentissani.

    Samasta aiheesta saa hyvin erilaisia uutisia, riippuen kuka kirjoittaa, missä ja miten asiat sanotaan – tai jätetään sanomatta- ja mitä löytyy rivien välistä. Journalistitkin voisivat joskus hillitä haluaan raflaaviin otsikoihin, vai tiputtaako se lukijamääriä liikaa? Mielestäni pelottavan monilta ihmisiltä puuttuu kunnollinen medialukutaito ja – kriittisyys.

    Ydinvoima-artikkelit ja -uutiset on päästetty ihan liian tunnepitoiseksi, ja mielikuvilla on (valitettavan) suuri teho ihmismieleen. Lisäksi terve järkikin tuntuu monilla olevan pahasti hukassa. Poliitikot taas ovat taipuvaisia populismiin näin vaalien alla.

    Näitä ”isompia” poksahduksia näyttäisi tapahtuvan noin kymmenen vuoden välein pitkin maailmaa – se on hinta, joka täytyy hyväksyä mikäli tulevaisuudessa haluaa käyttää sähköä ja elää edes jotakuinkin puhtaassa ympäristössä.

    Japanilaisilla tuntuisi olevan päällimmäisenä huolena riittävä energian ja sähkön saanti…

  3. Jos oikein haluttaisiin kärjistää, niin nyt voitaisiin alkaa peräänkuuluttamaan pika-aikataululla uusia ydinvoimahankkeita. Näin uusi, turvallisuudeltaan huippuluokan ydinvoima korvaisi vanhat vaaralliset ja puutteeliset laitokset mahdollisimman pian.

    Mutta nyt ei ole oikea aika provosoinnille tai politikoinnille.
    Tarina taustoineen: http://viestitin.blogspot.com/2011/03/fukushimasta-pontta-uudelle.html

  4. jukka permalink

    ”Monelta usein unohtuu esim. se, että Chernobylin ympäristön pahimmilla alueilla asuvat ihmiset saavat vuosittain ALLE PUOLET siitä säteilystä, mitä me suomalaiset saamme ihan vaan luonnosta taustasäteilynä (lähde: Power to save the World, 2007),”

    kun vähän googlaa niin löytää seuraavaa:

    http://cravenspowertosavetheworld.com/

    erityisesti kirjoittajasta mainitaan:

    ”Gwyneth Cravens has contributed articles and op-eds on science and other topics to Harper’s Magazine, The New York Times, and The Washington Post. She has published five novels. ”

    minusta ”lähde” pitäisi olla edes aika lähellä alkuperäistä kirjoitusta. koska kirjoittajalla ei tunnu olevan mitään luonnontieteellistä taustaa, niin ainakin minä suhtaudun tuohon vähän epäilevästi. tietenkin asia voi olla noin, mistäpä minä tiedän. ehkäpä jm osaisi tähän jotain sanoa?

    sitä paitsi eikös taustasäteily määritelmän mukaan ole se mitä kaikki saa kaikkialla? miksi se juuri tshernobylissä olisi erityisen heikkoa? tuosta on siis vaikea sanoa edes mitä siinä lopulta väitetään…

    • Moi.
      Tuossa tuli pieni virhe kun nyt tarkistin, eli annos on vähän yli puolet suomalaisen saamasta, joka johtuu muistaakseni lähinnä korkeasta radon-pitoisuudesta. Elinaikana 30000 milliremiä kun suomessa vastaava annos on 50000.

      Kyseisessä kohdassa kirjailija haastattelee tutkijaa joka oli tutkimassa chernobylin mestoja muutama vuosi sitten. Tutkijan nimi on Mettler ja hän taisi vetää kansainvälistä ryhmää joka selvitti miten onnettomuus alue oli toipunut ja miten paljon säteilyä oli.

      Mulle jäi käsitys että Suomessa tosiaan saadaan taustasäteilyä aika pirusti. Mutta kyseessä ei siis ollut kirjoittajan mielipide, vaikka täytyy myöntää että alkuperäisiin tutkimustuloksiin en ole tutustunut.

      • jukka permalink

        suomessa tosiaan joissain paikoissa on paljon radonia. mutta käsittääkseni se on vain tietyillä alueilla, eikä läheskään kaikkialla suomessa? mutta tässä on minusta kaksi eri asiaa. taustasäteily jota on kaikkialla. sitten on radon jota voi kertyä tietyillä alueilla sisäilmaan.

    • Cravensin kirja on hyvä ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Se ei ole tieteellinen teos, mutta luettavana yleiskatsauksena se on erinomainen. Sikäli kun olen tarkastanut hänen lähteitään, tiedot ovat pitäneet paikkansa, vaikka virheitäkin varmasti löytyy.

      Tarkistin joskus nimenomaan nuo taustasäteilylukemat STUK:ilta ja UNSCEAR:ilta sekä muutamasta muusta lähteestä. Tein yhteenvedon blogiini,

      http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57617-tshernobylin-terveysvaikutuksista

      En suoraan sanottuna enää muista, mitkä säteilylukema-arvot tarkistin useammasta lähteestä – muutama arvo on suoraan ko. kirjasta, mutta suurimpaan osaan löysin aika nopeasti toisenkin lähteen.

      Aivan selvää on, että taustasäteilyn taso vaihtelee Maapallolla dramaattisesti. Ero alimman ja ylimmän mitatun annoksen välillä lienee reilusti yli 100-kertainen. Suurin syypää löytyy geologiasta: alueilla, joissa peruskallio on lähellä maanpintaa (kuten Suomessa), peruskallion sisältämän uraanin kaasumainen hajoamistuote, radon, pääsee melko esteettä kulkeutumaan ilmaan. Joissain paikoissa sopiva kerros soraa ja sen päällä olevaa savea tavallaan ohjaa tämän kaasun pienemmille alueille ja siten nostaa pitoisuuksia jopa huomattavasti; Pispala on yksi tälläinen paikka.

      Ukrainassa peruskalliota peittää metrikaupalla savea ja multaa. Radon ei pääse kovinkaan pitkälle ennen hajoamistaan. Näinpä luonnollisen taustasäteilyn taso Tshernobylin lähialueilla on reilusti Suomen keskiarvoa alhaisempi.

      Cravensin kirjassa on tässä kohdassa pieni puute: millirem tai millisievert eivät välttämättä ole ihan parhaita mittareita laskeuman vaarallisuuden mittaamiseen – cesium ja strontium kerääntyvät elimistöön ja ovat mahdollisesti vaarallisempia kuin suora mSv-vertailu välttämättä antaisi olettaa. Tämä on käsittääkseni syynä siihen, miksi Tshernobylin ympärillä on vieläkin suljettuja alueita. Mitään väistämättömän turmion aiheuttajia nämäkään hot spotit eivät ole, vaarallisuustaso lienee samaa tasoa tai alempi kuin tupakan poltolla. Vertailun vuoksi, luonnon cesium-pitoisuus on itse asiassa laskenut tasaisesti 1960-luvulta saakka – silloin ydinkokeet tupruttivat näitä myrkkyjä ilmakehään noin 25 Tshernobylin verran.

      • Kiito JMK tarkennuksista. Minulla ei tosiaan ole milliremin/millisievertin soveltuvuudesta tarkempaa hajua. Mutta olen kyllä ollut melkoisen yllättynyt kokonaiskuvasta, jonka olen viime aikoina saanut.

        Omaan asuntoomme tehtiin pari vuotta sitten radon-mittaus, jonka tuloksena päädyimme asentamaan radon-pumpun, koska viranomaisilta saimme käsityksen että nykyisellään terveysvaikutus on melkein kuin tupakoisimme. Emme halunneet että pienet lapsemme ”vetävät röökiä” koko lapsuutensa tietämättään… (nyt näyttää hieman siltä että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä ilmeisesti on käytetty tuota artikkelissasi mainittua lineaarista mallia…)

        Ja kiitos linkistä, olin artikkeliasi aiemminkin silmäillyt mutta nyt luin sen kokonaan. Aika samansuuntaista käsitystä olen tuosta mainitusta kirjasta saanut. Lähinnähän tarkoitukseni oli artikkelissa tuoda ilmi ja korostaa hiilivoiman ”automaattista onnettomuutta” sekä sitä, miten hysteeristesti media ja melkein kaikki muutkin meistä suhtautuvat ydinvoimaan ja pieneenkin onnettomuuden riskiin.

  5. Erittäin tärkeitä pointteja, joista olin itsekin miettinyt kirjoittavani, mutten kiireiltäni ehtinyt. Eikä näköjään tarvitsekaan, koska täällähän homma on hoidettu mallikkaasti ja etenkin kommentit mukaan luettuna epäilemättä paremmin lähdeviittein kuin mihin itse olisin vaivautunut.

    Kuitenkin tässä on tapahtunut juuri niin kuin itse joskus viime kevään tienoilla ounastelin; ei tarvita kuin yksi hieman suurempi onnettomuus jossain päin maailmaa, ja ydinvoimakeskustelu saattaa ajautua melkoiseen vastatuuleen EU-alueella. Pahimmillaan tämä saattaisi johtaa jopa siihen (god forbid), että ydinvoiman käytöstä haluttaisiin jopa poliittisen paineen alla luopua.

    Tämä ongelma tuli siis mieleen siinä vaiheessa, kun jotkut pauhasivat ydinvoiman edullisuudesta. Nähdäkseni ydinvoiman kustannusarviot perustuvat melkoisen pitkiin käyttöikäarvoiointeihin, mikä tekee laskelmista jossain määrin epäilyttäviä ottaen huomioon tulevaisuuden arvaamattomuuden. Äkillinen ydinvoimavastaisuus näin siis nostaisi ydinvoiman kustannuksia melkoisesti, kun vanhoja laitoksia saatetaan joutua vahvistamaan/uudistamaan ja mahdollisesti sulkea ennen aikojaan. Yms yms.

    • jukka permalink

      varmasti tämä ainakin johtaa siihen että mitään nopeita päätöksiä ei pystytä tekemään ydinvoiman puolesta. ja joka tapauksessa ydinvoiman iso lisärakentaminen edellyttäisi ammattitaitoista työvoimaa, eikä sitä voida mitenkään nopeasti kouluttaa vaikka haluttaisiinkin. arevan sössiminen olkiluodossa ei muuten anna kovin hyvää kuvaa koko teollisuudesta… ja ranskaahan on pidetty lähes ydinvoiman mallimaana…

      täällä on lisäpohdintoja:

      http://www.theoildrum.com/node/7661#more

    • Tämä tosiaan tuskin tulee halventamaan ydinvoimaa nyt tai jatkossa. Turvallisuus sinänsä on hyvä juttu, vaikka se maksaakin, ja itse maksan mieluummin vähän enempi sähköstä joka on puhdasta ja turvallista. Isommassa mittakaavassa tällä on taas aika moninaisia vaikutuksia sen kautta, että ilmastonmuutoksen kannalta neutraalia, edullista, tai edes kohtalaisesti hinnoiteltua energiaa on jatkossa yhä vaikeampi saada. Tämä laskee länsimaiden elintasoa, tosin lähinnä köyhentämällä köyhiä entisestään.

      Köyhissä/kehittyvissä maissa tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että potkitaan turvakengillä jo maassa makaavaa uhria. Edullinen energia on perusedellytys, jos halutaan parantaa kehittyvien maiden ihmisten oloja ja nostaa heidän elintasoaan nykyisestä, meille täydellisen käsittämättömästä köyhyydestä.

      Mikäli y-vaihtoehto otetaan hinnoittelulla pois pöydältä, jäljelle jää joko sähköttömyys tai hupenevat ja saastuttavat fossiiliset (kivihiili on vielä halpaa, varsinkin jos se tehdään mahdollisimman saastuttavasti), jotka myös työntävät koko planeettaa kohti ilmastokatastrofia. Sähköttömyys taas tarkoittaa miljoonia kuolleita (välillisesti köyhyyteen jne) ja loppuporukan kitkuttamista meille täysin mahdottomilta (edes kuvitella) tuntuvissa oloissa.

  6. jukka permalink

    ei tunnu olevan vielä tilanne hallinnassa:

    http://www.japantoday.com/category/national/view/status-of-quake-stricken-reactors-at-fukushima-nuclear-power-plants

    niin vaikka ihmisuhreja ei tulisikaan, niin on mahdollista että aika laaja alue on pitkään asuinkelvoton. ottaen huomioon miten tiheästi japani on asutettu, niin ihmisten uudelleen asuttaminen olisi valtava ongelma.

    • Joo, molemmat on kyllä hyviä pointteja. Arevan sähläilyt ei vakuuta, ja koko tapa hoitaa tuo rakennusprojekti haiskahtaa mutkien oikomiselta, väärässä paikassa säästämiseltä ja sotkulta josta kukaan ei ole kunnolla selvinnyt. Ja huom, tärkein pointti tässä on se, että se haiskahtaa siltä. Projekti voi todellisuudessa olla jotain aivan muuta, mutta se, että tätä todellisuutta (jos sellainen on) ei ole saatu viestimien kautta esille, tarkoittaa sitä että ihmislle keskimäärinrakennustyömaan todellisuus on puolalaisen hitsaajan tarina peitellyistä virheistä, projektijohdon puutteesta ja varastetuista tarvikkeista.

      Saastumisesta ja asuttamisesta, ne on ehkä pieneltä vaikuttavia ongelmia kun katsoo kokonaiskuvaa nyt, mutta tietysti sellaisia ongelmia, joita ei tosiaan haluaisi. Japanissahan on se pieni vika että siellä ylipäätään asuu ihmisiä, varsinkaan lähimainkaan tuollaisia määriä.

      • jukka permalink

        projekti on vuosia myöhässä joten jo pelkästään tämän takia se on huonosti hoidettu. ja rakentajat ja rakennuttajat riitelee keskenään korvauksista…

  7. Krisu permalink

    Jos sitä ei voi kuvitella, siihen ei voi varautua – tai sitten se maksaa liikaa!???!
    Koska ydinvoimalaitoksen käyttöikä on kohtuullisen pitkä, ja jatkoajalla vielä pitempi, luulisi, että edes jollain riittäisi tietoa ja mielikuvitusta ennakoida tulevaa. Onhan nykyään olemassa jopa futuristien ammatti.

    http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/03/16/kauhuskenaario-nama-uhat-yllattaisivat-suomen-ydinvoimalat/20113682/12

    ”Poikkeuksellisen voimakas (syys)myrsky” – ei varmaan tarvitse kovin montaa vuotta odotella…

    jukka; jota ärsyttää suomalainen uutisointi, et ole ainoa! (Seiskan uutisissa toimittaja rinnasti Nagasakin ja Fukushiman! Onpa rautaista ammattitaitoa :mad:)

    GP:n mukaan 37 000 suomalaista on sitotunut äänestämään ydinvoiman vastustajaa, ja pahoin pelkään luvun vielä kasvavan. Onkohan ihan asiallista verrata Tsernobyliä ja Fukushimaa. Tai hiilivoiman ja yvoiman radioaktiivisuutta. Mutta näin sopuleita ohjataan jyrkänteeltä alas.

    Osaako joku (Korhonen?) laskea, paljonko sähköä meillä olisi käytettävissä, aluksi ilman ydinvoimaa, ja sitten vielä ilman hiilivoimaa (utopiaa, okei, mutta ihan mielenkiinnosta). Saisiko sähköä esim 3h/vrk/talous?

    • Ydinvoima tuottaa tällä hetkellä rouhean neljänneksen Suomessa käytetystä sähköstä – siinä taitaa olla venäläinen tuontisähkö mukana. Kivihiili on vuodesta riippuen 10-20 %. Jos nyt otetaan optimistiset oletukset, niin vähintään kolmannes sähköstä lähtisi jos ydinvoima ja hiilivoima kiellettäisiin.

      Mutta kun se sähkönkulutus ei ole edes se ongelma. Kokonaisenergiankulutus on – sille 100 TWh öljyä (enemmän primäärienergiaa kuin sähkönkulutus, 80-90 TWh, yhteensä) pitäisi löytää korvike. Vaikka kaikki liikenne sähköistettäisiin, puhuttaisiin semmoisesta 35 TWh energiantarpeesta.

      Nykyisissä visioissa tuulivoimalle nähdään ylärajana 30 TWh, tosin kukaan tuulivoiman puolustaja ei ole vielä vaivautunut minulle selittämään, miksi ei pitäisi uskoa VTT:n tutkimusta vuodelta 2007 jossa sanotaan, että käytännössä lisäkapasiteettia on vain 18,5 TWh.

      Aurinkosähkö jää väkisinkin yhden käden sormilla laskettaviin terawatteihin, lämpöä sentään saadaan vähän enemmän jos oikeasti halutaan. Vesivoiman lisäyskapasiteettia on noin 0,3 TWh (Vuotos…) ja biomassaa voitaisiin ehkä lisätä 30 TWh tai jotain sinne päin, mutta sekään ei ole kovin selkeää, ja päästötase on kyseenalainen.

      Kaj Luukolla on paremmat laskelmat, sieltä kannattaa etsiä.

      • Krisu permalink

        Täytyy tunnustaa etten ole Luukon blogiin tutustunut kuin ihan pintapuolisesti, korjaan asian pikinmiten.

        Silti, tässä ajoin takaa sitä, että joku, jolla on sekä faktat hallussa että riittävästi mielikuvitusta (vai inhorealismia?), loisi skenaarion sähkönkäytöstä, ja elämästä yleensä, Taneli Tavallisen kannalta maailmassa, jossa a) ydinvoima ei ole sallittua, b) ei myöskään hiilivoima ja samantien voidaan yhtälöistä vähentää öljykin niin on sitten realistisempaa.

        Luulenpa, että skenaariot olisivat lievästi sanottuna hirveitä – ja toivottavasti myös havahduttavia, paremmin kuin terawattitunnit ja sloganit ”jos vastustat ydinvoimaa, kannatat hiilivoimaa”. – Ajatus lähti siitä, että tulin taannoin lukeneeksi vastaavan mallinnuksen liittyen ruokaan…

      • Krisu, en tiedä onko tuollaista skenaariota mielekästä tehdä, koska siinä on niin paljon muuttujia. Yhtäältä voidaan visioida uusi uljas maailma, paluu 1960-luvulle mutta puhtaampana. Toisaalta, voidaan visioida yhteiskunnan romahdus energian käydessä niukaksi. Totuus asettuisi varmaan jonnekin näiden välille.

        Itse olen pessimistinen etupäässä sen suhteen, mitä energianlähteitä ydinvoiman ja öljyn jättämän aukon paikkaamiseen – sekä maailman järkyttävästi kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen – oikein käytettäisiin. Kivihiiltähän se olisi.

        Ja pahin skenaario lapasesta karkaavasta ilmastonmuutoksesta on ilmeisesti merien kuoleminen ja anaerobisten bakteerien valtava lisääntyminen, mikä johtaisi ilmakehän muuttumiseen oleellisesti vetysulfidista ja metaanista koostuvaksi, ultraviolettisäteilyn raiskaamaksi helvetiksi. Heippa, maanpäällinen elämä.

        Ja tässä oltaisiin nykyisellä päästötahdilla sadan vuoden päästä, mahdollisesti nopeammin, jos ikiroutaan ja merenpohjiin varastoitunut metaani lähtee tosissaan liikkeelle.

  8. Krisu, joo aika dystooppiselta kuulostaa tuollaisen skenaarion kanssa. Oma villi veikkaukseni on että nyky-yhteiskunnasta ei jäisi ihan kauheasti tunnistettavia piirteitä, mutta jotain varmasti. Toisaalta, 3 h / vrk olisi erittäin luksusta siihen verrattuna että sähköä ei tulisi ollenkaan… (elintarvikkeiden pakastaminen on iso juttu)

    Hyvänä puolena voisi nähdä sen, että on sitä ennenkin eletty ”alkeellisissa” oloissa, ja pölyn laskeuduttua, aika nopeasti siitä tulisi uusi normaali, ja vanhan ajan kertomukset yltäkylläisyydestä siirtyisivät muutamassa vuosikymmenessä lasten iltasaduiksi. Rimpuilematta siirtymä ei varmasti onnistuisi, ja tämä rimpuilu on se vaihe jossa syntyy isoimmat tuhot ja kärsimykset. Tietyllä tavalla rimpuilu on jo alkanut, ja jälkikin on aika rumaa.

    Erittäin hyvää julkaisua asian tiimoilta on kirjoittanut John Michael Greer (Ecotechnic future, kirjan nimi on vähän hämäävä, löytyy myös audiokirjana). Long descent on tuon edeltäjä, myös tosi hyvä. Ja samantyylistä linjaa edustaa myös Kunstlerin klassikko The Long Emergency (Greere on mielestäni onnistunut hieman paremmin, tai sitten voi johtua siitä että luin hänen teoksensa ensin ja sitten Kunstlerin kirja toisi aika paljon samoja juttuja).

    Kaikista kauheinta koko tässä ydinvoimakeskustelussa on se, että ihan hyvää tarkoittavat kansalaiset kaivavat kovaa vauhtia koko planeetan kokoista hautaa pelkkien mielikuvien varassa vaivautumatta ajattelemaan seurauksia (kuinka iso prosentti heistä elää elämää, jossa ei tarvita kivihiiltä eikä ydinvoimaa?). Henkilökohtaisesti mulle tulee siitä sekä todella surullinen että yököttävä olo.

    V1ttu. Onko pakko äänestää Kokoomusta?!

  9. Krisu permalink

    Tämähän se on minunkin suurin pelkoni, ilmaisin sen vain ikävämpään sävyyn.
    Tottakai ihmiset pelkäävät sellaista, mikä ei näy, tunnu, haise tai maistu ja sitten se vielä tappaa, heti tai vuosien kuluttua. Mutta kun se toinen vaihtoehto on niiiin paljon hirveämpi, vaikka äkkiseltään ilmaston lämpeneminen _tuntuu_ ihan kivalta, ja jos nyt merenpinta vähän nousee, niin ainahan sitä voi siirtyä korkeammalle. Eikä se öljyn loppuminenkaan voi
    kovin kamalaa olla, amishien elämähän näyttää varsin idylliseltä. Vai?

    Silläkin uhalla, että toistan itseäni, mielikuvilla on ihan uskomaton vaikutus ihmisiin, ja siksi vaihtoehto(ja) pitäisi maalailla konkreettisin, synkin sävyin. En väittänytkään, että se olisi helppoa; toki yhtälössä on paljon muuttujia ja varmaan muutama palautesilmukka, mutta tuollaisilla edes suuntaa antavilla, yksinkertaistetuilla ja ehkä jopa hiukan kärjistetyillä skenaarioilla osan porukasta voisi saada hereille – dystopiahan tästä tällä suunnalla ja vauhdilla muuten tulee. 😦

    Tai venus #2. Kun olen noita tutkimuksia lueskellut, minulle on jäänyt inha vaikutelma, että syvän meren lämpenemistä ei osata simuloida oikein i.e. meret lämpiävät syvemmältä ja nopeammin kuin on oletettu – toivon totisesti olevani väärässä!

    Ihmisillä on muuten toinenkin ikävä taipumus;
    kun järki ja tunteet ovat ristiriidassa, useimmiten voittaa tunne. Sinänsä tragikoomista, että tuo historian hämärästä periytyvä taipumus on tuonut ihmiskunnan tähän saakka, mutta mihin se meidät ja jälkeläisemme johtaa…

    • jukka permalink

      krisu: ”kun järki ja tunteet ovat ristiriidassa, useimmiten voittaa tunne. ”

      näinhän sitä usein sanotaan, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? voitaisiin myös väittää että näin EI ole…

      energia- ja ilmastoasiat ovat niin monimutkaisia että yksittäisen ihmisen on mahdotonta ”järkeillä” tai oikeasti analysoida miten asiat on. viime kädessä pitää siis luottaa jonkun ”auktoriteetin” mielipiteeseen. koska näistä asioista esiintyy niin paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä, niin auktoriteetin valinta ei ole ihan helppoa… suomessa ainakin toistaiseksi viranomaisia ja valtiovaltaa on pidetty suhteellisen luotettavina tiedonlähteinä. toisaalta poliitikot vain puhuvat eivätkä tee mitään. siis eikö kansalaisen ole ”järkevää” olla ottamatta näitä asioita vakavasti koska valtiovaltakaan ei ota? vaikka olisi ”tunne” siitä että asiat on menossa päin helvettiä? näin käsittääkseni suurin osa ihmisistä ajattelee. että kyllä asiat jotenkin järjestyy.

      tästä päästäänkin aasinsillan kautta malinowskin kirjaan ”magic, science and religion”. kirjassa analysoidaan primitiivisissä yhteisöissä taikuuden, tieteen ja uskonnon suhteita. mutta mikä oikeastaan erottaa nyky-yhteiskuntaa ”primitiivisestä” yhteiskunnasta? esimerkiksi juuri tieteeseen suhtaudutaan usein kuin taikuuteen: joku keksii jonkun tempun millä tilanne pelastetaan…

      laajemminkin jos analysoidaan mitä tarkoitetaan ”järkevällä” käyttäytymisellä yhteiskunnassa niin sehän oleellisesti tarkoittaa että hyväksyy vallitsevat arvot ja vallitsevat mielipiteet. tässä mielessä ”tunneihmiset” on määritelmän mukaisesti marginaalissa, ja jopa vaarallisia… toisin sanoen tunneihmiset on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja muista kauheuksista kun taas järki-ihmiset jatkavat kaikessa rauhassa jokapäiväistä elämäänsä.

      ollaan siis päädytty oikeestaan täysin päinvastaisiin määritelmiin tunteesta ja järjestä kuin sinä ajattelit (ainakin oletan niin?) !

      • Hmmn.. Tosi hyvät pointit molemmilla.

        Itse veikkaan että monet valitsevat dynaamisesti sen, kummasta on heille enemmän hyötyä. Retoriikassa/politiikassa usein huomaa, että puhuja voi esim lytätä toisen mielipiteen tunteellisena vuodatuksena, ja korostaa omaa järkevyyttään. Seuraavassa lauseessa sitten puolustetaan omia näkemyksiä tunteisiin vedoten. Tämä näkyy myös ihan joka päiväisessä elämässä.

      • Krisu permalink

        jukka: olettamuksesi oli lähtökohtaisesti virheellinen, vaikka asiaa voi toki noinkin ajatella, ja ilmaisuni oli ehkä lakonista, koska olin, ja olen edelleen, niin ärsyyntynyt, että ymmärrän vähän varoa, mitä kirjoitan, toivottavasti. 🙂

        Rationaaliseen lopputulokseen päästäkseen ihminen tarvitsee sekä järkeä että tunnetta. Noin 50% ihmisistä tunteet ovat olennaisena osana päätöksissä, 25 % ne vaikuttavat jonkin verran ja toiset 25% ovat analyyttisiä, joilla tunteiden osuus on vähäinen (karkeasti yleistäen). Mutta kaikilla terveillä ihmisillä se vaikuttaa. Tunteet syntyvät etuaivolohkossa ja jos se vaurioituu esim. onnettomuuden seurauksena, ihminen ei enää kykene tunteellisiin reaktioihin _eikä_ rationaaliseen päättelyyn ja toimintaan, vaikka siis looginen ajattelu toimii normaalisti.

        – Toisekseen on hyvä tiedostaa, että järki vs. tunne kuvaa myös ristivetoa, joka syntyy erityisesti arvopohjaisista asioista. Tunne voittaa yleensä siksi, että se on aina oikea ja todellinen (kyseiselle ihmiselle). Tätä reaktiota on hyvin vaikea, ellei jopa mahdotonta, muuttaa järkiperustein toiseksi, edes henkilön itsensä saati sitten jonkun muun, vaikka tosiasiat olisivat kuinka vakuuttavat.-

        Kuten mainitsin, tuo toimintamalli on peräisin historian hämärästä. Esi-isämme ovat tarvinneet vaistonvaraisia, tunteeseen pohjaavia reaktioita säilyäkseen hengissä. Toiminta tapahtuu tässä ja nyt. Kun vaara, vaikka kuinka todellinen, on vuosien päässä, mutta vaatisi toimintaa nyt, järjestelmä pettää. Tunne kertoo, ettei mitään oikeaa vaaraa ole. *shit*

        Tässä kohtaa sitten tarvittaisiin ”kylmää” järkeä, jotta toiminta vaaran välttämiseksi alkaisi _nyt_.

        Järki ja tunne voitaisiin ilmaista myös fakta vs. mielikuvat. Tästä mielikuvien tärkeydestä olen maininnut täällä useampaankin kertaan. Ajatukseni oli siis se, että noita dystooppisia, jopa apokalyptisia, skenaarioita pitäisi tuoda esiin niin paljon, että ne syöpyvät ihmisten alitajuntaan, josta ne vaikuttavat tunteisiin ja synnyttävät (toivottavasti) voimakkaan vaarantunteen – ja saavat, järjen avulla, aikaan oikeaa toimintaa tänään, eikä vasta sitten joskus, kun se on jo myöhäistä.

        ” mutta mikä oikeastaan erottaa nyky-yhteiskuntaa “primitiivisestä” yhteiskunnasta? esimerkiksi juuri tieteeseen suhtaudutaan usein kuin taikuuteen: joku keksii jonkun tempun millä tilanne pelastetaan…”
        – Niin, eipä mikään – evoluutio on hiukan hidas prosessi…

        Tämä ajatuskuvio puolestaan liittyy ihmisten tapaan käsitellä kriisejä. Viisivaiheisen kuvion kolmas porras. Kaikenhuippukin mainitsee tämän Saiturin haastattelussa. Kannattaa kuitenkin huomata, että portaikolla eteneminen ei ole mikään automaatti, ja nämä ilmasto- ja energia-asiat – tai mikä tahansa muu vaikea aihe- saavat ihmiset myös peruuttamaan alaspäin. Erityisesti vaiheiden neljä ja viisi välillä.

  10. Olipa niin viisaita kommentteja, etten osaa lisätäkään mitään, joten tämä on täysin tutha kommentti.

    Toivon todellakin tämän suuntaisen, kiihkottoman, rationaalisen ja ideologiasta vapaan ajattelutavan leviävän mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman nopeasti, koska uskon, että tämä aina ainoa reitti perääntyä nykyiseltä umpikujalta.

    • Krisu permalink

      ”We wouldn’t be the first life form to wipe itself out. But what would be unique about us is that we did it knowingly. What does that say about us?
      The question I’ve been asking is: why didn’t we save ourselves when we had the chance? Is the answer because on some level we weren’t sure if we were worth saving?”

      The Age of Stupid, josta ylläoleva lainaus, tuli perjantaina FST:ltä. Saisivat mun puolesta näyttää puolivuosittain kaupallisella kanavalla ja prime time paikalla!

Jätä kommentti kaikenhuippu Peruuta vastaus