Skip to content

Velka vähentää kulutusta

syyskuu 13, 2011

Taloutta tonkivien artikkeleiden tuoreessa osassa kerron, miten velaksi kuluttaminen vähentää kasvua, lisää köyhyyttä ja itse asiassa vähentää kuluttamista vähän pidemmällä aikavälillä, kun taas säästäminen lisää sitä, ja koko systeemin hyvinvointia. Aika outo juttu. Ja semmoinen, jonka soisi päättäjiemmekin ottavan huomioon.

Tuottavaa velkaa
Lyhyesti, voimme ottaa ihan perusteltua, tuottavaa velkaa silloin kun teemme velalla tuottavan investoinnin, joka maksaa itsensä takaisin. Kuten vaikka tilanne, jossa auto on välttämätön töissä käymiseen. joten ostamme auton, koska se lisää merkittävästi tulojamme. Toisaalta, luksus-autoa tämä perustelu ei koske, sillä se ei lisää tuottavuutta tavalliseen ”Nissaniin” nähden tippaakaan, ellei työ sitten vaadi kallista autoa. Toinen esimerkki on vaikkapa velka, jonka avulla rakennamme tuulivoimalan, ydinvoimalan tai jommankumman osia valmistavan tehtaan.

Jos otamme velkaa, että voimme sijoittaa johonkin, vaikkapa osakkeisiin, toiveissamme niiden myyminen korkeammalla hinnalla, niin kyse on spekuloinnista. Se on lähtökohdiltaan eri asia kuin sijoittaa sama raha vaikkapa osakkeisiin, jotka maksavat sijoitukselle osinkoa. Velan ollessa kyseessä, on tietysti otettava huomioon osakesijoitusten riski verrattuna saatuun tuottoon ja lainasta maksettuun korkoon. Osakkeet ovat siinä mielessä ”likvidiä”, että ne on yleensä helppo myydä, mutta tällöin joutuu tyytymään päivän hintaan, joka voi olla alhaisempi kuin aikaisemmin (velalla) maksettu hinta. Niinpä en suosittelisi juuri kenellekään velan ottamista edes osinkoa maksavien osakkeiden ostamista varten. Ja näissä talouden pyörteissä nyt on ihan turha suositella yhtään mitään muutakaan, varsinkin kun en ole ”asiantuntija” :).

Kuluttavaa velkaa
Voimme myös kuluttaa velaksi. Tällöin otamme luottokorttivelkaa, jotta pääsemme syömään ravintolaan, tai otamme pikavipin jotta voimme ostaa uuden telkkarin kun vanha on liian ”pieni”. Tai lainaamme lisää rahaa talomme noussutta markkina-arvoa vastaan, jotta saamme tehtyä vaikkapa keittiöremontin, vaikka vanha keittiö olisi varsin kelvollinen ja uusi keittiö ei oletettavasti nosta kiinteistön arvoa merkittävästi hintaansa nähden. Voi käydä niinkin huonosti että uusi keittiö on laadultaan ja kestävyydeltään vanhaa keittiötä huonompi.

Voimme myös ostaa kulutustavaraa osa-maksulla, jolloin voimme hankkia kivan uuden sohvan jo tänään. Ja kukapa meistä kärsimättömistä ei haluaisi uutta sohvaansa jo tänään? ”Osta NYT, maksa vasta Maaliskuussa!” ei kuitenkaan tarkoita hyvää diiliä, jossa tavaran voi ottaa nyt ja maksaa myöhemmin. Se tarkoittaa, että luovut tulevista tuloistasi, tulevasta ostovoimastasi ja panet korttisi sen varaan, että sinulla on vastaavat tulot myös maaliskuussa ja pystyt ostoksesi tuolloin maksamaan.

Osta NYT maksa myöhemmin on hyvä diili vain jos pystyt säästämään kyseisen rahamäärän ennen maaliskuuta, ja jopa kerryttämään sille korkoa. Toisaalta, tällöin pystyisit säästämään sen summan myös etukäteen ja välttää riskit. Lisäksi, ihmisten ostamisen tarve ilmeisesti ”regeneroituu” hiljalleen, kenties suhteessa nähdyn mainonnan määrään, joten jos ostat tänään sohvan, jonka maksat vasta maaliskuussa, niin todennäköisesti ennen maaliskuuta hiipii himo ostaa jotain muutakin. Ja koska tulevaisuuden tulosi on käytetty jo aiemmin sohvaan, täytyy seuraavankin ostoksen maksupäivää lykätä, kenties huonommin ehdoin. Tämä on kierre, joka kannattaa katkaista jo ennen sen syntymistä, ja olla siis itsepäisesti ostamatta mitään tulevaisuuden rahoilla.

Säästö lisää ostovoimaa
Jos taas säästät tänään hieman, jää sinulta tänään kuluttamatta osa tuloistasi. Sinulle kuitenkin kertyy omaa pääomaa, joka tuottaa parhaassa tapauksessa jopa hieman korkoa. Se tarkoittaa että jatkossa ostovoimasi on aikaisempaa suurempi, joten voit kuluttaa jatkossa enemmän, mikäli haluat, tai mikäli kansantalous sitä vaatii (heh, älä ruoki lamaa…)

Kyseinen säästö, oma pääoma, myös avaa mahdollisuuksia, jos vastaan tulee vaikkapa hyviä investointitilaisuuksia. Toisaalta se lisää joustavuutta kriisitilanteissa, joissa ei tarvitse turvautua kalliiseen luottokorttilainaan kun jokin kodinkone tai auto vaikkapa hajoaa ja pitää ostaa uusi tai kutsua korjaaja.

Kansantalouden kannalta säästöt myös luovat pankkeihin pääomaa, jota voidaan edelleen lainata tuottaviin investointeihin (tai, köh, muiden velkavetoiseen ylikuluttamiseen…). No ok, nykysysteemissä pankkien pääomavaatimukset ovat kovin vaatimattomia, mutta periaatteessa, jos lainaan pankille laittamalla säästötilille 10 000 euroa, voi pankki lainata tuon, ja nykyisin jopa kymmenkertaisen määrän edelleen (velkavipu 1:10).

Ja tässä en nyt ota kantaa siihen, miten toivottavaa tai hyvä juttu on se, että pankit käyttävät alla mainittua 1:10 velkavipua ”rahan luontiin”. Tai voin ottaa kantaa sen verran, että se on mielestäni jo muutenkin pahasti valuvikaisen rahajärjestelmän kannalta aivan turhaa veneen keikuttamista silkan lyhytnäköisen ahneuden nimissä. Varsinkin kun soppaan heitetään se kylmä tosiasia että isot pankit ovat niin tiiviisti verkostoituneet ja ristiin-lainanneet keskenään, että yhden kaatuminen vaikkapa luottotappioihin uhkaa koko järjestelmää. Kuten nyt on käynyt Kreikan ja sitä rahoittaneiden pankkien kanssa.

Entäs kansantalouden kannalta
Tämän päivän otettu valtionvelka, jotta meidän ei tarvitsisi leikata jostain valtion menoista, tarkoittaa sitä, että jälkeläisemme joutuvat lopulta leikkaamaan kulunsa tulojensa tasolle, JA maksamaan meidänkin ylikulutuksesta koituneet velat. Reilua? Ja tämän he joutuvat siis tekemään ympäristössä, jossa velan määrä on jo syönyt merkittävän osan kaikkien ostovoimasta ja siten mahdollisuuksista kasvattaa taloutta (sikälimikäli se edes on toivottavaa vaikkapa ympäristösyistä). Ei hyvää päivää, minkä paskakasan olemme jättämässä omille rakkaille lapsillemme, mikäli jatkamme lisääntyvän velan tiellä. Tai oikeastaan, nyt näyttää siltä että saamme ihan itsekin tarttua lusikkaan. Kreikka bailasi muutamassa vuodessa käytännössä koko kansallisen omaisuutensa, ja vähän päälle. King for a day, Poor for a lifetime?

Nykytilanne
Kun sekä kotitalouksien, yritysten että valtion velkaisuus on viime aikoina kaikesta kasvustakin huolimatta vain lisääntynyt, seuraa siitä perusmatematiikalla se, että jatkossa meillä on yhä vähemmän ostovoimaa eli mahdollisuuksia kuluttaa/elvyttää ilman lisävelkaa. Jos otamme lisää velkaa, löydämme itsemme taas hieman syvemmältä kyseisestä paskakasasta. Tällä hetkellä, vaikka ministerit ovatkin tätä ehdotelleet, meidän ei ole mahdollista jatkaa kuluttamista normaalisti, mutta ei velaksi. Viimeaikainen kulutuksemme ei ole ollut normaalia, vaan velkavetoista.

Toki, jos nyt lopetamme velaksi kuluttamisen ja alamme säästää ja maksaa velkojamme, tarkoittaa se yksityisestä kulutuksesta varsin riippuvaisessa kansantaloudessamme kasvun pienentymistä ja jonkinasteista lamaa tai jopa romahdusta. Tämä on kuitenkin edessä ennemmin tai myöhemmin. Mitä myöhemmin se tulee, sitä rajummin se iskee. Oma vinkkini on: säästä hyvä ihminen itsellesi hieman puskurirahastoa pahan päivän varalle ja maksa ainakin luottokorttiostokset pois joka kuukausi. Tämän tuolileikin musiikki on jälleen kerran pysähtymässä, ja joku on onnistunut viemään enemmänkin kuin yhden tuolin pois. Nyt ei ole hyvä aika velkaantua lisää!

ps.
Lopuksi vielä pari sanaa velkavivusta
Nettikeskusteluissa olen törmännyt joskus juttuihin, joissa joku on ottanut asuntolainan 10 % käsirahalla ja ostanut sillä sijoitusasunnon, ja sitten vuokrannut sen. Vuokralla hän sitten maksaa yhtiövastikkeen, lainan korkoa ja ehkä jopa pääomaa takaisin pankille. Jos kämpän hinta on ollut 100 000 euroa, ja käsiraha 10 000 euroa, on kyseinen henkilö tavallaan, velkavipua hyväksikäyttäen, päässyt nauttimaan 100 000 euron tarjoamasta pääomatuotosta (vuokra) sijoittamalla vain 10 000 euroa omaa rahaansa. Velkavipu on siis tällöin 1:10. (Lehmanin ja kumppaneiden velkavipu 2008 romahduksen tienoilla oli jopa yli 1:30)

Tämä voi toimia, kunhan muutama ehto täytyy:

  • Omistusasunnon hoitokulut (yhtiövastike, sähkö/vesi, vakuutukset, kiinteistöverot tms) eivät kasva merkittävästi
  • Halukkaita vuokralaisia riittää, eli vuokran taso pysyy reaaliarvoisesti samana
  • Korkotaso pysyy alhaisena
  • Asunnon myyntiarvo ei laske ja / tai kämppää ei tarvitse myydä, eli:
  • Omat tulot pysyvät vakaina (sosiaaliturvaa voi olla nihkeä mennä hakemaan jos on sijoitusasunto?)

Lisäksi kannattaa muistaa, että velkavipu toimii aina myös toiseen suuntaan. Otetaan tilanne, jossa olet yllämainitusta asunnosta 90 000 euroa velkaa pankille, ja sinulla on 10 000 euroa omaa rahaa kiinni. Kun asunnon arvosta tippuu 10 %, tarkoittaa se 1:10 velkavivulla käytännössä sitä, että omasta sijoituksestasi lähtee 100 %. Jos asunnon myyntihinta nousee 10 %, eli 110 000 euroon, on panoksesi vuorostaan kasvanut 100 % korkoa. Ylä- ja alamäet siis kymmenkertaistuvat kertaheitolla. Tässä vivussa piilee se ongelman ydin, jonka takia olemme tällä hetkellä niin paskassa jamassa, kun kasvu ei jatkukaan ja arvo ei enää nousekaan.

Isossa maailmassa pankit piilottelevat karmeita sijoitus-tappioitaan siten, että eivät merkitse joidenkin sijoituspapereidensa (Aki samassaveneessa.info -sivustolta sanoo näitä kakkapapruiksi) todellista markkina-arvoa kirjanpitoonsa (mark-to-market), vaan arvottavat ne esim. alkuperäisellä hankintahinnalla (mark-to-fantasy). Ja ai niin, käyttävät näitä papereita parhaassa tapauksessa myös varmaan pääomana, jota vastaan myöntävät riskilainoja vaikka 10-kertaisen määrän. Niinpä. Hitto mitä bisnestä.

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 585 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: