ESS – Mielipidekirjoitus 24.2.2011
Toinen mielipidekirjoitukseni, julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa torstaina 24.2.2011. Kiitos Etlarille tästä. Koska sitä ei kuitenkaan löydy nettilehdestä, laitan sen tänne myös (olisi kätevämpää jos nämä julkaistaisiin myös nettilehdessä, johon voisi linkittää). Aihettahan on käsitelty Ilmastonmuutos-sarjassa myös.
Hinkkasin tekstiä kohtalaisen paljon, ja tarjosin sitä myös Hesariin, johon se ei kuitenkaan mahtunut. Niinpä itse aiheen lisäksi toivoisin Teiltä palautetta myös tekstiä koskien. Sen rakennetta, selkeyttä, johdonmukaisuutta ja luettavuutta ajatellen, ja nimenomaan myös toimituksellisesta näkökulmasta. Miten saan seuraavan räpellykseni julkasitua Hesarissa? (muuten kuin vaihtamalla aiheen tyystin muuhun :).
**************Mielipidekirjoitus******************
350 – Ihmiskunnan tärkein numero
350 ppm on hiilidioksidin (CO2) pitoisuus ilmakehässä, joka on meille turvallinen. Luku on vakavasti otettavan ilmastotieteen viimeisin arvio kasvihuonekaasupitoisuudesta, josta ei seuraa pidemmällä aikavälillä laajoja ja vakavia ilmastokatastrofeja. Tällä hetkellä ilmakehän CO2 pitoisuus on 388 ppm, joten olemme jo ylittäneet turvallisen rajan. Lisäksi pitoisuus nousee +2 ppm joka vuosi. Asia on jäänyt turhan vähälle huomiolle yhteiskunnassa ja viestimissä ottaen huomioon että kyseessä on ihmiskunnan tärkein numero.
Pari vuotta sitten Nobelin voittanut tiedemiesryhmä sanoi, että ilmastonmuutos on vähintään 90 % varmuudella ihmisten aiheuttama. Ilmastonmuutoksen yhteydessä monet epäilevät tieteen tulosten luotettavuutta tai ainakin vähättelevät ilmastomuutokseen liittyvää uhkaa. Ongelman vähättelyyn ja kyseenalaistamiseen osallistuvat myös energiabisneksen edustajat ja lobbaajat, jotka tarjoavat omia tutkimuksiaan kansan nähtäville. Kyseisiä tutkimuksia on harvemmin julkaistu vakavasti otettavissa tieteellisissä julkaisuissa.
Tieteen luotettavuuden kyseenalaistaminen näyttää kuitenkin liittyvän vain ilmastomuutoksen todentamiseen. Ihmiskunnan ongelmien kun odotetaan ratkeavan tieteen ja tekniikan kehittyessä kuin itsestään, oli sitten kyseessä ruokakriisit, öljyntuotannon hiipuminen, biodiversiteetin väheneminen, väestönkasvu, talouskriisit ja tietysti myös ilmastonmuutos. Ristiriitaisesti samaan aikaan monet siis odottavat tieteeltä ratkaisua ongelmaan, mutta eivät halua uskoa sitä, kun ratkaisu heille tarjotaan.
Ratkaisu ilmastonmuutoksen uhkaan on vähentää hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä 350 ppm:ään. Se, että ratkaisu ei ole helppo ja mukava, ei ole tieteen vika. Mutta tieteen ansiota on, että meillä on ylipäätään tieto tulevasta ongelmasta, sekä tieto siitä, miten se voidaan välttää.
Seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana pitoisuuden kasvu on ensin saatava pysähtymään, jonka jälkeen se pitää saada laskemaan takaisin 350 ppm tasolle. Muuten Australian ja Brasilian viimeaikaisista ilmastokatastrofeista sekä Eurooppaakin vaivanneista säätilan ääri-ilmiöistä tulee uusi normaali. Näiden ilmastokatastrofien hoitaminen tulee lopulta paljon kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tänään.
Lisää aiheesta netissä www.350.org ja blogissani https://kaikenhuippu.wordpress.com
Hei, *yawn*
tämä teksti on niin kuiva ja korrekti, että se alkaa kääntyä jo asiaansa vastaan. Tarkoituksesi on kuitenkin herätellä suurta yleisöä(?). Tälläisiä juttuja on näkynyt aika ajoin eri medioissa ja se voi olla myös syynä ettei julkaisukynnys Hesarissa ylittynyt. *yawn*
Muutama päivä sitten sain selittää, taas kerran, eräälle ihmiselle, miksi meillä on tälläiset pakkaset, vaikka ilmastonhan piti lämmetä ja vaikuttaa suotuisasti Suomeen. – Missä meni pieleen? :}
Eli sinun kannattaisi harkita kokonaan toisenlaista lähestymistapaa; sijoita ilmastonmuutos sellaiseen viitekehykseen, mahdollisesti metaforien avulla, jonka tavallinen kadunmies ymmärtää ja joka häntä koskettaa, täällä Suomessa.
– numerot jättävät 3/4 osaa ihmisistä kylmäksi
– älä syyllistä äläkä väitä; aiheuttaa refleksinomaisen torjuntareaktion
– keep it simple; kun lukija ei ymmärrä lukemaansa, hän joko ohittaa asian, turhautuu tai suuttuu kirjoittajalle
– herätä tunteita; asiat muistetaan parhaiten
– otsikko ratkaisee jatkaako lukija jutun lukemista vai kääntää sivua
– motivoi lukijaa; kehota toimintaan viimeisessä kappaleessa
Summa summarum, sinulla on luontaisesti hyvä tyyli (tässä blogissa) eikä ole mitään syytä miksei se toimisi myös muualla.
Krisu, kiitos arvokkaasta palautteesta.
Suutari pysyköön lestissään siis, koska selkeästi yritin kirjoittaa:
– Jotain joka julkaistaisiin (en tiedä miksi yhdistän tämän kuivaan, ehkä siksi että monet lehtikirjoituksista ovat kuivia?)
– Jossa on mahdollisimman paljon asiaa
– Mahdollisimman lyhyesti ja faktoina
Minulla oli myös oikolukijana tutkija-vaimoni, jonka kirjoitustyyli on aika erilainen, joten sieltä ei päässyt tulemaan rohkaisua ”räiskyvyyteen”. Noh, tulihan se Etlarissa julki kuitenkin, katsotaan miten ensi kerralla käy. Onneksi tässä ei pääse menettämään mitään vaikka vähän rajoja työntelisikin johonkin suuntaan, kun ei ole elanto kiinni siitä julkaistaanko jotain vai ei. 🙂