Skip to content

Kasvun loppu – Osa 4 – Rahan rooli

joulukuu 17, 2010

Kasvun loppu -artikkelisarjassa koetan paneutua kasvuun ja siihen miksi meidän normaaliksi kokemamme kasvu on nyt tullut tiensä päähän. Juttusarja perustuu, ainakin löyhästi, Richard Heinbergin ensi vuonna julkaistavaan kirjaan ”The End of Growth”, josta on julkaistu keskeisiä teemoja ennakkoon erilaisissa nettikirjoituksissa.

Tavalliset ihmiset eivät törmää öljyhuippuun normaalissa elämässään kovinkaan suoraan. Heille sen aiheuttamat rahoitusmarkkinoiden ongelmat esiintyvät esimerkiksi työttömyytenä ja kiinteistöjen arvojen romahtamisena. Nyt yritän selvittää miksi.

Tyhjän toimittajat
Länsimaisissa, ja ehkä ennen kaikkea Amerikkalaisessa taloudessa rikkaus ja hyvinvointi tulevat jostain muualta kuin tarpeellisten hyödykkeiden tai ravinnon valmistuksesta. Jatkuvan kasvun odotuksen jatkumona elintaso ja tulot saadaan esimerkiksi:

  • Elämällä velaksi, odottaen että huomenna on taas enemmän saatavaa ja jaettavaa (lähes joka sektorilla yksilöistä valtioon)
  • Ostamalla ja myymällä yhä kallistuvia kiinteistöjä
  • Liikuttamalla rahaa sijoituksesta toiseen
  • Ottamalla palkkoja, välitysmaksuja ja kuluja muiden ostaessa, myydessä ja siirrellessä

Tälläinen talousjärjestelmä, joka perustuu paljolti siihen, että hyvin vähän tehdään mitään konkreettista tai tarpeellista, on erittäin herkkä räjähtämään silmille. Se toimii vain niin kauan kun kaikki luottavat huomisen maksukykyyn.

Amerikkalaiset talot olivat käteisautomaatteja
2000 -luvun ensimäisellä puoliskolla jenkit tottuivat kutsumaan asuntojaan käteisautomaateiksi (ATM). Kiinteistön arvon koko ajan kasvaessa oli helppo hakea lisää ja lisää halpaa lainaa taloa vastaan. Samaan aikaan pankkiirit ja sijoitusasiantuntijat pilkkoivat ja paketoivat lainat uusiksi, lähes täysin riskittömiksi ”sijoitustuotteiksi”.

Kaikki tämä velkavetoinen onni ja riemu toivat tietysti työpaikkoja remontointi/rakennusalalle ja kiinteistövälitykseen, joka osaltaan peitti varsinaisten hyödykkeiden valmistuksen työpaikkojen vähenemistä jenkeissä.

Kun kupla sitten puhkesi, se vei mukanaan paljon muutakin kuin pelkät asuntojen hinnat, sillä turhan monen amerikkalaisen lähes koko elämä oli kietoutunut kiinteistöjen arvon kasvuodotuksien varaan. Samalle pohjalle oli rakennettu myös johdannaismarkkinat, jotka puolestaan ulottivat likaiset sormensa lähes joka puolelle yhteiskuntaa eläkerahastoja myöden.

Tämän ruutitynnyrin räjäyttämiseen olisi riittänyt pienempikin kipinä, kuin se nuotio jonka 145 dollarin öljynhinta tarjosi.

Raha on velkaa
Raha on velkaa, ja velka perustuu jatkuvan kasvun odotukseen. Kun kasvu vuonna 2008 loppui, konkurssien, luottotappioiden, elvytysohjelmien ja lisävelan ketjureaktio oli valmis. Jos kasvun mahdollisuutta ei ole, ei elvytystoimet ja lisävelka, jotka nojaavat vain ja ainoastaan tulevaisuuden kasvuun, tarjoa kuin hetken lämpimän olon pissan lämmittäessä jäästä kangistuneita haalareita talvipakkasella.

Entä jos kevättä ei ole näkyvissä? Pissa tietysti loppuu jossain vaiheessa, ja sitten tulee kylmä.

Mitäs jenkkien meininki meille kuuluu?
Tämä artikkeli katsoo asiaa paljolti jenkkien lasien läpi, johtuen muutamasta syystä; lähde on amerikkalainen, 2008 kriisi alkoi Amerikan asuntokuplalla, ja sen lisäksi jenkit ovat malliesimerkkejä velaksi elämisestä.

Valitettavasti globaali talous tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös ongelmat ovat usein globaaleja. Ja isojen maiden ongelmat ovat aina globaaleja. Tämä tuli todistettua, kun ministerimme 2008 ja 2009 kilvan hokivat että kansainvälinen rahoituskriisi ei tuo suomeen taantumaa tahi ongelmia, koska meidän talous ja pankit ovat kunnossa. Noh, tulihan se lama silti.

Samaa on tiedossa myös jatkossa, sillä sama kriisi jatkuu edelleen Euroopassa, tällä hetkellä Kreikan ja Irlannin elvytyksen merkeissä. Tämäkin elvytys nojaa siihen, että kasvu taas kohta alkaa. Voi ei. 😐

Mainokset

From → Kasvun loppu, Talous

3 kommenttia
  1. Leena permalink

    Perheenäitinä tarkastelen talouttakin täältä ruohonjuuritasolta. Uutisissa kerrotaan, kuinka talous kasvaa odotettuakin nopeammin. Paikallisissa kaupoissa sen sijaan joulusesonkikin tuntuu melko vaisulta, joissain kaupoissa olin ainoa asiakas, ruokakaupan valikoimat ovat viime vuotisia niukemmat, pakastekinkkujakaan ei ole näkynyt viime viikon jälkeen jne……Onko visojen luottovarat jo loppuun käytetty vai mikä nyt mättää? Vai satunko nyt vaan asumaan talouskasvussa tappiolle jääneellä alueella?
    Paikallista asuntokauppaa olen seuraillut tämän vuoden. Kunta kaavoittaa edellen halpoja tontteja. Pari kolme vuotta sitten niille rakennettiinkin ahkerasti älväreitä, joita nyt on tullut laumoittain myyntiin. Mutta kukaan ei osta, joissain myynti ilmoituksissa näkyy vielä viime talven joulukuuset. Kaupaksi on mennyt vain halpoja rintamamiestaloja ja sitten sellaisia taloja, joiden sijainnissa on jotain erityistä. Kallein myyty talo on maksanut 260 000. Sillä ei pääkaupunkiseudulta saisi vielä mitään. Ja tämänkin piti olla kehittyvää aluetta.
    Kunhan päästän ensi vuoteen niin energianhinta nousee, ruuan hinta nousee, verovähennyksiä poistuu….Saa nähdä kuinka pian joltain talomyyjältä pettää pokka ja hinnat alkaa laskemaan?

  2. Kävin tuossa hankkimassa puuttuvia joulutarvikkeita, ja täälläpäin oli ihan hyvä hässäkkä jo kaupoissa. Toivottavasti ei puutu enää mitään ettei huomenna tarvitse syöksyillä aamulla enää mihinkään.

    Kenties ihmiset ovat ruvenneet lukemaan Saiturin (saituri.org) mainiota blogia ja päättäneet järkeistää rahankäyttöään ja olla törsäämättä ihan kaikkia rahoja 🙂 Tiedä häntä.

    Ihmeen kauan kyllä esim pääkaupunkiseudulla on kyetty puhaltamaan hintoja ylöspäin ilman sen suurempia notkahduksia. Ilmeisesti vetovoimaa siellä löytyy roimasti enemmän kuin tyhjiä asuntoja. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta, itselläni ei ole onneksi mitään hinkua tai tarvetta muuttaa mihinkään.

    Joulusiivous alkaa olla lopuillaan, joten on ehkä aika yrittää rauhoittaa itsensä, perhe ja Joulu, ja samalla toivottaa Rauhallista Joulua muillekin.

  3. Maapallolle epätasaisesti keskittyneet energialähteet ovat aiheuttaneet konflikteja ja tulevat aiheuttamaan niitä jatkossakin. Mistä tiedämme että juuri nokian puhelimet ovat parhaita jos vain joka seitsemäs meistä omistaa jonkun muun valmistajan puhelimen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: